https://nykysuomi.com/majoituspalveluiden-kysynta-nousi-ennatyslukemiin-vuonna-2017/

Kotimaa

Majoituspalveluiden kysyntä nousi ennätyslukemiin vuonna 2017

Julkaistu 24.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin ennätyksellisesti lähes 22 miljoonaa yöpymisvuorokautta, joista noin 15,2 miljoonaa oli kotimaisten ja runsaat 6,7 miljoonaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä vuonna 2017. Majoituspalvelujen ulkomainen kysyntä kasvoi 16,8 ja kotimainen kysyntä 4,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan majoituspalvelujen kokonaiskysyntä kasvoi 7,7 prosenttia vuonna 2017.

Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä vuoden 2017 tammikuun tiedoista alkaen. Muutoksen vaikutus vuodesta 2017 alkaen on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta johtuen tiedot vuodesta 2017 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa.

Majoituspalvelujen kysyntä kääntyi selkeään kasvuun vuonna 2016, joka jatkui vielä voimakkaana vuonna 2017. Kysyntä kasvoi vuoden jokaisena kuukautena. Touko- ja kesäkuussa kasvu oli kahdeksan prosentin luokkaa, helmi- ja huhtikuussa noin yhdeksän prosenttia ja marraskuussa 10 prosenttia. Suurimmat kasvuprosentit tulivat tammi- ja joulukuussa, jolloin kasvua oli jopa 12-13 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Muina kuukausina majoituspalvelujen kysyntä kasvoi 4-7 prosenttia. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston tietoja ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa.

Yöpymisten vuosimuutokset (%) kuukausittain 2017/2016

Venäläiset edelleen suurin matkailijaryhmä majoitusliikkeissä vuonna 2017

Venäläiset olivat edelleen suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä Suomen majoitusliikkeissä vuonna 2017. Heille kirjattiin lähes 822 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 17,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Venäläisten osuus kaikista ulkomaisista yöpymisvuorokausista säilyi edellisvuoden tapaan 12 prosentissa vuonna 2017. Saksalaiset olivat toisena noin 623 000 yöpymisellä. Heidän yöpymisensä lisääntyivät 15,3 prosenttia edellisvuodesta. Saksalaisten jälkeen seuraavina olivat ruotsalaiset ja britit. Sekä ruotsalaisilla että briteillä yöpymisten määrä oli hieman vajaat 600 000 yöpymisvuorokautta kummallakin. Ruotsalaisten yöpymiset lisääntyivät 8,7 prosenttia ja brittien yöpymiset 17,0 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista suurin kasvuprosentti tuli Kiinasta, 35,3 prosenttia. Kiinalaisten yöpymisiä tilastoitiin 313 000 vuorokautta, mikä nosti heidät brittien jälkeen viidenneksi. Ranskalaisten yöpymiset lisääntyivät 12 prosenttia ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä 280 000 yöpymisvuorokautta. Yhdysvaltalaisten yöpymisissä oli 16 prosentin kasvu ja niitä tilastoitiin 270 000 vuorokautta. Japanilaisten yöpymiset lisääntyivät 11,1 prosenttia, ja heille kertyi vuonna 2017 noin 238 000 yöpymistä. Virolaiset ylsivät lähes 220 000 yöpymiseen ja norjalaiset hieman vajaaseen 200 000 yöpymisvuorokauteen. Virolaisten yöpymiset lisääntyivät 13,5 prosenttia ja norjalaisten yöpymiset 10,2 prosenttia. Matkailu kaikista tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista kasvoi selkeästi vuonna 2017.

Maanosittain tarkasteltuna Aasia ylitti ensimmäisen kerran miljoonan yöpymisvuorokauden rajan vuonna 2017. Kiinalaisten ja japanilaisten yöpymiset kattoivat hieman yli puolet koko Aasian yöpymisistä ja nostattivat yöpymiset lähes 23 prosentin kasvuun. Kaikkiaan aasialaisten yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä vajaat 1,1 miljoonaa vuorokautta, jättäen taakseen pohjoismaat, joista kirjattiin 930 000 yöpymistä. Kaikkiaan EU-maista tulleiden matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin 16,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016, yöpymisten noustessa lähes 3,6 miljoonaan vuorokauteen. Matkailu Amerikasta lisääntyi 14,5 prosenttia ja yöpymisiä kertyi lähes 379 000 vuorokautta. Vuoden 2016 pienen notkahduksen jälkeen matkailu Afrikasta kääntyi 17 prosentin nousuun ja afrikkalaisten yöpymisiä kirjattiin noin 28 000 vuonna 2017.

