Mainos:
Mainos:

Männynkuoriuute – muinainen lääke uudessa muodossa

Julkaistu 27.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa vasemmalla on rannikkomänty sinistä taivasta vasten ja oikealla lähikuva sen punertavasta, suomuisesta kaarnasta.
Tunnettu männynkuoriuute Pycnogenol valmistetaan rannikkomännyn (Pinus pinaster) kuoresta.

Männynkuori sisältää runsaasti polyfenoleja, kasviyhdisteitä, joilla on antioksidanttisia ominaisuuksia. Nykyään uutetta käytetään ravintolisänä sydämelle, verisuonille ja tulehduksiin, ja tutkimukset viittaavat pieniin parannuksiin verenpaineessa, verensokerissa ja pahassa kolesterolissa.

Sana mänty saattaa tuoda mieleen neulaset ja pihkan ruotsalaismetsissä. Männynkuoriuute valmistetaan kuitenkin kuoresta, ei neulasista.

Nimi kattaa useista eri mäntylajeista saadut uutteet. Tunnetuin niistä, Pycnogenol, on peräisin ranskanmerimännystä, joka kasvaa Ranskan lounaisrannikolla.

Kuori sisältää runsaasti prosyanidiineja. Ne kuuluvat polyfenoleihin, joka on kasvien tuottamien luonnonaineiden suuri ryhmä. Polyfenolit voivat neutraloida vapaita radikaaleja, reaktiivisia molekyylejä, jotka voivat muutoin vahingoittaa kehon soluja. Tätä tarkoitetaan antioksidanttisilla ominaisuuksilla.

Mainos:

Nämä yhdisteet eivät ole suinkaan ainutlaatuisia vain männynkuorelle. Kulutamme polyfenoleja päivittäin tavallisissa ruoka-aineissa, kuten marjoissa, omenissa, teessä ja kaakaossa. Jokaisella kasvilla on oma sekoituksensa, joten kupillinen teetä ja kourallinen marjoja eivät tarjoa samoja yhdisteitä.

Käytetty muinaisista ajoista lähtien

Männynkuorta on käytetty lääkkeenä muinaisista ajoista lähtien. Sen käyttö mainitaan jo kreikkalaisen lääkärin Hippokrateen aikana, noin 400 eaa.

Ajan myötä eri mäntylajien kuorta käytettiin monissa osissa maailmaa ensisijaisesti kahteen tarkoitukseen: vähentämään tulehdusta ja auttamaan haavojen paranemisessa.

Mainos:

Mihin männynkuoriuutetta käytetään?

Nykyään asiat näyttävät erilaisilta. Kuoresta on tullut ravintolisä kapseleiden, jauheiden tai tablettien muodossa, ja uutetta käytetään tukemaan sydämen ja verisuonten terveyttä sekä vähentämään tulehdusta.

Sydän ja verisuonet ovat myös laajimmin tutkittuja alueita. Vuoden 2025 katsaus 27 tutkimukseen, joista useimmat keskittyivät Pycnogenoliin, osoittaa, että uutetta käyttäneillä verenpaine laski hieman. Myös verensokeri ja LDL, eli niin sanottu paha kolesteroli, laskivat hieman.

Muutokset ovat pieniä, ja on epävarmaa, voiko uute suojata sydäninfarktilta tai aivohalvaukselta.

Uute houkuttelee ihmisiä myös arkisimmista syistä: raskaat jalat, kuiva iho sekä naisten kuukautisiin ja vaihdevuosiin liittyvät oireet. Miehillä sitä on testattu erektio-ongelmiin, yleensä yhdessä L-arginiini-aminohapon kanssa.

Otetaan ensin jalat. Laskimot ovat verisuonia, jotka kuljettavat verta takaisin ylös sydämeen. Jos ne eivät selviydy tehtävästään, veri viipyy jaloissa pidempään, mikä voi saada ne tuntumaan raskailta ja turvonneilta, erityisesti iltaa kohden.

