Mainos:

Migri: Afganistanin, Irakin ja Somalian tilannekatsaukset päivitetty

Julkaistu 12.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Afganistanin, Irakin ja Somalian turvallisuustilannetta koskevat tilannekatsaukset.

Tilanne kaikissa kolmessa valtiossa jatkuu epävakaana ja tietyillä alueilla on tapahtunut muutoksia huonompaan. Esimerkiksi Afganistanissa väkivallan taso on noussut aiempaa useammalla alueella äärimmäisen korkealle tasolle. Tämä on huomioitu päivitetyissä katsauksissa. Se, että turvapaikanhakija ilmoittaa olevansa kotoisin joltakin tietyltä alueelta, ei ole automaattisesti peruste kansainvälisen suojelun saamiseen missään näistä kolmesta maista.

Raportit päivitetään puolivuosittain, mutta päätöksenteossa käytetään aina ajantasaista maatietoa. On selvää, että turvallisuustilanne kaikissa näissä maissa voi vaihdella hyvin nopeasti, ja siksi ehdoton ohje päätöksentekijöille on, että päätöstä tehtäessä on tarkasteltava viimeisintä maatietoa. Päätöskäytäntöä muutetaan tarpeen mukaan raporttien välillä, jos lähtömaiden tilanne muuttuu.

Kaikista maista tuleville hakijoille myönnetään kansainvälistä suojelua aina, jos heitä uhkaa henkilökohtainen vaino tai vakava vaara kaikkialla kotimaassaan.

Mainos:
Afganistanissa Kabuliin voi edelleen palata

Afganistanin turvallisuustilanne on pysynyt epävakaana ja arvaamattomana. Konflikti on levinnyt aiempaa laajemmalle alueelle, mutta suurin osa taisteluista käydään edelleen maan etelä- ja itäosassa.

Siviiliuhrien määrä on 2017 alkuvuodesta ollut hienoisessa laskussa edellisvuoteen nähden, mutta Kabulissa 31.5.2017 tehty poikkeuksellisen tuhoisa pommi-isku nosti kuolleiden ja haavoittuneiden määrää. Konfliktin takia maassa sisäisesti siirtymään joutuneiden määrä on toistaiseksi ollut selvästi edellisvuotta alhaisempi.

Maan tietyissä osissa mielivaltaisen väkivallan uhka on äärimmäisen korkea, eikä niihin palauteta ketään. Näitä alueita ovat:

Helmandin maakunta
Uruzganin piirikunnat Tirin Kot ja Dehrawud
Nangarharin eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Deh Bala / Haska Mina, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot ja Pachir wa Agam.

Kaikkien hakijoiden kohdalla tutkitaan aina mahdollisuus sisäiseen pakoon, eli se, onko heidän mahdollista asettua asumaan kotimaassaan toiselle alueelle, kuten pääkaupunkiin Kabuliin. Siksi yllä mainituilta alueilta tuleville ei myönnetä automaattisesti kansainvälistä suojelua.

Yksin Suomeen tulleiden alaikäisten lasten ei kuitenkaan edellytetä pakenevan maan sisällä.

Noin viiden miljoonan asukkaan Kabul on yksi maailman nopeimmin kasvavista pääkaupungeista. Vuoden 2017 ensimmäisten kolmen kuukauden aikana Kabulissa korkean profiilin itsemurhaiskut sekä muut iskut aiheuttivat eniten siviiliuhreja kaikista Afganistanin alueista. Kabulissa tehtiin 31.5.2017 tähän saakka tuhoisin pommi-isku, joka aiheutti 150 kuolonuhria ja 350 haavoittunutta. Kun suhteutetaan siviiliuhrien määrä väkilukuun, aseellisesta selkkauksesta aiheutuvan väkivallan voidaan edelleen katsoa olevan satunnaista.

Korkein hallinto-oikeus on 5. toukokuuta vahvistanut vuosikirjapäätöksessään, että Kabulissa vallitsevat olosuhteet eivät muodosta yleistä estettä sinne pakenemiselle maan sisältä. Tämä koskee myös lapsiperheitä. Hakijoiden henkilökohtaiset olosuhteet huomioidaan aina päätösharkinnassa.

Somaliassa vallitsee kuivuus: suojelua myönnetään yksilöllisin perustein

Somalia on kärsinyt tänä vuonna vakavasta kuivuudesta ja humanitaarisesta kriisistä. Miljoonat ihmiset tarvitsevat apua, mutta avustustoimien ansiosta nälänhädältä on vielä vältytty.

Humanitaarinen suojelu poistettiin ulkomaalaislaista toukokuussa 2016, ja sen myötä oleskelulupaa yksin ympäristökatastrofin vuoksi ei voida enää myöntää.

Toissijainen suojelu voi kuitenkin tulla kysymykseen silloin, jos henkilö on tullut alueelta, jossa esimerkiksi aseelliset ryhmät estävät avun saannin. Tällä hetkellä humanitaarisen avun pääsyä ovat vaikeuttaneet tai estäneet aseellisten ryhmien (kuten al-Shabaabin) lisäksi osittain myös valtiolliset tahot.

Jokaisen hakijan kohdalla tehdään yksilöllinen harkinta sekä arvioidaan, onko hänellä mahdollista hakeutua asumaan muualle kotimaahansa.

Yksintulleiden alaikäisten hakijoiden, vailla turvaverkkoa olevien yksinäisten naisten tai vailla työkykyistä elättäjää olevien perheiden ei kuitenkaan edellytetä pakenevan maan sisäisesti.

