https://nykysuomi.com/migri-irakissa-ei-ole-aarimmaista-riskia-joutua-aseellisen-vakivallan-kohteeksi-arviot-irakin-ja-afganistanin-turvallisuustilanteista-paivitetty/

Yleinen

Migri: Irakissa ei ole äärimmäistä riskiä joutua aseellisen väkivallan kohteeksi – Arviot Irakin ja Afganistanin turvallisuustilanteista päivitetty

Julkaistu 5.7.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Maahanmuuttoviraston linjaukset pysyvät pääosin ennallaan. Afganistanissa turvallisuustilanne jatkuu epävakaana. Maassa katsotaan edelleen olevan useita alueita, joille ei turvallisuustilanteen takia voi edellyttää paluuta. Näitä alueita ovat tällä hetkellä:

Helmandin maakunta
Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dihrawud ja Chora
Nangarharin maakunnassa Achin, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Dih Bala, Shinwar, Shirzad, Mohmand Dara ja Khogiani
Kandaharin maakunnassa piirikunnat Ghorak, Khakriz, Maiwand, Nish ja Shah Wali Kot

Kun väkivalta tietyllä alueella on luokiteltu äärimmäiseksi, kaikkien alueella oleskelevien katsotaan olevan vaarassa. Tällöin henkilölle on mahdollista myöntää toissijainen suojeluasema pelkästään kotipaikkakunnan perusteella.

Irakissa ei katsota tällä hetkellä olevan alueita, joilla aseellinen väkivalta olisi niin äärimmäistä, että kaikki alueelle palaavat olisivat vaarassa joutua aseellisen väkivallan kohteeksi. Turvapaikanhakijan kansainvälisen suojelun tarve arvioidaan aina yksilöllisesti.

Irakissa turvallisuustilanne on edelleen vaihteleva, ja maassa on useita korkean väkivallan alueita. Näitä alueita ovat esimerkiksi Nineven läänissä Mosulin ja Sinjarin piirikunnat sekä Kirkukin läänissä Hawijan ja Daquqin piirikunnat.

Lisäksi Maahanmuuttovirasto katsoo nyt, että Irakissa Diyalan läänissä turvallisuustilanne on heikentynyt, ja sen kolmessa piirikunnassa aseellisen väkivallan uhka on korkealla tasolla.

Keskeisten maiden turvallisuustilanteen kehittymistä seurataan koko ajan

Maahanmuuttovirasto on uudistanut syksyllä 2019 alkaneessa kehittämishankkeessa päätöksenteossa käytettävän lähtömaatiedon raportointia ja soveltamisohjeiden, eli maalinjausten laatimista.

- Maalinjauksia päätöksentekoa varten pystytään laatimaan entistäkin joustavammin aluekohtaisesti, kun turvallisuustilanteessa tapahtuu muutoksia, kertoo projektipäällikkö Sanna Ristimäki.

Sopu-hanke on saanut EU:n turvapaikka-, maahanmuutto-, ja kotouttamisrahaston (AMIF) tukea.
Maahanmuuttovirasto tuottaa tietoa erityisesti niistä maista, joista Suomeen tulee turvapaikanhakijoita, kiintiöpakolaisia ja muita maahanmuuttajia.

Maahanmuuttovirasto saa eri maiden tilanteesta tietoa useilla tavoilla. Tiedonhankintamatkojen lisäksi tietolähteitä ovat esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, tutkimuslaitokset, muiden maiden maatietopalvelut ja niiden tutkijaverkostot.

Vuonna 2020 uusia turvapaikanhakijoita on saapunut eniten Turkista, Irakista ja Venäjältä. Kaikkiaan turvapaikkahakemuksia on jätetty tänä vuonna 1 591, joista 572 on ensimmäisiä hakemuksia (tilanne 29.6.2020).

FAKTA: Lähtömaatieto on tärkeä osa turvapaikkapäätöksentekoa

Turvapaikanhakijan kansainvälisen suojelun tarve arvioidaan yksilöllisesti, kun turvapaikkapäätös tehdään. Yksittäisen turvapaikanhakijan päätöksessä tarkastellaan hänen tilanteensa kannalta olennaista maatietoa.
Turvapaikanhakijan tilannetta ei arvioida pelkästään maatiedon pohjalta. Jokaisen hakijan kohdalla selvitetään, onko juuri hän vainon tai vakavan haitan vaarassa, jos hän palaa kotimaahansa.
Jos väkivallan aste tietyllä alueella on luokiteltu äärimmäiseksi, kaikkien alueella oleskelevien katsotaan olevan vaarassa. Tällöin henkilölle voidaan myöntää toissijainen suojeluasema kotipaikkakunnan perusteella.
Aseellisesta konfliktista johtuvan väkivallan tasoa arvioidaan aluekohtaisesti, asteikolla matalasta äärimmäisen korkeaan.
Arvioon vaikuttaa muun muassa siviilikuolemien ja loukkaantuneiden määrä, väkivallan ilmenemismuodot, maan sisällä pakenemaan joutuneiden määrä, konfliktin luonne ja maantieteellinen vaikutusalue sekä paikallisväestön päivittäisen elämän olosuhteet.
Lähde: Maahanmuuttovirasto

https://nykysuomi.com/italia-palautti-rajavalvonnan-espanjan-liikenteelle-suomi-ja-itavalta-tukevat-paatosta/

Kotimaa

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Julkaistu tänään 11:39 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.