Kaikki jalkojen turvotus ei johdu laskimoista. Juuri tämän tyyppisiin verenkierto-ongelmiin uutetta on kuitenkin testattu pienissä tutkimuksissa, ja niissä sitä käyttäneet kokivat jalkojensa olevan kevyemmät ja vähemmän turvonneet.

Iho ja naisten terveys

Ikääntyessämme iho kuivuu ja menettää joustavuuttaan. Juuri tässä kohtaa männynkuoriuute on herättänyt kiinnostusta.

Eräässä pienessä tutkimuksessa vaihdevuodet ohittaneet naiset käyttivät Pycnogenolia kahdentoista viikon ajan. Sen jälkeen heidän ihonsa oli kosteutetumpi ja joustavampi.

Myös tummia läiskiä ja ihon punoitusta on tutkittu, ja joitakin lupaavia tuloksia on saatu. Uute ei kuitenkaan ole nuorentava hoito tai aurinkosuoja.

Kuukautiskivut ja vaihdevuosioireet kuuluvat myös sen käyttötarkoituksiin. Tutkimuksissa vaihdevuosia läpikäyvät naiset ovat raportoineet vähemmän kuumia aaltoja, parempaa unta ja vähemmän väsymystä. Ne, jotka ottivat uutetta kuukautiskipuihin, pärjäsivät vähemmällä määrällä kipulääkkeitä.

Myös nivelet ovat listalla. Nivelrikkoon, eli niveliin kohdistuvaan kulumiseen, joka vaikuttaa usein polviin ja lonkkiin, on joissakin tutkimuksissa raportoitu vähemmän jäykkyyttä ja kipua. Toiset katsaukset eivät ole löytäneet selvää näyttöä kivunlievityksestä.

Uutetta on testattu iäkkäiden aikuisten muistiin, ja siinä on nähty merkkejä hieman paremmasta työmuistista. Sitä on ehdotettu myös keinoksi heinänuhaan. Eräässä tutkimuksessa siitepölyallergiasta kärsivillä oli vähemmän nenä- ja silmäoireita, kun he aloittivat uutteen käytön muutama viikko ennen siitepölykautta. Se ei korvaa allergialääkitystä.

Huomioitavia asioita

Jokaisen, joka käyttää verenohennuslääkkeitä tai verihiutaleiden toimintaa estäviä lääkkeitä, tulisi keskustella lääkärinsä kanssa ennen männynkuoriuutteen käyttöä. Yhdistelmä voi lisätä verenvuotoriskiä.

Jos olet allerginen männyn kuorelle, vältä sitä kokonaan.

Lukijakysely

Ottaen huomioon männynkuoriuutteen pienet ja epävarmat hyödyt, miten lukijoiden tulisi punnita sen käyttöä?

Äänestys on päättynyt

Kokeilemisen arvoinen tiettyihin oireisiin rajoitetusta näytöstä huolimatta 100%
1 vote
Kannattaa jättää väliin, kunnes laajemmat tutkimukset vahvistavat merkittävät hyödyt 0%
0 votes
Käytettävä tavanomaisen hoidon ohella, ei sen korvikkeena 0%
0 votes
Sen perinteinen historia oikeuttaa käytön ohi nykyaikaisen näytön 0%
0 votes

1 total vote

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Sätkähdätkö hereille nukahtaessasi? Tutkimus löysi yhteyden ahdistukseen

Julkaistu 20.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Paljaat jalat pistävät esiin valkoisen peiton alta.
Ihmiset, jotka raportoivat tiheistä nukahtamisnytkähdyksistä, kertoivat myös huonommasta unen laadusta ja suuremmasta ahdistuksesta. Kyselytutkimus ei voinut osoittaa syytä ja seurausta. Kuvituskuva.

Kehosi sätkähtää juuri kun olet nukahtamassa, ja useimmille ihmisille se on vaaratonta. Uusi tutkimus osoittaa, että ihmiset, jotka kokevat näitä sätkähdyksiä usein, raportoivat myös huonommasta unesta ja enemmän huolestuneisuudesta, mutta tutkimus ei pysty sanomaan, kumpi aiheuttaa kumman.