Pääkaupunki Mogadishun tilanne jatkuu epävakaana ja kaupungissa tapahtuu myös siviiliuhreja vaativia iskuja. Tilanne ei kuitenkaan ole sellainen, jonka perusteella sieltä kotoisin oleville henkilöille olisi perusteita myöntää turvapaikkaa tai toissijaista suojelua ainoastaan kotipaikan perusteella. Näin on katsonut myös korkein hallinto-oikeus huhtikuussa antamassaan päätöksessä.

Irakin aktiivisille rintamalinjoille ei palauteta ketään

Irakin turvallisuustilanne vaihtelee eri puolilla maata. Vaikein tilanne on edelleen Mosulissa, jonka Irakin hallituksen joukot ovat pyrkineet valtaamaan Isisin hallusta. Taistelu on kesken, ja Isisin hallussa on edelleen kaupunginosia Koillis-Mosulissa.

Aktiivisilla rintamalinjoilla, kuten Mosulissa ja Tel Afarissa Mosulin länsipuolella väkivallan uhka on äärimmäisen korkea, ja siksi sinne ei palauteta ketään.

Päätöksenteossa arvioidaan aina, onko hakijalla mahdollisuus hakeutua asumaan muualle kotimaahansa esimerkiksi pääkaupunkiin Bagdadiin. Jos sisäinen pako on mahdollinen, myöskään aktiivisilta rintamalinjoilta tuleville hakijoille ei myönnetä kansainvälistä suojelua.

Tätä ns. sisäistä pakoa Bagdadiin ei sovelleta edelleenkään Isis-alueilta lähteneiden sunnien kohdalla, jos he ovat vaarassa joutua shiiamilitioiden oikeudenloukkausten kohteeksi eivätkä saa viranomaissuojelua. Myöskään yksintulleiden alaikäisten, vailla turvaverkkoa olevien yksinäisten naisten tai vailla työkykyistä elättäjää olevien perheiden ei edellytetä pakenevan maan sisäisesti.

Toissijaisen suojelun lupien kategoriselle lakkauttamiselle ei ole perusteita

Maahanmuuttovirastolta on pyydetty näkemystä siihen, olisiko toissijaisen suojelun lupien lakkauttaminen kategorisesti mahdollisesti sillä perusteella, että Somalian, Irakin tai Afganistanin tilanne on muuttunut niin, etteivät perusteet toissijaiselle suojelulle ole enää voimassa.

Virasto arvioi, ettei kategoriselle lakkauttamiselle ole edellytyksiä yhdessäkään näistä valtioista. Tarve kansainvälisen suojelun jatkamiselle katsotaan yksilöllisesti siinä vaiheessa, kun henkilö hakee luvalleen jatkoa edellisen luvan päättyessä.

Lähde: Maahanmuuttovirasto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Oli tilanne mikä tahansa mutta KEHITYSMAALAISTEN SUOMEEN RYNNIMINEN ON LOPUTTAVA KOKONAAN! Aivan yks’lysti jos jossain 5000 kilometrin päässä meistä jotkut mielenvikaiset tappelee keskenään -SE EI OLE MILLÄÄNTAPAA MEILLE KUULUVA ONGELMA.

-Loppu tälle pelleilylle ja pakolaiset (siis ne oikeat joita seassa muutamia yksittäistapauksia voi olla) leireille. YK-mafia voi vaikkapa painostaa saudi-arabian JAKAMAAN TAAKKAA ja osallistumaan tähän hommaan. Mikä helvetin vapautus niille
on annettu pakoilla YHTEISTÄ VASTUUTA tilanteesta? Saudit sananmukaisesti kylpee rahassa -JOKA OHJATAAN TERRORISTIEN TUKEMISEEN -kaikki tietävät tämän.

-Suomeen ei enää yhtään elätettävää lisää.

Tuija
Tuija
9 years ago

Suomi ei voi ottaa vastaan elätettäviä enempää kuin nykyinen määräkin on liikaa. Täytyisi muistaa, että noissa kaikissa maissa elää kymmeniä miljoonia ihmisiä, joista varaikkaimmat ovat voineet lähteä liikkeelle. Liikkeelle ovat lähteneet myös noiden maiden rikollisia ja terrorismiin osallistuneita.
Kaikissa kyseisissä maissa voi elää muutkin. ..Afganistanissa noin 30 miljoonaa, Somaliassa 11 miljoonaa ja Irakissa 36 miljoonaa ihmistä. ..millään ei ole perusteltavissa etteivätkö siellä voisi elää tänne tulleetkin. Sota ei sinällään oikeuta turvapaikkaan. .kyseeseen tulevat vain henkilökohtaisen vainon kohteeksi joutuneet. ..uskottavaa ei ole että vain nuoret, terveet hyväkuntoiset miehet olisivat vainon kohteena.
Sotaa taas voi paeta naapurimaihin. . Pakolaiseksi ei voi katsoa niitä, jotka kulkevat monen turvallisen maan läpi etsien parempaa elintasoa ja jopa loppuelämäksi kustanettua ilmaista elämää suomalaisten kustannuksella.

Kuvaava logo
Kuvaava logo
9 years ago

Kun katsoo tuota Migrin logoa niin se on melko kuvaava: Hyökyaalto. Se että onko päälle kaatuva aalto veren punainen vaiko värillisen musta, on sivuasia. Se että MIGRI kaataa päällemme elintasopakoloisten hyökyaallon on totta. Ja että se on ainakin veren punainen.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu tänään 08:14 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.