Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilannetta koskevat tilannekatsaukset.

Tilanne kaikissa kolmessa valtiossa jatkuu epävakaana ja tietyillä alueilla on tapahtunut muutoksia huonompaan. Esimerkiksi Afganistanissa väkivallan taso on noussut aiempaa useammalla alueella äärimmäisen korkealle tasolle. Tämä on huomioitu päivitetyissä katsauksissa. Se, että turvapaikanhakija ilmoittaa olevansa kotoisin joltakin tietyltä alueelta, ei ole automaattisesti peruste kansainvälisen suojelun saamiseen missään näistä kolmesta maista.

Raportit päivitetään puolivuosittain, mutta päätöksenteossa käytetään aina ajantasaista maatietoa. On selvää, että turvallisuustilanne kaikissa näissä maissa voi vaihdella hyvin nopeasti, ja siksi ehdoton ohje päätöksentekijöille on, että päätöstä tehtäessä on tarkasteltava viimeisintä maatietoa. Päätöskäytäntöä muutetaan tarpeen mukaan raporttien välillä, jos lähtömaiden tilanne muuttuu.

Kaikista maista tuleville hakijoille myönnetään kansainvälistä suojelua aina, jos heitä uhkaa henkilökohtainen vaino tai vakava vaara kaikkialla kotimaassaan.

Afganistanissa Kabuliin voi edelleen palata

Afganistanin turvallisuustilanne on pysynyt epävakaana ja arvaamattomana. Konflikti on levinnyt aiempaa laajemmalle alueelle, mutta suurin osa taisteluista käydään edelleen maan etelä- ja itäosassa.

Siviiliuhrien määrä on 2017 alkuvuodesta ollut hienoisessa laskussa edellisvuoteen nähden, mutta Kabulissa 31.5.2017 tehty poikkeuksellisen tuhoisa pommi-isku nosti kuolleiden ja haavoittuneiden määrää. Konfliktin takia maassa sisäisesti siirtymään joutuneiden määrä on toistaiseksi ollut selvästi edellisvuotta alhaisempi.

Maan tietyissä osissa mielivaltaisen väkivallan uhka on äärimmäisen korkea, eikä niihin palauteta ketään. Näitä alueita ovat:

Helmandin maakunta
Uruzganin piirikunnat Tirin Kot ja Dehrawud
Nangarharin eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Deh Bala / Haska Mina, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot ja Pachir wa Agam.

Kaikkien hakijoiden kohdalla tutkitaan aina mahdollisuus sisäiseen pakoon, eli se, onko heidän mahdollista asettua asumaan kotimaassaan toiselle alueelle, kuten pääkaupunkiin Kabuliin. Siksi yllä mainituilta alueilta tuleville ei myönnetä automaattisesti kansainvälistä suojelua.

Yksin Suomeen tulleiden alaikäisten lasten ei kuitenkaan edellytetä pakenevan maan sisällä.

Noin viiden miljoonan asukkaan Kabul on yksi maailman nopeimmin kasvavista pääkaupungeista. Vuoden 2017 ensimmäisten kolmen kuukauden aikana Kabulissa korkean profiilin itsemurhaiskut sekä muut iskut aiheuttivat eniten siviiliuhreja kaikista Afganistanin alueista. Kabulissa tehtiin 31.5.2017 tähän saakka tuhoisin pommi-isku, joka aiheutti 150 kuolonuhria ja 350 haavoittunutta. Kun suhteutetaan siviiliuhrien määrä väkilukuun, aseellisesta selkkauksesta aiheutuvan väkivallan voidaan edelleen katsoa olevan satunnaista.

Korkein hallinto-oikeus on 5. toukokuuta vahvistanut vuosikirjapäätöksessään, että Kabulissa vallitsevat olosuhteet eivät muodosta yleistä estettä sinne pakenemiselle maan sisältä. Tämä koskee myös lapsiperheitä. Hakijoiden henkilökohtaiset olosuhteet huomioidaan aina päätösharkinnassa.