Unenalkamishetken sätkähtelyt, jotka tunnetaan myös hypnisinä nykäyksinä, ovat äkillisiä sätkähdyksiä, putoamisen tunteita tai lyhyitä heräämisiä siirryttäessä valveillaolosta uneen. 60–70 prosenttia ihmisistä kokee niitä ajoittain, ja noin 10 prosenttia kokee niitä päivittäin, kirjoittavat PLOS Mental Health -lehdessä julkaistun tutkimuksen takana olevat tutkijat.

Unenalkamishetken sätkähdyksessä on kyse muustakin kuin lihasnykäyksestä. Osallistujat kuvailivat myös putoamisen tunteita, unemaisia kokemuksia, kihelmöintiä ja sydämentykytystä, joihin liittyi usein hätääntymisen, hämmennyksen ja ahdistuksen tunteita.

Huonompi uni ja enemmän ahdistusta

Tutkijat, joiden ensimmäisenä kirjoittajana oli Tanja Grünberger, rekrytoivat 194 aikuista Itävallassa ja Saksassa anonyymiin verkkokyselyyn. Henkilöt, joilla oli tiettyjä uneen liittyviä liikehäiriöitä ja neurologisia sairauksia, jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.

Mainos:

Sätkähtelyryhmä koostui 96 henkilöstä, jotka ilmoittivat heräävänsä äkillisesti nukahtaessaan vähintään kerran viikossa, minkä lisäksi heillä oli vähintään yksi muu oire. Vertailuryhmässä oli 98 henkilöä. Kaikki tiedot olivat itse raportoituja, eikä unenalkamishetken sätkähdyksiä voitu erottaa muista samankaltaisista kokemuksista unen alkaessa.

Sätkähtelyryhmä raportoi huonommasta unen laadusta, suuremmista vaikeuksista nukahtaa, voimakkaammista haitallisista uskomuksista unesta sekä useammista ahdistus- ja masennusoireista.

Kun tutkijat tarkastelivat kaikkia tekijöitä yhdessä, huonompi uni, uskomukset unesta ja ahdistus olivat yhteydessä siihen, kuinka usein sätkähdyksiä esiintyi. Masennus ei ollut. Tutkijat korostavat, että poikkileikkausaineistolla ei voida osoittaa syy-seuraussuhdetta.

Mainos:

"Pidimme mielenkiintoisimpana sitä, kuinka läheisesti unenalkamishetken sätkähdykset liittyvät siihen, miten ihmiset ajattelevat ja tuntevat unesta", sanoo Tanja Grünberger lehdistötiedotteessa.

Lihasnykäykset olivat yleisin oire, ja monet osallistujat kuvailivat myös putoamisen tunnetta ja hätääntymisen tunnetta. Hieman yli puolet sätkähtelyryhmästä kertoi, että heillä kesti kauemmin nukahtaa. Osallistujat raportoivat enemmän sätkähdyksiä emotionaalisen stressin yhteydessä, mutta raportit unen puutteesta olivat vähemmän yhdenmukaisia.

Vaaratonta useimmille ihmisille

Useimmat sätkähtelyryhmän ihmiset kertoivat nukahtavansa uudelleen nopeasti nykäyksen jälkeen, mutta monet heräsivät joskus kokonaan ja heillä oli vaikeuksia nukahtaa uudelleen.

"Useimmille ihmisille unenalkamishetken sätkähdykset ovat vaaraton nukahtamiseen liittyvä piirre. Eräälle alaryhmälle ne kuitenkin liittyvät ahdistukseen ja pidempään nukahtamisaikaan", sanoo toinen kirjoittaja Manuel Schabus.

Sitä, voivatko vireystilaa ja uneen liittyvää huolta vähentävät interventiot auttaa häiritseviin sätkähdyksiin, ei ole vielä testattu, hän huomauttaa.

