Mainos:

Meyer Turku kertoo tänään tulevaisuudestaan?

Päivitetty 7.9.2016, Julkaistu 6.9.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Turussa laivoja rakentava Meyer Turku pitää tänään iltapäivällä tiedotustilaisuuden, jossa yhtiön odotetaan kertovan suuren uutisen. Mitä kertovat, se on vielä salaisuus.

Suomalainen laivanrakennusteollisuus oli yksi sodanjälkeisen taloudellisen nousun elementeistä, ja nostettiin oman alansa eturiviin suomalaisella työllä ja Suomessa kasautuneella pääomalla. Tänään suomalaisomisteisia telakoita ei taida enää löytyä. Miten tähän päädyttiin, sen kertomiseksi pitää aloittaa tarina Kauppa ja teollisuus-ministeriön kansliapäällikkö  Bror Arne Napoleon "Buntta" Wahlroosista.  Hänellä oli merkittävä rooli Wärtsilä Meriteollisuuden hoitelemisessa Kvaernerille.

Bror WahlroosJo silloin puhuttiin pelistä, jolla SYP:n saatavat turvataan, ja alihankkijat ajetaan tuhoon. Buntan poika Björn "Nalle" Wahlrooshan oli SYP:n johdossa silloin.

Wärtsilä Meriteollisuus oli mielenkiintoinen operaatio. Se päättyi konkurssiin, käteisvarojen loputtua 23.09.1989, ja seurauksena muodostettiin valtion omistama telakkayhtiö Masa Yards. Tämä ajettiin norjalaisen Kvaernerin omistukseen ikimuistettavana vuonna 1991, jolloin nuorempi Wahlrooskin teki hyvän tilin muiden rahoilla, perhe-traditiota noudattaen.

Mainos:

Kvaerner Masa Yardsia voitaneen pitää suomalaisen laivanrakennuksen lopun alkuna. Tässä vaiheessa Buntta pääsi työntämään mähläiset käpälänsä väliin, ja muutti Suomen taloushistoriaa mafiaperheensä eduksi ja Suomen vahingoksi. Käpälät kuvassa vasemmalla.

Masa Yardsilla oli nimittäin ystävällinen ostotarjous yhtiön saksalaiselta pääkilpailijalta. Kiinnostus vähemmistöosakkuuteen suomalaistelakasta kertoo siitä, että Masa koettiin niin kovaksi kilpailijaksi, että sen kanssa on liittouduttava. Saksalaiset eivät ottaneet huomioon suomalaista valtionbyrokratiaa, joka oli jo silloin aloittanut teollisuuden karkoittamisen Suomesta. Buntta piilotti saksalaisten tarjouksen, ja pöydälle jäi vain Kvaernerin paperi, joka merkitsi itsenäisen telakkakonsernin likvidoimista.

Suomalaiset telakat olivat maailman huippua. Täältä tilattiin juuri niitä aluksia, joissa korkea laatu oli hintaa tärkeämpi: Jäänmurtajia, risteilyaluksia, erikoisaluksia vaativiin olosuhteisiin. Suomessa suunniteltu ja valmistettu sukelluslaite esm. on edelleenkiin maailman paras, vaikka niiden valmistus lopetettiin alkuunsa.

Suomalaisen telakka-ihmeen takana oli monta tekijää:

  • Suomen ammattityövoiman korkea koulutustaso ja työmoraali.
  • Sukupolvien ajan toiminut julkinen koulutusjärjestelmä, joka mahdollisti opinnot lahjakkaille eikä vain niille jotka ovat syntyneet kultalusikka suussa.
  • Vakaa yhteiskuntarauha ja erinomainen infra.
  • Suomen talouselämän avainkohteiden kotimainen (ristiin)omistus ja kotimaisen pääoman saatavuus.
  • Vienti Neuvostoliittoon oli antanut juuri oikeaan aikaan vakaan kysynnän Suomessa rakennetuille laivoille.
  • Suomella oli kansallinen valuutta: Markka.

1980-luvulla tehtiin jossakin päätöksiä, joiden seurauksena Suomen taloudellista itsenäisyyttä alettiin ajaa alas. Sama ilmiö oli havaittavissa myös muilla aloilla. Otetaan vain yksi esimerkki: Kielitoimisto oli sukupolvien ajan vahtinut mustasukkaisesti vierassanojen asettumista suomenkieleen, ja korvannut niitä omankielisillä innovaatioilla. 1980-luvulla kelkka äkisti kääntyi, ilman keskusteluja, ilman kysymyksiä.

