Turussa laivoja rakentava Meyer Turku pitää tänään iltapäivällä tiedotustilaisuuden, jossa yhtiön odotetaan kertovan suuren uutisen. Mitä kertovat, se on vielä salaisuus.
Suomalainen laivanrakennusteollisuus oli yksi sodanjälkeisen taloudellisen nousun elementeistä, ja nostettiin oman alansa eturiviin suomalaisella työllä ja Suomessa kasautuneella pääomalla. Tänään suomalaisomisteisia telakoita ei taida enää löytyä. Miten tähän päädyttiin, sen kertomiseksi pitää aloittaa tarina Kauppa ja teollisuus-ministeriön kansliapäällikkö Bror Arne Napoleon "Buntta" Wahlroosista. Hänellä oli merkittävä rooli Wärtsilä Meriteollisuuden hoitelemisessa Kvaernerille.
Jo silloin puhuttiin pelistä, jolla SYP:n saatavat turvataan, ja alihankkijat ajetaan tuhoon. Buntan poika Björn "Nalle" Wahlrooshan oli SYP:n johdossa silloin.
Wärtsilä Meriteollisuus oli mielenkiintoinen operaatio. Se päättyi konkurssiin, käteisvarojen loputtua 23.09.1989, ja seurauksena muodostettiin valtion omistama telakkayhtiö Masa Yards. Tämä ajettiin norjalaisen Kvaernerin omistukseen ikimuistettavana vuonna 1991, jolloin nuorempi Wahlrooskin teki hyvän tilin muiden rahoilla, perhe-traditiota noudattaen.
Kvaerner Masa Yardsia voitaneen pitää suomalaisen laivanrakennuksen lopun alkuna. Tässä vaiheessa Buntta pääsi työntämään mähläiset käpälänsä väliin, ja muutti Suomen taloushistoriaa mafiaperheensä eduksi ja Suomen vahingoksi. Käpälät kuvassa vasemmalla.
Masa Yardsilla oli nimittäin ystävällinen ostotarjous yhtiön saksalaiselta pääkilpailijalta. Kiinnostus vähemmistöosakkuuteen suomalaistelakasta kertoo siitä, että Masa koettiin niin kovaksi kilpailijaksi, että sen kanssa on liittouduttava. Saksalaiset eivät ottaneet huomioon suomalaista valtionbyrokratiaa, joka oli jo silloin aloittanut teollisuuden karkoittamisen Suomesta. Buntta piilotti saksalaisten tarjouksen, ja pöydälle jäi vain Kvaernerin paperi, joka merkitsi itsenäisen telakkakonsernin likvidoimista.
Suomalaiset telakat olivat maailman huippua. Täältä tilattiin juuri niitä aluksia, joissa korkea laatu oli hintaa tärkeämpi: Jäänmurtajia, risteilyaluksia, erikoisaluksia vaativiin olosuhteisiin. Suomessa suunniteltu ja valmistettu sukelluslaite esm. on edelleenkiin maailman paras, vaikka niiden valmistus lopetettiin alkuunsa.
Suomalaisen telakka-ihmeen takana oli monta tekijää:
- Suomen ammattityövoiman korkea koulutustaso ja työmoraali.
- Sukupolvien ajan toiminut julkinen koulutusjärjestelmä, joka mahdollisti opinnot lahjakkaille eikä vain niille jotka ovat syntyneet kultalusikka suussa.
- Vakaa yhteiskuntarauha ja erinomainen infra.
- Suomen talouselämän avainkohteiden kotimainen (ristiin)omistus ja kotimaisen pääoman saatavuus.
- Vienti Neuvostoliittoon oli antanut juuri oikeaan aikaan vakaan kysynnän Suomessa rakennetuille laivoille.
- Suomella oli kansallinen valuutta: Markka.
1980-luvulla tehtiin jossakin päätöksiä, joiden seurauksena Suomen taloudellista itsenäisyyttä alettiin ajaa alas. Sama ilmiö oli havaittavissa myös muilla aloilla. Otetaan vain yksi esimerkki: Kielitoimisto oli sukupolvien ajan vahtinut mustasukkaisesti vierassanojen asettumista suomenkieleen, ja korvannut niitä omankielisillä innovaatioilla. 1980-luvulla kelkka äkisti kääntyi, ilman keskusteluja, ilman kysymyksiä.
1980-90-lukujen dramaattiset ilmiöt, julkkissektorin väkimäärän kaksinkertaistaminen, keinotekoinen lama, avainteollisuuden alas-ajo tai siirtäminen ulkomaalaisomistukseen, pankkikriisi, tuloerojen kasvattaminen, velattoman julkistalouden äkillinen velkaanuttaminen kehitysmaa-tasolle, -nämä ilmiöt odottavat yhä tutkijaansa, ja ilkeitä kysymyksiä. 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Meyer_Turku
https://fi.wikipedia.org/wiki/W%C3%A4rtsil%C3%A4_Meriteollisuus
http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149597-bjorn-wahlroos-epavirallinen-kirja-arvostelu
http://westerlund-suku.blogspot.fi/2013/08/bror-arne-napoleon-buntta-wahlroos-1928.html