Grünberger korostaa, että löydökset on vahvistettava käyttämällä validoituja mittausvälineitä ja objektiivisia unirekisteröintejä.

Tutkimus: Ultraprosessoitu ruoka muodosti yli puolet ruotsalaisnuorten kaloreista

Julkaistu 18.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö syö ranskanperunoita punaisesta pakkauksesta.
Ultraprosessoitujen elintarvikkeiden kalorialue oli alhaisempi jokaisessa ikäryhmässä, kun tutkijat käyttivät suppeampaa määritelmää. Kuvituskuva.

Ultraprosessoitu ruoka vastasi 52 prosentista energian saannista 11–17-vuotiailla, jotka osallistuivat Ruotsin elintarvikeviraston vuosien 2016–2017 Riksmaten-ruokavaliotutkimukseen, kertoo Göteborgin yliopiston tutkimus. Tiukemman luokittelun mukaan aikuisten, nuorten ja pikkulasten keskiarvot vaihtelivat 23 ja 29 prosentin välillä.

Tutkimus julkaistiin Nutrition Journal -lehdessä, ja se hyödyntää kolmea Riksmaten-kierrosta. Tutkijoiden pääluokittelun mukaan ultraprosessoitu ruoka vastasi 45 prosentista aikuisten energian saannista ja 46 prosentista pikkulasten.

Kyselyt kattoivat eri ajanjaksoja: aikuiset söivät ja raportoivat syömisistään vuosina 2010–2011, nuoret vuosina 2016–2017 ja pikkulapset vuosina 2021–2024. Luvut eivät tästä syystä osoita, miten ruokavaliot ovat muuttuneet ajan myötä, eivätkä kerro, mitä ruotsalaiset syövät tänään.

Vastaus vaihtelee paljon, koska se riippuu siitä, mihin raja vedetään. Nova-luokitusjärjestelmä laskee lisäaineita sisältävät tai tietyillä teollisilla menetelmillä valmistetut ruoat ultraprosessoiduiksi riippumatta niiden ravintosisällöstä. Tähän kuuluvat virvoitusjuomat, lihajalosteet ja aamiaismurolat, mutta myös jotkin kaupallisesti leivotut täysjyväleivät. Tiukempi luokittelu sulki pois vaikeasti luokiteltavat ruoat, joten esimerkiksi leipä ja sekoiteruoat jäivät pääosin luokan ulkopuolelle.

Mainos:

Pääluokittelun mukaan leipä oli aikuisten ja pikkulasten suurin ultraprosessoidun ruoan kalorien lähde. Nuorten keskuudessa listan kärjessä olivat voileivät, pizza ja vastaavat ruoat, joiden osuus oli 8,2 prosenttia kokonaisenergian saannista.

Enemmän sokeria ja vähemmän täysjyvää

Aikuisilla ja nuorilla, jotka saivat suuren osan kaloreistaan ultraprosessoiduista ruoista, oli myös vähemmän ravitseva ruokavalio. Tutkimus vertaa ruokavalioita tiettynä ajankohtana, joten se osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta. Torsten Sällström, ravitsemusterapeutti ja Göteborgin yliopiston väitöskirjatutkija, viittaa sokeriin ja täysjyvään:

— Näimme, että niillä, jotka saivat suuremman osan kaloreistaan ultraprosessoiduista ruoista, oli myös ruokavalioissaan huomattavasti enemmän lisättyä sokeria mutta vähemmän kuitua ja vähemmän täysjyvää, sanoo Torsten Sällström.

Mainos:

Pikkulasten keskuudessa kuvio oli osittain päinvastainen. Enemmän ultraprosessoitua ruokaa syövät saivat enemmän rautaa ja E-vitamiinia. Yksi mahdollinen selitys yliopiston mukaan on se, että raudalla täydennetyt valmisvalmisteet, kuten vellit ja puurot, luokitellaan ultraprosessoiduiksi.

