Mietojen alkoholituotteiden etämyynti vapautumassa toisesta EU-maasta?

Julkaistu 24.4.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Alkoholilain valmistelussa perehdytään alkoholijuomien etämyyntiä koskevaan Helsingin hovioikeuden tuomioon. Sosiaali- ja terveysministeriö tutustuu alkoholijuomien etämyyntiä koskevaan Helsingin hovioikeuden tuomioon. Ennen lopullisia päätöksiä Suomen nykyinen alkoholilaki on kokonaisuudessaan voimassa.

 

Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa alkoholilain valmistelua aiemmin suunnitellulla tavalla. Tavoitteena on saada hallituksen esitys alkoholilaista eduskunnalle kevätistuntokaudella.

Helsingin hovioikeus antoi 24.4.2017 oman ratkaisunsa asiassa, joka koskee alkoholijuomien rajat ylittävää etämyyntiä Suomeen. Hovioikeuden tuomio liittyy EU:n tuomioistuimen 12.11.2015 antamaan ennakkoratkaisuun C-198/14 Visnapuu.

Helsingin hovioikeuden tuomion mukaan esimerkiksi viinin ja väkevien alkoholijuomien etämyynti Suomeen on rangaistava teko. Hovioikeus katsoo myös, että nykyinen tilaviinin myyntijärjestelmä on EU:n oikeuden mukainen. Sen sijaan enintään 4,7 tilavuusprosenttia sisältävien käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien etämyyntiä koskevat alkoholilain säännökset eivät hovioikeuden mukaan täysin vastaa EU-oikeuden vaatimuksia. Hovioikeuden mukaan näiden alkoholijuomien ulkomailta tapahtuvan etämyynnin pitäisi olla mahdollista esimerkiksi siten, että alkoholilaissa asetettaisiin etämyynnille samat myynti- ja toimitusajat ja ikärajojen valvontavelvoitteet kuin kaupoissa tapahtuvalle myynnille.

Hovioikeuden ratkaisu ei ole lainvoimainen, joten alkoholilain säännökset ovat edelleen voimassa. Koska hovioikeuden ratkaisusta voidaan valittaa korkeimpaan oikeuteen, lainvoimaisen ratkaisun saaminen voi siirtyä jopa ensi vuodelle.

Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja Tulli tutustuvat ratkaisuun ja tuomion vaikutuksista tiedotetaan tarvittaessa tarkemmin aikaisintaan 10.5.

Alkoholijuomien rajat ylittävällä etämyynnillä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö tilaa esimerkiksi verkkokaupan välityksellä toisesta EU:n jäsenvaltiosta alkoholijuomia, joiden kuljetuksen Suomeen järjestää myyjä. Alkoholijuomien rajat ylittävä etämyynti on nykyisen alkoholilain 8, 13 ja 14 §:n mukaan kielletty.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelu jatkuu

Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi alkoholilaiksi annetaan kevätistuntokauden aikana. EU:n tuomioistuimen ja hovioikeuden käsittelemä alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin kielto on valmistelussa säilytetty ja kirjoitettu lakiin nykyistä selvemmin. Käytännössä kielto tarkoittaisi sitä, että ulkomaiset yritykset eivät saisi myydä Suomessa oleville kuluttajille esimerkiksi viiniä ja väkeviä alkoholijuomia.

EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan jäsenvaltio ei kuitenkaan saa kieltää kuluttajia tuomasta maahan alkoholijuomia. Uuden alkoholilain valmistelussa pyritään täsmentämään, että kuluttajat saisivat edelleen hankkia alkoholijuomia ulkomailta, jos myyjä ei osallistu kuljetuksen järjestämiseen.

Lähde: Valtioneuvosto

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.