1980-90-lukujen dramaattiset ilmiöt, julkkissektorin väkimäärän kaksinkertaistaminen, keinotekoinen lama, avainteollisuuden alas-ajo tai siirtäminen ulkomaalaisomistukseen, pankkikriisi, tuloerojen kasvattaminen, velattoman julkistalouden äkillinen velkaanuttaminen kehitysmaa-tasolle, -nämä ilmiöt odottavat yhä tutkijaansa, ja ilkeitä kysymyksiä. Di-gold

 

 

 

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Meyer_Turku

https://fi.wikipedia.org/wiki/W%C3%A4rtsil%C3%A4_Meriteollisuus

http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149597-bjorn-wahlroos-epavirallinen-kirja-arvostelu

http://viikkosanomat.fi/2012/12/18/wartsila-meriteollisuus-saarikangas-pelasti-valtion-wahlroos-sypn-nykyisin-nordea-suominen-petti-alihankkijat-ei-saanut-syytetta-stx-pelaa-kovaa-pelia/

http://westerlund-suku.blogspot.fi/2013/08/bror-arne-napoleon-buntta-wahlroos-1928.html

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Masa yards
Masa yards
10 years ago

Nykyään Suomen laivateollisuus on yksi maamme moolokin kidoista. Valtio joutuu tukemaan sitä miljoonilla euroilla vuodessa. Sen lisäksi jokaisesta mahdollisesta rakennuksen osa-alueesta tehdään ”tutkimustyö- ” tai ”kehitystyö-projekti” jolle haetaan kaikki mahdollinen tutkimus- tai muu avustus.

Kun laivanrakennus on niinkin kuralla kuin se on, se olisi pitänyt lopettaa Suomessa kauan aikaa sitten. Tai laittaa tarjouksia laskemaan sellaiset henkilöt jotka osaavat laskea tarjoukset oikein. Masa oli yksi aikakautemme huonoimmista johtajista telakalla.

Hhh
Hhh
10 years ago
Reply to  Masa yards

Taia kyllä martin saarikangas olla yksi parhaimmista, sillon suomi saikin mittavia laivatilauksia ja sopimuksia isojen varustamojen kanssa vasta martinin jälkeen asiat alko menemään huonosti

Anita Haapasalo
Anita Haapasalo
10 years ago

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osuus oli turun seudun telakkaväellä ja alan yrityksillä, siihen että Mayer Turkuun saatiin? Vapaavuori oli vain välikäsi, jota ei kiinnostanut Turun telakka.

Jaakko Paitsinen
Jaakko Paitsinen
10 years ago

Artikkelissa mainittujen syvänmeren sukelluslaitteiden valmistushan lopetettiin jenkkien älähdettyä silloiselle presidentille Mauno Koivistolle että tällaista teknologiaa ei saa valmistaa eikä myydä.
Pelkäsivät että neukut käyvät sabotoimassa SOSUS järjestelmän merenpohjan kuuntelupoijuja.
Koivisto myöntyi ja ohjeisti laitteiden valmistajaa Rauma-Repolaa että valmistus on lopetettava heti.
Tauno Matomäkeä (RR oy TJ) lähellä ollut henkilöhän myöhemmin kertoi että jenkit samalla antoivat mahtikäskyn että koko RR oy on lakkautettava, riski ko. laitteiden lisävalmistamisesta myöhemmin on liian suuri. Näinhän kävikin, RR oy telakkapuoli käytännössä ajettiin alas, loput toiminnot sulautettiin UPM kymmeneen. ( Ko. henkilön kotisivut ja blogikirjoitus eivät näytä enää toimivan, olikohan tieto liian ”kuumaa” edelleen ? )
Harmillisesti vain hieman myöhemmin neuvostoliitto lakkasi olemasta, olisivatkohan jenkit olleet niin hermona ko. sukelluslaitteista jos ne olisikin valmistettu vasta USSR kaatumisen jälkeen…

Hhh
Hhh
10 years ago

Et tiedä mistään mitään kovisto nimenomaa sanoinettä valtio ei puutu suomessa yksityisten firmojen bisneksiin ja jenkit kiristivät rauma repolaa yhdysvalloissa olevilla yhtiöillä mitkä repola omisti, ne ois ajettu ongelmiin jos repola ei olis luopunut mir sukellus veneiden valmistuksesta

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.