Lokakuun piispainkokoukset

Julkaistu 17.11.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 5 minuuttia

Nyt on ilmeistä, että eksarkkien tehtävä on onnistunut: piispamme on otettu hallintaan. Heidät, kuten pojat, kutsuttiin oikeudenkäyntiin Istanbuliin, ja Suomen ortodoksisen kirkon piispainneuvoston kokous pidettiin ekumeenisen patriarkan huolellisessa valvonnassa.

  1. lokakuuta Phanarissa pidettiin patriarkka Bartolomeosin ja Australian arkkipiispa Makariosin läsnä ollessa piispainkokous Suomen ortodoksisesta kirkosta. Kirkolliskokouksen pääasiallisena tavoitteena oli valita apulaispiispa Suomen ortodoksisen kirkon kirkkoneuvostoon.

Tämän jälkeen 6.-8. lokakuuta pidettiin ekumeenisen patriarkaatin pyhä synodi. Istunnon toisena päivänä suomalaiset piispat kutsuttiin kokoukseen.

Tämän seurauksena Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivusto julkaisi 7. lokakuuta metropoliitta Arsenin ja Elian yhteisen julkilausuman. Siinä sanotaan, että he tukevat täysin arkkipiispa Leoa, eivätkä enää pyydä hänen eroamistaan. Metropoliitat eivät vastusta kirkkoherran valitsemista. Joten patriarkka Bartolomeosin ansiosta Suomen ortodoksisen kirkon synodiin palautettiin yksimielisyys.

Patriarkaalisten eksarkkien vierailut

Näitä tapahtumia edelsi patriarkaalisten eksarkkien - Tallinnan metropoliitta Stephenin ja nykyisen Australian arkkipiispan Makarioksen - kaksi vierailua Helsingissä huhtikuussa ja syyskuussa 2019. Tarkastusten aikana heillä oli toistuvasti yksityisiä tapaamisia Suomen ortodoksisen kirkon hierarkkien, papiston ja maallikoiden kanssa. Nämä matkat saivat uskovilta ja papistoilta ristiriitaisia ​​käsityksiä. Toisaalta, Suomen ortodoksisella kirkolla on monia ongelmia ja ristiriitoja, jotka on ratkaistava. Toisaalta "tilintarkastajien" käyttäytyminen ei ollut veljellistä tai puolueetonta. Todistajien mukaan vieraiden päätavoitteena ei ollut käsitellä Suomen ortodoksisen kirkon ongelmia, vaan lisätä ristiriitoja ja kerätä mahdollisimman paljon tietoa. He järjestivät muodolliset kuulustelut maallikkojen ja papiston kanssa Suomen ortodoksisen kirkon piispoista: he etsivät yksityiskohtia konflikteista, taloudellisista rikkomuksista, moraalisia kompromisseja ja tallensivat kaiken huolellisesti. Piispat pakotettiin valittamaan toisistaan. Kerrotaan, että metropoliitta Stephen suositteli suoraan arkkipiispa Leolle, että hän kirjoittaisi kertomuksia kollegoistaan ​​useammin Konstantinopoliin.

Nyt on ilmeistä, että eksarkkien tehtävä on onnistunut: piispamme on otettu hallintaan. Heidät, kuten pojat, kutsuttiin oikeudenkäyntiin Istanbuliin, ja Suomen ortodoksisen kirkon piispainneuvoston kokous pidettiin ekumeenisen patriarkan huolellisessa valvonnassa. Edes heidän omaa kommunikointiaan ei uskottu heille - Australian arkkipiispa Makarios ja diakoni Gregory Frangakis auttoivat sen kirjoittamisessa. Julkaistujen päätösten, erityisesti kirkkoherran valitsemisesta, tarkoituksena on vahvistaa Phanarin valvontaa Suomen ortodoksisessa kirkossa.

Suomen kirkon itsenäisyys

Ekumeenisen patriarkaatin taktiikan takana voidaan nähdä yleinen kurssi Suomen kirkon itsenäisyyden tukahduttamiseksi, kansallisen luonteen ja meille perinteisten vaaliperiaatteiden huomiotta jättäminen. Eksarkkien käyttäytyminen oli törkeää jopa Suomessa, Suomen ortodoksisen kirkon piispainneuvoston kokouksessa 12. huhtikuuta 2019. Viron silloinen metropoliitta Stephen ilmoitti henkilökohtaisesti Suomen piispoille, että kanonin laki on korkeampi kuin lait maassa, jossa he asuvat. Makarios syytti arkkipastoreitamme protestanttisuudesta ja antoi heille opetuksia eklesiologiasta. Lisäksi eksarkit ilmoittivat suoraan Suomen ortodoksisen kirkon piispoille, että heidät valittiin ei-kanoonisella tavalla papiston ja maallikkojen kautta, kuten Suomessa on tapana. Toisin sanoen kreikkalaiset eivät pidä piispakuntaamme laillisena, vaikka he eivät sano sitä julkisesti!

Tämä asenne voidaan osittain selittää eksarkkien henkilökohtaisella kiinnostuksella. Makarios oli silloin vain Christoupoliksen piispa, eikä hän olisi hylännyt Helsinki Seeta. Papistoa tavatessaan Stefan esitti heille suoria kysymyksiä siitä, miten he reagoisivat Suomen ja Viron kirkkojen yhdistämiseen yhdeksi rakenteeksi. Eksarkkien eduksi oli esitellä Suomen kirkon tilanne patriarkka Bartolomeosille täydellisenä romahduksena ja jakaa se sitten keskenään.