— Olisi valitettavaa, jos vanhemmat välttäisivät täydennettyjä puuroja ja vellejä, koska he ovat huolissaan näiden tuotteiden leimaamisesta ultraprosessoiduiksi, sanoo Emma Patterson, Ruotsin elintarvikeviraston ravitsemusasiantuntija.

Tutkimus: Tällä täysjyvämäärällä oli suurin vaikutus

Julkaistu 18.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Viipale täysjyväruisleipää siemenleivän vieressä puualustalla.
Täysjyväruisleipä on yksi tapa syödä enemmän täysjyvää; viipaleen sisältämä määrä riippuu reseptistä ja viipaleen painosta.

Sillä, kuinka paljon täysjyvää syöt, on merkitystä sen kannalta, näkyvätkö vaikutukset verikokeissa ja vyötärönympäryksessä. Kansainvälinen tutkimusryhmä kokosi tuloksia useista ruokavaliotutkimuksista ja löysi saantitason, jolla sydän- ja verisuonitautien riskitekijät paranivat eniten.

Helda Tutunchi Tabrizin lääketieteellisestä yliopistosta Iranista johti tutkimusryhmää. Meta-analyysi, joka julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, kokoaa yhteen 87 satunnaistettua ruokavaliotutkimusta useista maista, mukaan lukien Brasiliasta sekä Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan maista.

Tutkimuksissa yksi ryhmä söi täysjyvää, kun taas vertailuryhmä noudatti tavallista ruokavaliotaan tai söi vähemmän täysjyvää sisältäviä elintarvikkeita. Koska määrät vaihtelivat eri tutkimuksissa, tutkijat pystyivät vertailemaan saantitasoja ja näkemään, missä kohdin veren rasva-arvot, vyötärönympärys ja muut mittarit muuttuivat eniten.

Useimmat mittarit paranivat eniten 60–100 gramman päivittäisellä täysjyvän saannilla kuivapainona mitattuna. Tämä tarkoittaa ruoan sisältämän täysjyvän määrää, ei kypsennetyn kaurapuuron tai pastan painoa. Alue ei ole tarkasti määritelty ihanniannos; se on taso, jolla hyöty oli suurin useimpien mittareiden kohdalla.

Mainos:

Vaikutukset olivat pieniä. Jokaista ylimääräistä 48 grammaa täysjyvää kohden päivässä vyötärönympärys oli keskimäärin 0,22 senttimetriä pienempi. Kolesteroli, paino ja verenpaine laskivat vastaavan maltillisesti.

Tutkimuksissa mitattiin riskitekijöitä, kuten veren rasva-arvoja ja vyötärönympärystä, ei sydänkohtauksia. Erittäin suurista saantimääristä on myös liian vähän tietoa, jotta voitaisiin sanoa tarkalleen, missä kohdin hyödyt tasaantuvat.

Ruotsin elintarvikevirasto suosittelee vähintään 90 grammaa täysjyvää päivässä, mieluiten enemmän. Sen päiväesimerkki sisältää annoksen kaurapuuroa, annoksen täysjyväpastaa ja viipaleen pehmeää leipää, jossa on pohjoismainen Avainreikä-ravintomerkki.

Mainos:

Pätkäpaasto lisää energiaa – saattaa hidastaa ikääntymistä

Julkaistu 10.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Pätkäpaastolla voi olla useita terveyshyötyjä, kuten verenpaineen laskeminen, ikääntymisen hidastaminen ja jopa hyöty syövän hoidossa. Paaston on myös osoitettu lisäävän henkistä keskittymiskykyä ja parantavan unta.

Pätkäpaastosta on useita eri muotoja, mukaan lukien 5:2-menetelmä ja 16:8-menetelmä.

Pätkäpaasto on ruokavaliokäytäntö, jossa vuorotellaan paasto- ja syömisjaksoja. Paaston terveydellinen tarkoitus on antaa keholle mahdollisuus levätä ja toipua. Keho, joka käyttää sylkirauhasia, maksaa, sappirakkoa ja haimaa ruoansulatuksen aikana, saa tarvittavan levon ja aikaa korjata soluvaurioita paaston aikana. Kuten muutkin kehon järjestelmät, ruoansulatusjärjestelmä tarvitsee lepoa toimiakseen optimaalisesti.

