Mainos:

Majoituspalveluiden kysyntä nousi ennätyslukemiin vuonna 2017

Julkaistu 24.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin ennätyksellisesti lähes 22 miljoonaa yöpymisvuorokautta, joista noin 15,2 miljoonaa oli kotimaisten ja runsaat 6,7 miljoonaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä vuonna 2017. Majoituspalvelujen ulkomainen kysyntä kasvoi 16,8 ja kotimainen kysyntä 4,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan majoituspalvelujen kokonaiskysyntä kasvoi 7,7 prosenttia vuonna 2017.

Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä vuoden 2017 tammikuun tiedoista alkaen. Muutoksen vaikutus vuodesta 2017 alkaen on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta johtuen tiedot vuodesta 2017 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa.

Majoituspalvelujen kysyntä kääntyi selkeään kasvuun vuonna 2016, joka jatkui vielä voimakkaana vuonna 2017. Kysyntä kasvoi vuoden jokaisena kuukautena. Touko- ja kesäkuussa kasvu oli kahdeksan prosentin luokkaa, helmi- ja huhtikuussa noin yhdeksän prosenttia ja marraskuussa 10 prosenttia. Suurimmat kasvuprosentit tulivat tammi- ja joulukuussa, jolloin kasvua oli jopa 12-13 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Muina kuukausina majoituspalvelujen kysyntä kasvoi 4-7 prosenttia. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston tietoja ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa.

Yöpymisten vuosimuutokset (%) kuukausittain 2017/2016

Yöpymisten vuosimuutokset (%) kuukausittain 2017/2016Venäläiset edelleen suurin matkailijaryhmä majoitusliikkeissä vuonna 2017

Venäläiset olivat edelleen suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä Suomen majoitusliikkeissä vuonna 2017. Heille kirjattiin lähes 822 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 17,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Venäläisten osuus kaikista ulkomaisista yöpymisvuorokausista säilyi edellisvuoden tapaan 12 prosentissa vuonna 2017. Saksalaiset olivat toisena noin 623 000 yöpymisellä. Heidän yöpymisensä lisääntyivät 15,3 prosenttia edellisvuodesta. Saksalaisten jälkeen seuraavina olivat ruotsalaiset ja britit. Sekä ruotsalaisilla että briteillä yöpymisten määrä oli hieman vajaat 600 000 yöpymisvuorokautta kummallakin. Ruotsalaisten yöpymiset lisääntyivät 8,7 prosenttia ja brittien yöpymiset 17,0 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

Mainos:

Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista suurin kasvuprosentti tuli Kiinasta, 35,3 prosenttia. Kiinalaisten yöpymisiä tilastoitiin 313 000 vuorokautta, mikä nosti heidät brittien jälkeen viidenneksi. Ranskalaisten yöpymiset lisääntyivät 12 prosenttia ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä 280 000 yöpymisvuorokautta. Yhdysvaltalaisten yöpymisissä oli 16 prosentin kasvu ja niitä tilastoitiin 270 000 vuorokautta. Japanilaisten yöpymiset lisääntyivät 11,1 prosenttia, ja heille kertyi vuonna 2017 noin 238 000 yöpymistä. Virolaiset ylsivät lähes 220 000 yöpymiseen ja norjalaiset hieman vajaaseen 200 000 yöpymisvuorokauteen. Virolaisten yöpymiset lisääntyivät 13,5 prosenttia ja norjalaisten yöpymiset 10,2 prosenttia. Matkailu kaikista tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista kasvoi selkeästi vuonna 2017.

Maanosittain tarkasteltuna Aasia ylitti ensimmäisen kerran miljoonan yöpymisvuorokauden rajan vuonna 2017. Kiinalaisten ja japanilaisten yöpymiset kattoivat hieman yli puolet koko Aasian yöpymisistä ja nostattivat yöpymiset lähes 23 prosentin kasvuun. Kaikkiaan aasialaisten yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä vajaat 1,1 miljoonaa vuorokautta, jättäen taakseen pohjoismaat, joista kirjattiin 930 000 yöpymistä. Kaikkiaan EU-maista tulleiden matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin 16,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016, yöpymisten noustessa lähes 3,6 miljoonaan vuorokauteen. Matkailu Amerikasta lisääntyi 14,5 prosenttia ja yöpymisiä kertyi lähes 379 000 vuorokautta. Vuoden 2016 pienen notkahduksen jälkeen matkailu Afrikasta kääntyi 17 prosentin nousuun ja afrikkalaisten yöpymisiä kirjattiin noin 28 000 vuonna 2017.

