Mainos:

Metsähallituksen maksuttomien metsästyslupien myöntäminen

Julkaistu 29.11.2022 – Kirjoittaja Toimitus
Diaarinumero: OKV/1225/10/2021
Antopäivä: 22.11.2022
Ratkaisija: oikeuskansleri
Kohde: maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
Toimenpide: käsitys

Oikeuskansleri on antanut päätöksensä kanteluun, jossa arvosteltiin Metsähallituksen myöntämiä maksuttomia metsästyslupia Metsähallituksen ja maa- ja metsätalousministeriön henkilöstölle sekä sidosryhmille.

Metsästyslain 47 §:n 1 momentin 2. virkkeen mukaan valtion viranomaisen hallitsemallaan alueella järjestämään metsästykseen osallistuvilta ei maksua peritä. Saadun selvityksen perusteella metsästyslupia oli myönnetty myös omatoimista tutustumista varten metsästyksen järjestelyihin valtion mailla. Oikeuskanslerin näkemyksen mukaan, kun Metsähallitus oli myöntänyt maksuttoman metsästysluvan omatoimiseen tutustumiseen valtion mailla, se oli menetellyt metsästyslain sanamuodon vastaisella tavalla. Selvityksen perusteella Metsähallituksessa oli kuitenkin toimittu Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien hoitamista ohjaavassa maa- ja metsätalousministeriössä omaksutun ja Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteita koskevan maksuasetuksen perusteluihin selkeästi kirjatun tulkinnan mukaisesti.

Edellä olevan johdosta oikeuskansleri kiinnitti Metsähallituksen huomiota metsästyslain tulkintaan metsästyslain perusteella myönnettävien maksuttomien niin sanottujen sidosryhmälupien myöntämiskäytännössä. Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähallituksen tuli arvioida, mitä toimenpiteitä on tarpeen tehdä Metsähallituksen menettelyn saattamiseksi lainmukaiseksi. Lisäksi oikeuskansleri saattoi Metsähallituksen ja maa- ja metsätalousministeriön tietoon esittämänsä yleiset käsityksensä harkintavallan käyttämisessä metsästyslupien myöntämisessä, metsästyslupien perustelemisessa ja dokumentoinnissa, sidosryhmäyhteistyötä koskevasta ohjeistuksesta ja maksuasetuksesta. Hän pyysi ministeriötä ja Metsähallitusta ilmoittamaan 2.6.2023 mennessä, mihin toimenpiteisiin ja missä aikataulussa asiassa aiotaan ryhtyä.

Metsästyslain 47 §:n 1 momentin 3. virkkeen mukaan valtion viranomainen voi metsästyksen valvontaa tai riistanhoitoa suorittavalle henkilölle myöntää tämän toimialueella metsästysluvan viranomaisen hallinnassa olevalle alueelle maksutta tai alennetulla maksulla. Hänen käsityksensä mukaan metsästyslakiin perustuva menettelytapa on lähtökohtaisesti poikkeuksellinen. Yleensä ei julkisiin hallintotehtäviin kuuluvaa yleisluonteistakaan valvontaa tai julkisorganisaation tehtävien hoitoon liittyviä toimintoja järjestetä osaksi henkilöstön ja mahdollisten muidenkin henkilöiden vapaa-ajan toiminnan ja sitä vastaan annettujen etuisuuksien varaan. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien hoito rahoitetaan valtion talousarviossa erikseen osoitetuilla määrärahoilla sekä julkisten hallintotehtävien hoidosta saatavilla maksuilla ja tuotoilla. Oikeuskansleri saattoi Metsähallituksen tietoon esittämänsä yleiset käsityksensä metsästyslupien myöntämiskäytännössä metsästyksen valvontaa tai riistanhoitoa suorittavalle henkilölle ja Metsähallituksen johtajatehtävissä oleville henkilöille. Hän saattoi Metsähallituksen tietoon yleisen käsityksensä harkintavallan käyttämisessä metsästyslupien myöntämisessä, metsästyslupien perustelemisessa ja dokumentoinnissa. Oikeuskansleri toi esiin, että metsästyslaissa ei ole nimenomaisesti säädetty metsästysluvan myöntämisestä maksutta tai alennetulla maksulla edustamista varten Metsähallituksen johtajatehtävissä oleville.

Mainos:

Lisäksi oikeuskansleri saattoi maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähallituksen tietoon esittämänsä käsityksen tarpeesta selvittää metsästyslain perusteella myönnettävien maksuttomien tai alennetulla maksulla myönnettävien metsästyslupien verotuksellinen asema. Hän pyysi ministeriötä ja Metsähallitusta ilmoittamaan 2.6.2023 mennessä, mikä on Verohallinnon näkemys asiassa.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tehdäänkehitysmaayhdessä
Tehdäänkehitysmaayhdessä
3 years ago

Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. George Orwell. Eläinten vallankumous

Puolueeton
Puolueeton
3 years ago

Jutustelu ( Oikeuskanslerin ratkaisu OKV/1225/10/2021 (pdf) ) antaa selvän vihjeen, miksi Suomen vallanpitäjät eivät hallitse kansan heille myöntämää valtaa. Jos oikeuslaitoksen korkeimmalla pallilla ei hallita suomen kieltä (selkosuomea), miten maassa mikään voisi toimiakaan kansalaisten parhaaksi.

Yksinkertainen asia: Jotkut Suomen tai muun maan virkamiehet saavat ilmaisen luvan metsästää valtion mailla. Riippumatta tekojen motiiveista, valitukseen vastaaminen tuottaa oikeuskanslerilta älyvapaan 13 sivuisen epäselkosuomenkielisen paperin.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu tänään 08:14 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.