Ei ihme, että eksarkit puhuivat kielteisesti Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntien uudistuksesta, jonka pitäisi elvyttää sitä. Heikon piispakunnan hallinta on helpompaa kuin yhteisömme.

Kuinka uuden kirkkoherran valinta vaikuttaa Suomen ortodoksiseen kirkkoon?

Australian arkkipiispa Makarios ei todennäköisesti vaihda uutta 6,5 miljoonan dollarin asuntoaan Sydneyssä Helsinkiin. Mutta poliittinen tilanne Istanbulissa on edelleen sama: kukaan ei tarvitse ekumeenisen patriarkaatin autonomisia kansalliskirkkoja.

Virossa kansallisen Viron apostolisen ortodoksisen kirkon johtaja on heikosti koulutettu kreikkalainen, joka ei ole oppinut viroa sanaakaan 20 vuoden aikana ja joka myi kaikki kirkon kiinteistöt, joita voitiin vain myydä. Ei ole epäilystäkään siitä, että hänen seuraajansa on myös kreikkalainen.

Pariisissa Länsi-Euroopan venäläisten ortodoksisten kirkkojen arkkihiippakunta purettiin, ja suurin osa sen seurakunnista pakeni Moskovan patriarkaattiin, jota he vihasivat aiemmin paljon.

Paine Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon Yhdysvalloissa ja Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon Kanadassa kasvaa. Vain maallikkojen aktiivinen asenne suojaa näitä rakenteita lopulliselta poistamiselta.

On selvää, että ortodoksiset suomalaiset ovat listalla seuraavana.

Phanar viittaa kirkkonsa eklesiologiaan, kaanoneihin ja muinaisiin aikoihin verrattuna Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Teologiamme ei ole vielä arvioinut näitä väitteitä. Mutta kysytään itseltämme: onko Kyproksen kirkko vähemmän muinainen kuin Konstantinopolin? Siellä piispojen valintamenettely on paljon demokraattisempi, ja maallikot osallistuvat siihen aktiivisesti. Ja miksi kirkkomme pitäisi olla vastoin Suomen lakeja, jos Konstantinopoli on itse elänyt turkkilaisten lakien mukaisesti tottelevaisesti vuosisatojen ajan?

Tai ehkä vähemmän muinainen on patriarkka Theophiloksen johtama Jerusalemin kirkko, jonka Bartolomeos kutsui myös pojan tavoin syyskuussa Istanbulin synodiin? Jerusalemin patriarkka hylkäsi kohteliaasti kutsun, osoittaen auktoriteettia ja luonteenlaatua. On sääli, että arkkipiispa Leolla ei ollut tarpeeksi näitä.

Uuden kirkkoherran valitseminen

Arkkipiispamme on todella heikko ja samalla autoritäärinen. Vilpittömissä yrityksissä parantaa kirkon elämää hän puuttuu metropolilaisten asioihin, hylkää seurakuntia, tekee kanonisesti epäilyttäviä päätöksiä papistoistaan... Hän ei pysty vastaamaan niiden organisaatioiden taloudesta, jotka ovat hänelle vastuussa. Ehkä hän todella tarvitsee kirkkoherran. Mutta on huono, että tämä kirkkoherra nimitetään Konstantinopolin, eikä Suomen ortodoksisen kirkon, eduksi. Aikaisemmin Phanar yritti eristää arkkipiispan, vaati neuvonantajiensa poistamista, vaikka arkkipiispa Leo on avuton oikeudellisissa asioissa ilman heitä. Nyt vanhemmalle arkkipiispalle määrätään valvoja ja tuleva seuraaja nopeuttamaan hänen päätöksiään ja varmistamaan äänten enemmistö piispainneuvostossa.

Sanotaan, että Fr. Damaskos Xenophontos-luostarista tulee tähän paikkaan. Kaksi muuta ehdokasta, olivatpa he sitten mistä tahansa kotoisin - Essex tai Valaam, ovat kirkkoherroja vain nimensä puolesta. Ekumeeninen patriarkka tarvitsee erityisen suomalaisen: kreikankielisen, kreikkalaisen koulutuksen saaneen, Kreikassa asuvan - ja täysin uskollisen ekumeeniselle Äitikirkolle. Ensimmäinen yritys nimittää Fr. Damaskos epäonnistui. Tällä kertaa Istanbulissa hierarkkimme sitoutuivat varmistamaan hänen valitsemisensa lähimmässä kirkolliskokouksessa huolimatta arkkihiippakunnan vaikeasta taloudellisesta tilanteesta ja maallikkojen mielipiteistä. Ja patriarkka ilmaisi olevansa valmis nimittämään uuden kirkkoherran henkilökohtaisesti, jos kirkon neuvosto hylkää aloitteen.

Peruskirjamme mukaan kirkkoneuvosto on edelleen Suomen ortodoksisen kirkon korkeimman kirkollisen auktoriteetin kantaja. Kun otetaan huomioon moraalisesti ja hallinnollisesti heikko piispakunta, papiston ja maallikkojen ääni on avainasemassa. Lopuksi he päättävät Suomen kirkon kohtalosta marraskuussa.

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.