Yöpymisten muutos 2017/2016, %

Yöpymisten muutos 2017/2016, %Hotelliyöpymisiä lähes 17,5 miljoonaa vuonna 2017

Hotelliyöpymisten kokonaismäärä oli lähes 17,5 miljoonaa vuorokautta vuonna 2017, mikä oli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Kotimaisille matkailijoille hotelliyöpymisiä kertyi 11,8 miljoonaa vuorokautta ja ulkomaisille matkailijoille lähes 5,7 miljoonaa vuorokautta. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 3,6 ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset 14,9 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Hotelliyöpymiset kattoivat lähes 80 prosenttia kaikkien majoitusliikkeiden yöpymisistä. Ulkomaalaisten osuus hotelliyöpymisistä oli 32 prosenttia ja kaikkien majoitusliikkeiden yöpymisistä 31 prosenttia.

Hotellihuoneiden käyttöaste oli koko maan osalta 55,9 prosenttia vuonna 2017. Vuotta aiemmin se oli 54,0 prosenttia. Hotellihuoneen keskihinta on kasvanut vuodesta 2011 lähtien, jolloin keskihinta oli 88 euroa. Vuonna 2017 hotellihuoneen keskihinta oli 101 euroa.

Hotellihuoneiden kuukausittainen käyttöaste ja keskihinta vuosina 2016 ja 2017

Hotellihuoneiden kuukausittainen käyttöaste ja keskihinta vuosina 2016 ja 2017Yöpymisten alueellinen kehitys vuonna 2017

Manner-Suomessa yöpymisten kasvu oli vuonna 2017 suurinta Uudellamaalla, jossa yöpymisiä tilastoitiin 17,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Satakunnassa ja Lapissa yöpymiset lisääntyivät 9–10 prosenttia. Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa yöpymisten kasvu oli noin 7 prosenttia ja Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä, sekä Pohjois-Pohjanmaalla noin 6 prosenttia kussakin. Uudellamaalla, Satakunnassa ja Lapissa majoitusliikkeiden kapasiteetti kasvoi jonkun verran, kun taas Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa kapasiteetti pieneni. Lisäksi Kymenlaaksossa yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia ja Pohjois-Savo sekä Keski-Suomi kasvattivat yöpymisten määrää noin 3 prosentilla. Etelä-Savon ja Pohjanmaan maakunnissa yöpymiset säilyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kaikissa muissa maakunnissa yöpymiset vähenivät viime vuonna. Suurin yöpymisten vähennys mitattiin Keski-Pohjanmaan maakunnassa, 7,3 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla yöpymiset vähenivät 3,7 ja Kanta-Hämeessä 2,5 prosenttia. Kainuussa yöpymisiä kirjattiin 1,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.
Ahvenanmaalla yöpymiset vähenivät 0,6 prosenttia edellisvuodesta.

Lukumääräisesti yöpymiset majoitusliikkeissä lisääntyivät eniten Uudellamaalla, jossa yöpymisiä kirjattiin lähes 940 000 vuorokautta enemmän ja Lapissa, jossa yöpymisiä kertyi 242 000 vuorokautta enemmän kuin vuonna 2016.

Manner-Suomessa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä Uudenmaan maakunnassa oli 47, ja Lapissa 51 prosenttia. Etelä-Karjalassa ulkomaisten matkailijoiden osuus oli lähes 33 prosenttia ja Etelä-Savossa sekä Pohjanmaalla noin 22–24 prosenttia. Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Varsinais-Suomessa osuudet olivat 19–20 prosenttia. Uudellamaalla venäläiset säilyttivät niukasti ensimmäisen sijansa kaikista ulkomaisista yöpyjistä. Heille kirjattiin majoitusliikkeissä noin 259 000 yöpymisvuorokautta. Lapissa suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä olivat britit, joille kirjattiin lähes 274 000 yöpymistä. Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa venäläiset olivat suurimmat ulkomaisten matkailijoiden ryhmät, kun taas Pohjanmaalla ruotsalaiset veivät ensimmäisen sijan. Varsinais-Suomessa ruotsalaiset ja saksalaiset jakoivat ensimmäisen sijan.

