Mainos:

Majoituspalveluiden kysyntä nousi ennätyslukemiin vuonna 2017

Julkaistu 24.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin ennätyksellisesti lähes 22 miljoonaa yöpymisvuorokautta, joista noin 15,2 miljoonaa oli kotimaisten ja runsaat 6,7 miljoonaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä vuonna 2017. Majoituspalvelujen ulkomainen kysyntä kasvoi 16,8 ja kotimainen kysyntä 4,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan majoituspalvelujen kokonaiskysyntä kasvoi 7,7 prosenttia vuonna 2017.

Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä vuoden 2017 tammikuun tiedoista alkaen. Muutoksen vaikutus vuodesta 2017 alkaen on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta johtuen tiedot vuodesta 2017 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa.

Majoituspalvelujen kysyntä kääntyi selkeään kasvuun vuonna 2016, joka jatkui vielä voimakkaana vuonna 2017. Kysyntä kasvoi vuoden jokaisena kuukautena. Touko- ja kesäkuussa kasvu oli kahdeksan prosentin luokkaa, helmi- ja huhtikuussa noin yhdeksän prosenttia ja marraskuussa 10 prosenttia. Suurimmat kasvuprosentit tulivat tammi- ja joulukuussa, jolloin kasvua oli jopa 12-13 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Muina kuukausina majoituspalvelujen kysyntä kasvoi 4-7 prosenttia. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston tietoja ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa.

Yöpymisten vuosimuutokset (%) kuukausittain 2017/2016

Yöpymisten vuosimuutokset (%) kuukausittain 2017/2016Venäläiset edelleen suurin matkailijaryhmä majoitusliikkeissä vuonna 2017

Venäläiset olivat edelleen suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä Suomen majoitusliikkeissä vuonna 2017. Heille kirjattiin lähes 822 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 17,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Venäläisten osuus kaikista ulkomaisista yöpymisvuorokausista säilyi edellisvuoden tapaan 12 prosentissa vuonna 2017. Saksalaiset olivat toisena noin 623 000 yöpymisellä. Heidän yöpymisensä lisääntyivät 15,3 prosenttia edellisvuodesta. Saksalaisten jälkeen seuraavina olivat ruotsalaiset ja britit. Sekä ruotsalaisilla että briteillä yöpymisten määrä oli hieman vajaat 600 000 yöpymisvuorokautta kummallakin. Ruotsalaisten yöpymiset lisääntyivät 8,7 prosenttia ja brittien yöpymiset 17,0 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

Mainos:

Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista suurin kasvuprosentti tuli Kiinasta, 35,3 prosenttia. Kiinalaisten yöpymisiä tilastoitiin 313 000 vuorokautta, mikä nosti heidät brittien jälkeen viidenneksi. Ranskalaisten yöpymiset lisääntyivät 12 prosenttia ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä 280 000 yöpymisvuorokautta. Yhdysvaltalaisten yöpymisissä oli 16 prosentin kasvu ja niitä tilastoitiin 270 000 vuorokautta. Japanilaisten yöpymiset lisääntyivät 11,1 prosenttia, ja heille kertyi vuonna 2017 noin 238 000 yöpymistä. Virolaiset ylsivät lähes 220 000 yöpymiseen ja norjalaiset hieman vajaaseen 200 000 yöpymisvuorokauteen. Virolaisten yöpymiset lisääntyivät 13,5 prosenttia ja norjalaisten yöpymiset 10,2 prosenttia. Matkailu kaikista tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista kasvoi selkeästi vuonna 2017.

Maanosittain tarkasteltuna Aasia ylitti ensimmäisen kerran miljoonan yöpymisvuorokauden rajan vuonna 2017. Kiinalaisten ja japanilaisten yöpymiset kattoivat hieman yli puolet koko Aasian yöpymisistä ja nostattivat yöpymiset lähes 23 prosentin kasvuun. Kaikkiaan aasialaisten yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä vajaat 1,1 miljoonaa vuorokautta, jättäen taakseen pohjoismaat, joista kirjattiin 930 000 yöpymistä. Kaikkiaan EU-maista tulleiden matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin 16,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016, yöpymisten noustessa lähes 3,6 miljoonaan vuorokauteen. Matkailu Amerikasta lisääntyi 14,5 prosenttia ja yöpymisiä kertyi lähes 379 000 vuorokautta. Vuoden 2016 pienen notkahduksen jälkeen matkailu Afrikasta kääntyi 17 prosentin nousuun ja afrikkalaisten yöpymisiä kirjattiin noin 28 000 vuonna 2017.