Yksi tapa toteuttaa pätkäpaastoa on nimeltään 16:8-menetelmä, jossa syödään tavalliseen tapaan 8 tuntia ja paastotaan loput 16 tuntia vuorokaudesta. On yleistä syödä päivällinen noin kello 18 tai 19 ja syödä uudelleen seuraavana päivänä kello 10 tai 11. Sanotaan, että nämä tunnit pitäisi voida viettää haluamallaan tavalla, mutta joidenkin mukaan parhaan vaikutuksen saavuttamiseksi ei pitäisi syödä kello 18 jälkeen. Samankaltainen mutta "lempeämpi" lähestymistapa on käyttää sen sijaan vastaavaa 14:10-menetelmää. On myös olemassa "päivityksiä" 18:6-malliin niille, jotka haluavat paastota pidempään.

Mainos:

Toinen yleinen menetelmä on 5:2, jossa syödään tavalliseen tapaan viitenä päivänä ja "puolipaastotaan" kahtena päivänä. Puolipaastopäivinä syödään noin 500–600 kaloria ravitsevaa ruokaa. On myös mahdollista noudattaa vielä lempeämpää 6:1-mallia.

Terveyshyödyt

Karoliinisen instituutin diabetesalan tutkimuksen professorin Kerstin Brismarin mukaan säännöllisellä pätkäpaastolla voi olla useita positiivisia terveysvaikutuksia, muun muassa verenpaineeseen, veren rasva-arvoihin ja suolistoflooraan.

– Ihmiset, jotka paastoavat, huomaavat usein olevansa virkeämpiä, onnellisempia ja nukkuvansa paremmin, hän kertoi lehdelle Må Bra.

Mainos:

Vuoden 2015 eläintutkimus osoitti, että pätkäpaasto muutti suolistoflooraa hyvien bakteerien suureksi eduksi. Toinen vuonna 2019 julkaistu tutkimus osoitti, että pätkäpaasto voi johtaa merkittäviin parannuksiin maksan rasvoittumisessa, erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla. Tulokset viittaavat siihen, että sekä diabeetikoilla että ei-diabeetikoilla maksan rasva ja kehon paino vähenevät tämäntyyppisellä paastolla.

Pätkäpaastoa markkinoidaan usein hyvänä tapana laihtua, mutta vuoden 2021 tutkimus viittaa siihen, ettei tämä välttämättä pidä paikkaansa. Tutkimuksessa testattiin kolmea ryhmää, joista yksi käytti pätkäpaastoa, toinen perinteistä ruokavaliota ja kolmas vain osittaista paastoa. Pätkäpaastoryhmä ei laihtunut juuri lainkaan kolmen viikon aikana, kun taas perinteistä ruokavaliota noudattavat laihtuivat 1,9 kilogrammaa.

Pätkäpaastolla voi kuitenkin edelleen laihtua siitä yksinkertaisesta syystä, että usein ei syödä yhtä paljon kuin silloin, kun ei paastota. Paasto voi myös vähentää ruokahalua, mikä itsessään voi myös johtaa painonpudotukseen.

– Intuition vastaisesti paaston on osoitettu vähentävän nälkähormoni greliiniä, ravitsemusasiantuntija Whitney English kertoi Livestrongille.

Syy siihen, miksi paasto voi saada olon tuntumaan virkeämmäksi ja energisemmäksi, voi johtua siitä, että keho siirtyy metaboliseen tilaan nimeltä ketoosi, mikä tarkoittaa, että se vaihtaa glukoosin käytöstä ketonien käyttöön.