Yöpymisten muutos maakunnittain 2017/2016,%

Yöpymisten muutos maakunnittain 2017/2016,%Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat Suomessa yli kaksinkertaisesti muuhun Eurooppaan verrattuna vuonna 2017

Vuonna 2017 ulkomaiset yöpymiset kasvoivat Euroopassa 6,7 prosenttia. Suomessa ulkomaisten yöpymisten 16,8 prosentin kasvu oli poikkeuksellisen suuri verrattuna muihin Euroopan maihin. Lähialueillamme Pohjoismaissa ja Baltiassa ulkomaiset yöpymiset kasvoivat 4,6 prosenttia, Keski-Euroopassa kasvua oli 7,5 prosenttia ja Etelä-Euroopassa 6,2 prosenttia. Euroopassa ulkomaiset yöpymiset ovat kasvaneet jo kahdeksan edellisen vuoden ajan keskimäärin 5,3 prosenttia vuodessa. Suomessa ulkomaisten yöpymisten kehitys oli negatiivista vuosina 2014 – 2015.

Ulkomaisten yöpymisten pitkän aikavälin tarkastelussa vuodesta 2004 alkaen, Suomi ohitti vuonna 2017 Keski-Euroopan maat. Pohjoismaiden ja Baltian sekä Etelä-Euroopan maiden ulkomaiset yöpymiset ovat kuitenkin pitkällä aikavälillä yhä kasvaneet Suomen ulkomaisia yöpymisiä nopeammin.

Ulkomaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)

Ulkomaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)Kotimaiset yöpymiset kasvoivat Suomessa muun Euroopan tahdissa vuonna 2017

Kotimaiset yöpymiset kasvoivat Suomessa 4,1 prosenttia ja koko Euroopassa 3,6 prosenttia vuonna 2017. Erityisen vaatimatonta kotimaisten yöpymisten kasvu oli lähialueillamme Pohjoismaissa ja Baltiassa, joissa kotimaisten yöpymisten kasvu jäi 0,6 prosenttiin. Keski-Euroopassa kotimaiset yöpymiset kasvoivat 3,7 prosenttia ja Etelä-Euroopassa 4,0 prosenttia.

Muiden Euroopan maiden yöpymistiedot perustuvat Eurostatin keräämiin eurooppalaisten majoitusliikkeiden kapasiteetin käyttöä koskeviin kuukausitietoihin.

Kotimaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)

Kotimaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)Majoitusliikkeiden määrä lisääntyi vuonna 2017

Vuonna 2017 Tilastokeskuksen majoitusliikerekisteriä on päivitetty ympäri vuoden uusilla ja lopettaneilla liikkeillä. Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä. Vuonna 2017 tilastoitavien majoitusliikkeiden lukumäärä kasvoi 15 liikkeellä. Huonekapasiteetti kasvoi 3 080 huoneella ja vuoteitten lukumäärä 7 610 vuoteella. Kapasiteetin kasvu kohdistui hotelleihin, kun taas leirintäalueilla ja muissa majoitusliikkeissä hostelleja lukuunottamatta, niin liikkeiden, huoneiden kuin vuoteiden määrä laski vuoteen 2016 verrattuna.

Vuonna 2017 tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 1 383 majoitusliikettä: 672 hotellia, 115 matkustajakotia, 320 lomakylää, 226 leirintäaluetta ja 50 hostellia. Hotellitasoiset lomakylät sisältyvät hotelleihin. Majoitusliikkeissä oli 68 834 huonetta (tai mökkiä), joissa oli yhteensä 170 092 vuodepaikkaa. Huone- ja vuodekapasiteetin lisäksi majoitusliikkeillä oli käytettävissä 20 253 sähköliitäntäpisteellä varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa, joista 15 623 sijaitsi leirintäalueilla.

Kun majoitusliikkeiden kapasiteettia tarkastellaan huoneiden lukumäärän mukaan, niin tilastossa oli 1 000 alle 50 huoneen liikettä ja 383 majoitusliikettä, joissa oli vähintään 50 huonetta vuonna 2017. Vuodekapasiteetilla mitattuna alle sadan vuoteen majoitusliikkeitä oli 927 ja vähintään sadan vuodepaikan omaavia liikkeitä oli kaikkiaan 456.

Vuonna 2017 ympäri vuoden auki olevia majoitusliikkeitä oli 1 103 ja osan vuodesta auki olevia liikkeitä oli 280, jotka suurelta osin olivat leirintäalueita ja lomakyliä.

Lähde: Majoitustilasto. Tilastokeskus

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
vale, emävale, tilasto
vale, emävale, tilasto
8 years ago

Lasketaanko pakoloiset mukaan?

juha.
juha.
8 years ago

Tarkoittaako tämä todella sitä, että nyky logiikan mukaisesti persnettoa tuli oikein kunnolla. Eihän sitä maksavilla asiakkailla tienata.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu tänään 08:14 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.