Yöpymisten muutos 2017/2016, %

Hotelliyöpymisiä lähes 17,5 miljoonaa vuonna 2017

Hotelliyöpymisten kokonaismäärä oli lähes 17,5 miljoonaa vuorokautta vuonna 2017, mikä oli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Kotimaisille matkailijoille hotelliyöpymisiä kertyi 11,8 miljoonaa vuorokautta ja ulkomaisille matkailijoille lähes 5,7 miljoonaa vuorokautta. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 3,6 ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset 14,9 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Hotelliyöpymiset kattoivat lähes 80 prosenttia kaikkien majoitusliikkeiden yöpymisistä. Ulkomaalaisten osuus hotelliyöpymisistä oli 32 prosenttia ja kaikkien majoitusliikkeiden yöpymisistä 31 prosenttia.

Hotellihuoneiden käyttöaste oli koko maan osalta 55,9 prosenttia vuonna 2017. Vuotta aiemmin se oli 54,0 prosenttia. Hotellihuoneen keskihinta on kasvanut vuodesta 2011 lähtien, jolloin keskihinta oli 88 euroa. Vuonna 2017 hotellihuoneen keskihinta oli 101 euroa.

Hotellihuoneiden kuukausittainen käyttöaste ja keskihinta vuosina 2016 ja 2017

Yöpymisten alueellinen kehitys vuonna 2017

Manner-Suomessa yöpymisten kasvu oli vuonna 2017 suurinta Uudellamaalla, jossa yöpymisiä tilastoitiin 17,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Satakunnassa ja Lapissa yöpymiset lisääntyivät 9–10 prosenttia. Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa yöpymisten kasvu oli noin 7 prosenttia ja Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä, sekä Pohjois-Pohjanmaalla noin 6 prosenttia kussakin. Uudellamaalla, Satakunnassa ja Lapissa majoitusliikkeiden kapasiteetti kasvoi jonkun verran, kun taas Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa kapasiteetti pieneni. Lisäksi Kymenlaaksossa yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia ja Pohjois-Savo sekä Keski-Suomi kasvattivat yöpymisten määrää noin 3 prosentilla. Etelä-Savon ja Pohjanmaan maakunnissa yöpymiset säilyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kaikissa muissa maakunnissa yöpymiset vähenivät viime vuonna. Suurin yöpymisten vähennys mitattiin Keski-Pohjanmaan maakunnassa, 7,3 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla yöpymiset vähenivät 3,7 ja Kanta-Hämeessä 2,5 prosenttia. Kainuussa yöpymisiä kirjattiin 1,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.
Ahvenanmaalla yöpymiset vähenivät 0,6 prosenttia edellisvuodesta.

Lukumääräisesti yöpymiset majoitusliikkeissä lisääntyivät eniten Uudellamaalla, jossa yöpymisiä kirjattiin lähes 940 000 vuorokautta enemmän ja Lapissa, jossa yöpymisiä kertyi 242 000 vuorokautta enemmän kuin vuonna 2016.

Manner-Suomessa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä Uudenmaan maakunnassa oli 47, ja Lapissa 51 prosenttia. Etelä-Karjalassa ulkomaisten matkailijoiden osuus oli lähes 33 prosenttia ja Etelä-Savossa sekä Pohjanmaalla noin 22–24 prosenttia. Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Varsinais-Suomessa osuudet olivat 19–20 prosenttia. Uudellamaalla venäläiset säilyttivät niukasti ensimmäisen sijansa kaikista ulkomaisista yöpyjistä. Heille kirjattiin majoitusliikkeissä noin 259 000 yöpymisvuorokautta. Lapissa suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä olivat britit, joille kirjattiin lähes 274 000 yöpymistä. Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa venäläiset olivat suurimmat ulkomaisten matkailijoiden ryhmät, kun taas Pohjanmaalla ruotsalaiset veivät ensimmäisen sijan. Varsinais-Suomessa ruotsalaiset ja saksalaiset jakoivat ensimmäisen sijan.