– Tutkijat kutsuvat tätä "ajoittaiseksi metaboliseksi vaihtamiseksi" ja uskovat sen sopeutuneen auttamaan ihmisiä pysymään optimaalisessa toimintakyvyssä metsästystä ja ruoan keräilyä varten nälkäkausien aikana, Whitney English selittää.

Paaston uskotaan myös parantavan insuliiniherkkyyttä, mikä voi suojata diabetekselta. Se voi myös auttaa alentamaan verensokeria, parantamaan veren rasva-arvoja ja laskemaan verenpainetta Livestrongin mukaan.

Fasting is supposed to be good for the heart and lower blood pressure. Photo: Mara Ket/Unsplash

Ikääntymisprosessin hidastaminen

Etelä-Kalifornian yliopiston professori Valter Longo on tutkinut paastoa ja sen terveysvaikutuksia yli 15 vuotta ja tullut siihen tulokseen, että kalorien rajoittaminen paaston avulla voi pidentää elämää. Eräässä hänen tutkimuksessaan osallistujat suorittivat kolme viiden päivän paastojaksoa, joiden välissä noudatettiin vähäsokerista ja vähäproteiinistä ruokavaliota. Tulokset osoittivat, että osallistujien biologinen ikä laski keskimäärin 2,5 vuotta.

– Näemme selvästi laboratoriotutkimuksissamme, että elimet ja solut kutistuvat ja rakentuvat sitten uudelleen. Keho aktivoi kantasolut ja alkaa rakentaa uudelleen, sanoi Valter Longo SVT:n Vetenskapens värld -ohjelmassa vuonna 2022.

Longo on myös tehnyt tutkimusta syövästä ja uskoo, että paasto voi auttaa syövän hoidossa. Jo vuonna 2012 hän osoitti, että paasto yhdessä kemoterapian kanssa voi kutistaa kasvaimia enemmän kuin pelkkä kemoterapia, koska paasto estää syöpäsoluja saamasta ravinteita, joita ne tarvitsevat kasvaakseen. Paasto voi kuitenkin aiheuttaa potilaille ravintoaineiden puutosta, joten on kehitetty paaston kaltainen ruokavalio, joka evää syöpäsoluilta niiden tarvitsemat ravinteet mutta tarjoaa silti immuunijärjestelmän tärkeille soluille niiden tarvitsemia aineita. Myöhemmissä kokeissa vuonna 2016 tätä paaston kaltaista ruokavaliota testattiin yhdessä kemoterapian kanssa syöpäpotilailla ja sen todettiin toimivan forskning.se-sivuston artikkelin mukaan. Verkkosivustollaan Longo kuvailee ruokavaliota ja muuta tekemäänsä tutkimusta.

Kuinka aloittaa pätkäpaasto

Jos haluat aloittaa jonkinlaisen pätkäpaaston, voi olla hyvä aloittaa hitaasti ja vähitellen, esimerkiksi paastota 12 tuntia ja katsoa miltä se tuntuu, ja sitten vähitellen lisätä kestoa pidempiin jaksoihin. Sitten voit kokeilla ja katsoa, minkä tyyppinen pätkäpaasto sopii sinulle parhaiten. Jotkut saattavat haluta vuorotella 5:2- ja 16:8-mallien välillä, kun taas toiset haluavat käyttää vain 14:10-menetelmää.

On myös tärkeää syödä hyvää ja ravitsevaa ruokaa syömisjaksojen aikana. Varmista, että saat tarpeeksi proteiinia, kuitua, rasvoja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Muista juoda runsaasti vettä, erityisesti paastojaksojen aikana.

Näiden paastojaksojen aikana on sallittua juoda kahvia ja teetä veden ohella.

Muista kuunnella kehoasi. Jos tunnet pahoinvointia tai huimausta, saatat haluta keskeyttää paaston.

Paastoa tulisi aina välttää, jos olet raskaana, alipainoinen, alle 18-vuotias tai jos sinulla on syömishäiriö. Jos käytät lääkkeitä, sinun tulee myös kysyä lääkäriltäsi, sopiiko pätkäpaasto sinulle.