https://nykysuomi.com/migri-irakissa-ei-ole-aarimmaista-riskia-joutua-aseellisen-vakivallan-kohteeksi-arviot-irakin-ja-afganistanin-turvallisuustilanteista-paivitetty/

Yleinen

Migri: Irakissa ei ole äärimmäistä riskiä joutua aseellisen väkivallan kohteeksi – Arviot Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteista päivitetty

Julkaistu 5.7.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Maahanmuuttoviraston linjaukset pysyvät pääosin ennallaan. Afganistanissa turvallisuustilanne jatkuu epävakaana. Maassa katsotaan edelleen olevan useita alueita, joille ei turvallisuustilanteen takia voi edellyttää paluuta. Näitä alueita ovat tällä hetkellä:

Helmandin maakunta
Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dihrawud ja Chora
Nangarharin maakunnassa Achin, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Dih Bala, Shinwar, Shirzad, Mohmand Dara ja Khogiani
Kandaharin maakunnassa piirikunnat Ghorak, Khakriz, Maiwand, Nish ja Shah Wali Kot

Kun väkivalta tietyllä alueella on luokiteltu äärimmäiseksi, kaikkien alueella oleskelevien katsotaan olevan vaarassa. Tällöin henkilölle on mahdollista myöntää toissijainen suojeluasema pelkästään kotipaikkakunnan perusteella.

Irakissa ei katsota tällä hetkellä olevan alueita, joilla aseellinen väkivalta olisi niin äärimmäistä, että kaikki alueelle palaavat olisivat vaarassa joutua aseellisen väkivallan kohteeksi. Turvapaikanhakijan kansainvälisen suojelun tarve arvioidaan aina yksilöllisesti.

Irakissa turvallisuustilanne on edelleen vaihteleva, ja maassa on useita korkean väkivallan alueita. Näitä alueita ovat esimerkiksi Nineven läänissä Mosulin ja Sinjarin piirikunnat sekä Kirkukin läänissä Hawijan ja Daquqin piirikunnat.

Lisäksi Maahanmuuttovirasto katsoo nyt, että Irakissa Diyalan läänissä turvallisuustilanne on heikentynyt, ja sen kolmessa piirikunnassa aseellisen väkivallan uhka on korkealla tasolla.

Keskeisten maiden turvallisuustilanteen kehittymistä seurataan koko ajan

Maahanmuuttovirasto on uudistanut syksyllä 2019 alkaneessa kehittämishankkeessa päätöksenteossa käytettävän lähtömaatiedon raportointia ja soveltamisohjeiden, eli maalinjausten laatimista.

- Maalinjauksia päätöksentekoa varten pystytään laatimaan entistäkin joustavammin aluekohtaisesti, kun turvallisuustilanteessa tapahtuu muutoksia, kertoo projektipäällikkö Sanna Ristimäki.

Sopu-hanke on saanut EU:n turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahaston (AMIF) tukea.
Maahanmuuttovirasto tuottaa tietoa erityisesti niistä maista, joista Suomeen tulee turvapaikanhakijoita, kiintiöpakolaisia ja muita maahanmuuttajia.

Maahanmuuttovirasto saa eri maiden tilanteesta tietoa useilla tavoilla. Tiedonhankintamatkojen lisäksi tietolähteitä ovat esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, tutkimuslaitokset, muiden maiden maatietopalvelut ja niiden tutkijaverkostot.

Vuonna 2020 uusia turvapaikanhakijoita on saapunut eniten Turkista, Irakista ja Venäjältä. Kaikkiaan turvapaikkahakemuksia on jätetty tänä vuonna 1 591, joista 572 on ensimmäisiä hakemuksia (tilanne 29.6.2020).

FAKTA: Lähtömaatieto on tärkeä osa turvapaikkapäätöksentekoa

Turvapaikanhakijan kansainvälisen suojelun tarve arvioidaan yksilöllisesti, kun turvapaikkapäätös tehdään. Yksittäisen turvapaikanhakijan päätöksessä tarkastellaan hänen tilanteensa kannalta olennaista maatietoa.
Turvapaikanhakijan tilannetta ei arvioida pelkästään maatiedon pohjalta. Jokaisen hakijan kohdalla selvitetään, onko juuri hän vainon tai vakavan haitan vaarassa, jos hän palaa kotimaahansa.
Jos väkivallan aste tietyllä alueella on luokiteltu äärimmäiseksi, kaikkien alueella oleskelevien katsotaan olevan vaarassa. Tällöin henkilölle voidaan myöntää toissijainen suojeluasema kotipaikkakunnan perusteella.
Aseellisesta konfliktista johtuvan väkivallan tasoa arvioidaan aluekohtaisesti, asteikolla matalasta äärimmäisen korkeaan.
Arvioon vaikuttaa muun muassa siviilikuolemien ja loukkaantuneiden määrä, väkivallan ilmenemismuodot, maan sisällä pakenemaan joutuneiden määrä, konfliktin luonne ja maantieteellinen vaikutusalue sekä paikallisväestön päivittäisen elämän olosuhteet.
Lähde: Maahanmuuttovirasto

https://nykysuomi.com/yli-puolet-suomalaisista-eparoi-vierailla-naapureidensa-luona/

Kotimaa

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

— Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/medvedev-suomesta-on-tullut-venajan-ydinaseiden-kohde/

Kotimaa

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com