Yöpymisten muutos maakunnittain 2017/2016,%

Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat Suomessa yli kaksinkertaisesti muuhun Eurooppaan verrattuna vuonna 2017

Vuonna 2017 ulkomaiset yöpymiset kasvoivat Euroopassa 6,7 prosenttia. Suomessa ulkomaisten yöpymisten 16,8 prosentin kasvu oli poikkeuksellisen suuri verrattuna muihin Euroopan maihin. Lähialueillamme Pohjoismaissa ja Baltiassa ulkomaiset yöpymiset kasvoivat 4,6 prosenttia, Keski-Euroopassa kasvua oli 7,5 prosenttia ja Etelä-Euroopassa 6,2 prosenttia. Euroopassa ulkomaiset yöpymiset ovat kasvaneet jo kahdeksan edellisen vuoden ajan keskimäärin 5,3 prosenttia vuodessa. Suomessa ulkomaisten yöpymisten kehitys oli negatiivista vuosina 2014 – 2015.

Ulkomaisten yöpymisten pitkän aikavälin tarkastelussa vuodesta 2004 alkaen, Suomi ohitti vuonna 2017 Keski-Euroopan maat. Pohjoismaiden ja Baltian sekä Etelä-Euroopan maiden ulkomaiset yöpymiset ovat kuitenkin pitkällä aikavälillä yhä kasvaneet Suomen ulkomaisia yöpymisiä nopeammin.

Ulkomaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)

Kotimaiset yöpymiset kasvoivat Suomessa muun Euroopan tahdissa vuonna 2017

Kotimaiset yöpymiset kasvoivat Suomessa 4,1 prosenttia ja koko Euroopassa 3,6 prosenttia vuonna 2017. Erityisen vaatimatonta kotimaisten yöpymisten kasvu oli lähialueillamme Pohjoismaissa ja Baltiassa, joissa kotimaisten yöpymisten kasvu jäi 0,6 prosenttiin. Keski-Euroopassa kotimaiset yöpymiset kasvoivat 3,7 prosenttia ja Etelä-Euroopassa 4,0 prosenttia.

Muiden Euroopan maiden yöpymistiedot perustuvat Eurostatin keräämiin eurooppalaisten majoitusliikkeiden kapasiteetin käyttöä koskeviin kuukausitietoihin.

Kotimaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)

Majoitusliikkeiden määrä lisääntyi vuonna 2017

Vuonna 2017 Tilastokeskuksen majoitusliikerekisteriä on päivitetty ympäri vuoden uusilla ja lopettaneilla liikkeillä. Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä. Vuonna 2017 tilastoitavien majoitusliikkeiden lukumäärä kasvoi 15 liikkeellä. Huonekapasiteetti kasvoi 3 080 huoneella ja vuoteitten lukumäärä 7 610 vuoteella. Kapasiteetin kasvu kohdistui hotelleihin, kun taas leirintäalueilla ja muissa majoitusliikkeissä hostelleja lukuunottamatta, niin liikkeiden, huoneiden kuin vuoteiden määrä laski vuoteen 2016 verrattuna.

Vuonna 2017 tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 1 383 majoitusliikettä: 672 hotellia, 115 matkustajakotia, 320 lomakylää, 226 leirintäaluetta ja 50 hostellia. Hotellitasoiset lomakylät sisältyvät hotelleihin. Majoitusliikkeissä oli 68 834 huonetta (tai mökkiä), joissa oli yhteensä 170 092 vuodepaikkaa. Huone- ja vuodekapasiteetin lisäksi majoitusliikkeillä oli käytettävissä 20 253 sähköliitäntäpisteellä varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa, joista 15 623 sijaitsi leirintäalueilla.

Kun majoitusliikkeiden kapasiteettia tarkastellaan huoneiden lukumäärän mukaan, niin tilastossa oli 1 000 alle 50 huoneen liikettä ja 383 majoitusliikettä, joissa oli vähintään 50 huonetta vuonna 2017. Vuodekapasiteetilla mitattuna alle sadan vuoteen majoitusliikkeitä oli 927 ja vähintään sadan vuodepaikan omaavia liikkeitä oli kaikkiaan 456.

Vuonna 2017 ympäri vuoden auki olevia majoitusliikkeitä oli 1 103 ja osan vuodesta auki olevia liikkeitä oli 280, jotka suurelta osin olivat leirintäalueita ja lomakyliä.

Lähde: Majoitustilasto. Tilastokeskus

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.