Somaliassa vallitsee kuivuus: suojelua myönnetään yksilöllisin perustein

Somalia on kärsinyt tänä vuonna vakavasta kuivuudesta ja humanitaarisesta kriisistä. Miljoonat ihmiset tarvitsevat apua, mutta avustustoimien ansiosta nälänhädältä on vielä vältytty.

Humanitaarinen suojelu poistettiin ulkomaalaislaista toukokuussa 2016, ja sen myötä oleskelulupaa yksin ympäristökatastrofin vuoksi ei voida enää myöntää.

Toissijainen suojelu voi kuitenkin tulla kysymykseen silloin, jos henkilö on tullut alueelta, jossa esimerkiksi aseelliset ryhmät estävät avun saannin. Tällä hetkellä humanitaarisen avun pääsyä ovat vaikeuttaneet tai estäneet aseellisten ryhmien (kuten al-Shabaabin) lisäksi osittain myös valtiolliset tahot.

Jokaisen hakijan kohdalla tehdään yksilöllinen harkinta sekä arvioidaan, onko hänellä mahdollista hakeutua asumaan muualle kotimaahansa.

Yksintulleiden alaikäisten hakijoiden, vailla turvaverkkoa olevien yksinäisten naisten tai vailla työkykyistä elättäjää olevien perheiden ei kuitenkaan edellytetä pakenevan maan sisäisesti.

Pääkaupunki Mogadishun tilanne jatkuu epävakaana ja kaupungissa tapahtuu myös siviiliuhreja vaativia iskuja. Tilanne ei kuitenkaan ole sellainen, jonka perusteella sieltä kotoisin oleville henkilöille olisi perusteita myöntää turvapaikkaa tai toissijaista suojelua ainoastaan kotipaikan perusteella. Näin on katsonut myös korkein hallinto-oikeus huhtikuussa antamassaan päätöksessä.

Irakin aktiivisille rintamalinjoille ei palauteta ketään

Irakin turvallisuustilanne vaihtelee eri puolilla maata. Vaikein tilanne on edelleen Mosulissa, jonka Irakin hallituksen joukot ovat pyrkineet valtaamaan Isisin hallusta. Taistelu on kesken, ja Isisin hallussa on edelleen kaupunginosia Koillis-Mosulissa.

Aktiivisilla rintamalinjoilla, kuten Mosulissa ja Tel Afarissa Mosulin länsipuolella väkivallan uhka on äärimmäisen korkea, ja siksi sinne ei palauteta ketään.

Päätöksenteossa arvioidaan aina, onko hakijalla mahdollisuus hakeutua asumaan muualle kotimaahansa esimerkiksi pääkaupunkiin Bagdadiin. Jos sisäinen pako on mahdollinen, myöskään aktiivisilta rintamalinjoilta tuleville hakijoille ei myönnetä kansainvälistä suojelua.

Tätä ns. sisäistä pakoa Bagdadiin ei sovelleta edelleenkään Isis-alueilta lähteneiden sunnien kohdalla, jos he ovat vaarassa joutua shiiamilitioiden oikeudenloukkausten kohteeksi eivätkä saa viranomaissuojelua. Myöskään yksintulleiden alaikäisten, vailla turvaverkkoa olevien yksinäisten naisten tai vailla työkykyistä elättäjää olevien perheiden ei edellytetä pakenevan maan sisäisesti.

Toissijaisen suojelun lupien kategoriselle lakkauttamiselle ei ole perusteita

Maahanmuuttovirastolta on pyydetty näkemystä siihen, olisiko toissijaisen suojelun lupien lakkauttaminen kategorisesti mahdollisesti sillä perusteella, että Somalian, Irakin tai Afganistanin tilanne on muuttunut niin, etteivät perusteet toissijaiselle suojelulle ole enää voimassa.

Virasto arvioi, ettei kategoriselle lakkauttamiselle ole edellytyksiä yhdessäkään näistä valtioista. Tarve kansainvälisen suojelun jatkamiselle katsotaan yksilöllisesti siinä vaiheessa, kun henkilö hakee luvalleen jatkoa edellisen luvan päättyessä.

Lähde: Maahanmuuttovirasto