Yöpymisten muutos 2017/2016, %

Yöpymisten muutos 2017/2016, %Hotelliyöpymisiä lähes 17,5 miljoonaa vuonna 2017

Hotelliyöpymisten kokonaismäärä oli lähes 17,5 miljoonaa vuorokautta vuonna 2017, mikä oli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Kotimaisille matkailijoille hotelliyöpymisiä kertyi 11,8 miljoonaa vuorokautta ja ulkomaisille matkailijoille lähes 5,7 miljoonaa vuorokautta. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 3,6 ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset 14,9 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Hotelliyöpymiset kattoivat lähes 80 prosenttia kaikkien majoitusliikkeiden yöpymisistä. Ulkomaalaisten osuus hotelliyöpymisistä oli 32 prosenttia ja kaikkien majoitusliikkeiden yöpymisistä 31 prosenttia.

Hotellihuoneiden käyttöaste oli koko maan osalta 55,9 prosenttia vuonna 2017. Vuotta aiemmin se oli 54,0 prosenttia. Hotellihuoneen keskihinta on kasvanut vuodesta 2011 lähtien, jolloin keskihinta oli 88 euroa. Vuonna 2017 hotellihuoneen keskihinta oli 101 euroa.

Hotellihuoneiden kuukausittainen käyttöaste ja keskihinta vuosina 2016 ja 2017

Hotellihuoneiden kuukausittainen käyttöaste ja keskihinta vuosina 2016 ja 2017Yöpymisten alueellinen kehitys vuonna 2017

Manner-Suomessa yöpymisten kasvu oli vuonna 2017 suurinta Uudellamaalla, jossa yöpymisiä tilastoitiin 17,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Satakunnassa ja Lapissa yöpymiset lisääntyivät 9–10 prosenttia. Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa yöpymisten kasvu oli noin 7 prosenttia ja Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä, sekä Pohjois-Pohjanmaalla noin 6 prosenttia kussakin. Uudellamaalla, Satakunnassa ja Lapissa majoitusliikkeiden kapasiteetti kasvoi jonkun verran, kun taas Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa kapasiteetti pieneni. Lisäksi Kymenlaaksossa yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia ja Pohjois-Savo sekä Keski-Suomi kasvattivat yöpymisten määrää noin 3 prosentilla. Etelä-Savon ja Pohjanmaan maakunnissa yöpymiset säilyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kaikissa muissa maakunnissa yöpymiset vähenivät viime vuonna. Suurin yöpymisten vähennys mitattiin Keski-Pohjanmaan maakunnassa, 7,3 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla yöpymiset vähenivät 3,7 ja Kanta-Hämeessä 2,5 prosenttia. Kainuussa yöpymisiä kirjattiin 1,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.
Ahvenanmaalla yöpymiset vähenivät 0,6 prosenttia edellisvuodesta.

Lukumääräisesti yöpymiset majoitusliikkeissä lisääntyivät eniten Uudellamaalla, jossa yöpymisiä kirjattiin lähes 940 000 vuorokautta enemmän ja Lapissa, jossa yöpymisiä kertyi 242 000 vuorokautta enemmän kuin vuonna 2016.

Manner-Suomessa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä Uudenmaan maakunnassa oli 47, ja Lapissa 51 prosenttia. Etelä-Karjalassa ulkomaisten matkailijoiden osuus oli lähes 33 prosenttia ja Etelä-Savossa sekä Pohjanmaalla noin 22–24 prosenttia. Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Varsinais-Suomessa osuudet olivat 19–20 prosenttia. Uudellamaalla venäläiset säilyttivät niukasti ensimmäisen sijansa kaikista ulkomaisista yöpyjistä. Heille kirjattiin majoitusliikkeissä noin 259 000 yöpymisvuorokautta. Lapissa suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä olivat britit, joille kirjattiin lähes 274 000 yöpymistä. Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa venäläiset olivat suurimmat ulkomaisten matkailijoiden ryhmät, kun taas Pohjanmaalla ruotsalaiset veivät ensimmäisen sijan. Varsinais-Suomessa ruotsalaiset ja saksalaiset jakoivat ensimmäisen sijan.

Yöpymisten muutos maakunnittain 2017/2016,%

Yöpymisten muutos maakunnittain 2017/2016,%Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat Suomessa yli kaksinkertaisesti muuhun Eurooppaan verrattuna vuonna 2017

Vuonna 2017 ulkomaiset yöpymiset kasvoivat Euroopassa 6,7 prosenttia. Suomessa ulkomaisten yöpymisten 16,8 prosentin kasvu oli poikkeuksellisen suuri verrattuna muihin Euroopan maihin. Lähialueillamme Pohjoismaissa ja Baltiassa ulkomaiset yöpymiset kasvoivat 4,6 prosenttia, Keski-Euroopassa kasvua oli 7,5 prosenttia ja Etelä-Euroopassa 6,2 prosenttia. Euroopassa ulkomaiset yöpymiset ovat kasvaneet jo kahdeksan edellisen vuoden ajan keskimäärin 5,3 prosenttia vuodessa. Suomessa ulkomaisten yöpymisten kehitys oli negatiivista vuosina 2014 – 2015.

Ulkomaisten yöpymisten pitkän aikavälin tarkastelussa vuodesta 2004 alkaen, Suomi ohitti vuonna 2017 Keski-Euroopan maat. Pohjoismaiden ja Baltian sekä Etelä-Euroopan maiden ulkomaiset yöpymiset ovat kuitenkin pitkällä aikavälillä yhä kasvaneet Suomen ulkomaisia yöpymisiä nopeammin.

Ulkomaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)

Ulkomaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)Kotimaiset yöpymiset kasvoivat Suomessa muun Euroopan tahdissa vuonna 2017

Kotimaiset yöpymiset kasvoivat Suomessa 4,1 prosenttia ja koko Euroopassa 3,6 prosenttia vuonna 2017. Erityisen vaatimatonta kotimaisten yöpymisten kasvu oli lähialueillamme Pohjoismaissa ja Baltiassa, joissa kotimaisten yöpymisten kasvu jäi 0,6 prosenttiin. Keski-Euroopassa kotimaiset yöpymiset kasvoivat 3,7 prosenttia ja Etelä-Euroopassa 4,0 prosenttia.

Muiden Euroopan maiden yöpymistiedot perustuvat Eurostatin keräämiin eurooppalaisten majoitusliikkeiden kapasiteetin käyttöä koskeviin kuukausitietoihin.

Kotimaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)

Kotimaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)Majoitusliikkeiden määrä lisääntyi vuonna 2017

Vuonna 2017 Tilastokeskuksen majoitusliikerekisteriä on päivitetty ympäri vuoden uusilla ja lopettaneilla liikkeillä. Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä. Vuonna 2017 tilastoitavien majoitusliikkeiden lukumäärä kasvoi 15 liikkeellä. Huonekapasiteetti kasvoi 3 080 huoneella ja vuoteitten lukumäärä 7 610 vuoteella. Kapasiteetin kasvu kohdistui hotelleihin, kun taas leirintäalueilla ja muissa majoitusliikkeissä hostelleja lukuunottamatta, niin liikkeiden, huoneiden kuin vuoteiden määrä laski vuoteen 2016 verrattuna.

Vuonna 2017 tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 1 383 majoitusliikettä: 672 hotellia, 115 matkustajakotia, 320 lomakylää, 226 leirintäaluetta ja 50 hostellia. Hotellitasoiset lomakylät sisältyvät hotelleihin. Majoitusliikkeissä oli 68 834 huonetta (tai mökkiä), joissa oli yhteensä 170 092 vuodepaikkaa. Huone- ja vuodekapasiteetin lisäksi majoitusliikkeillä oli käytettävissä 20 253 sähköliitäntäpisteellä varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa, joista 15 623 sijaitsi leirintäalueilla.

Kun majoitusliikkeiden kapasiteettia tarkastellaan huoneiden lukumäärän mukaan, niin tilastossa oli 1 000 alle 50 huoneen liikettä ja 383 majoitusliikettä, joissa oli vähintään 50 huonetta vuonna 2017. Vuodekapasiteetilla mitattuna alle sadan vuoteen majoitusliikkeitä oli 927 ja vähintään sadan vuodepaikan omaavia liikkeitä oli kaikkiaan 456.

Vuonna 2017 ympäri vuoden auki olevia majoitusliikkeitä oli 1 103 ja osan vuodesta auki olevia liikkeitä oli 280, jotka suurelta osin olivat leirintäalueita ja lomakyliä.

Lähde: Majoitustilasto. Tilastokeskus

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
vale, emävale, tilasto
vale, emävale, tilasto
8 years ago

Lasketaanko pakoloiset mukaan?

juha.
juha.
8 years ago

Tarkoittaako tämä todella sitä, että nyky logiikan mukaisesti persnettoa tuli oikein kunnolla. Eihän sitä maksavilla asiakkailla tienata.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.