Lokakuun piispainkokoukset

Julkaistu 17.11.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 5 minuuttia

Nyt on ilmeistä, että eksarkkien tehtävä on onnistunut: piispamme on otettu hallintaan. Heidät, kuten pojat, kutsuttiin oikeudenkäyntiin Istanbuliin, ja Suomen ortodoksisen kirkon piispainneuvoston kokous pidettiin ekumeenisen patriarkan huolellisessa valvonnassa.

  1. lokakuuta Phanarissa pidettiin patriarkka Bartolomeosin ja Australian arkkipiispa Makariosin läsnä ollessa piispainkokous Suomen ortodoksisesta kirkosta. Kirkolliskokouksen pääasiallisena tavoitteena oli valita apulaispiispa Suomen ortodoksisen kirkon kirkkoneuvostoon.

Tämän jälkeen 6.-8. lokakuuta pidettiin ekumeenisen patriarkaatin pyhä synodi. Istunnon toisena päivänä suomalaiset piispat kutsuttiin kokoukseen.

Tämän seurauksena Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivusto julkaisi 7. lokakuuta metropoliitta Arsenin ja Elian yhteisen julkilausuman. Siinä sanotaan, että he tukevat täysin arkkipiispa Leoa, eivätkä enää pyydä hänen eroamistaan. Metropoliitat eivät vastusta kirkkoherran valitsemista. Joten patriarkka Bartolomeosin ansiosta Suomen ortodoksisen kirkon synodiin palautettiin yksimielisyys.

Patriarkaalisten eksarkkien vierailut

Näitä tapahtumia edelsi patriarkaalisten eksarkkien - Tallinnan metropoliitta Stephenin ja nykyisen Australian arkkipiispan Makarioksen - kaksi vierailua Helsingissä huhtikuussa ja syyskuussa 2019. Tarkastusten aikana heillä oli toistuvasti yksityisiä tapaamisia Suomen ortodoksisen kirkon hierarkkien, papiston ja maallikoiden kanssa. Nämä matkat saivat uskovilta ja papistoilta ristiriitaisia ​​käsityksiä. Toisaalta, Suomen ortodoksisella kirkolla on monia ongelmia ja ristiriitoja, jotka on ratkaistava. Toisaalta "tilintarkastajien" käyttäytyminen ei ollut veljellistä tai puolueetonta. Todistajien mukaan vieraiden päätavoitteena ei ollut käsitellä Suomen ortodoksisen kirkon ongelmia, vaan lisätä ristiriitoja ja kerätä mahdollisimman paljon tietoa. He järjestivät muodolliset kuulustelut maallikkojen ja papiston kanssa Suomen ortodoksisen kirkon piispoista: he etsivät yksityiskohtia konflikteista, taloudellisista rikkomuksista, moraalisia kompromisseja ja tallensivat kaiken huolellisesti. Piispat pakotettiin valittamaan toisistaan. Kerrotaan, että metropoliitta Stephen suositteli suoraan arkkipiispa Leolle, että hän kirjoittaisi kertomuksia kollegoistaan ​​useammin Konstantinopoliin.

Nyt on ilmeistä, että eksarkkien tehtävä on onnistunut: piispamme on otettu hallintaan. Heidät, kuten pojat, kutsuttiin oikeudenkäyntiin Istanbuliin, ja Suomen ortodoksisen kirkon piispainneuvoston kokous pidettiin ekumeenisen patriarkan huolellisessa valvonnassa. Edes heidän omaa kommunikointiaan ei uskottu heille - Australian arkkipiispa Makarios ja diakoni Gregory Frangakis auttoivat sen kirjoittamisessa. Julkaistujen päätösten, erityisesti kirkkoherran valitsemisesta, tarkoituksena on vahvistaa Phanarin valvontaa Suomen ortodoksisessa kirkossa.

Suomen kirkon itsenäisyys

Ekumeenisen patriarkaatin taktiikan takana voidaan nähdä yleinen kurssi Suomen kirkon itsenäisyyden tukahduttamiseksi, kansallisen luonteen ja meille perinteisten vaaliperiaatteiden huomiotta jättäminen. Eksarkkien käyttäytyminen oli törkeää jopa Suomessa, Suomen ortodoksisen kirkon piispainneuvoston kokouksessa 12. huhtikuuta 2019. Viron silloinen metropoliitta Stephen ilmoitti henkilökohtaisesti Suomen piispoille, että kanonin laki on korkeampi kuin lait maassa, jossa he asuvat. Makarios syytti arkkipastoreitamme protestanttisuudesta ja antoi heille opetuksia eklesiologiasta. Lisäksi eksarkit ilmoittivat suoraan Suomen ortodoksisen kirkon piispoille, että heidät valittiin ei-kanoonisella tavalla papiston ja maallikkojen kautta, kuten Suomessa on tapana. Toisin sanoen kreikkalaiset eivät pidä piispakuntaamme laillisena, vaikka he eivät sano sitä julkisesti!

Tämä asenne voidaan osittain selittää eksarkkien henkilökohtaisella kiinnostuksella. Makarios oli silloin vain Christoupoliksen piispa, eikä hän olisi hylännyt Helsinki Seeta. Papistoa tavatessaan Stefan esitti heille suoria kysymyksiä siitä, miten he reagoisivat Suomen ja Viron kirkkojen yhdistämiseen yhdeksi rakenteeksi. Eksarkkien eduksi oli esitellä Suomen kirkon tilanne patriarkka Bartolomeosille täydellisenä romahduksena ja jakaa se sitten keskenään.

Ei ihme, että eksarkit puhuivat kielteisesti Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntien uudistuksesta, jonka pitäisi elvyttää sitä. Heikon piispakunnan hallinta on helpompaa kuin yhteisömme.

Kuinka uuden kirkkoherran valinta vaikuttaa Suomen ortodoksiseen kirkkoon?

Australian arkkipiispa Makarios ei todennäköisesti vaihda uutta 6,5 miljoonan dollarin asuntoaan Sydneyssä Helsinkiin. Mutta poliittinen tilanne Istanbulissa on edelleen sama: kukaan ei tarvitse ekumeenisen patriarkaatin autonomisia kansalliskirkkoja.

Virossa kansallisen Viron apostolisen ortodoksisen kirkon johtaja on heikosti koulutettu kreikkalainen, joka ei ole oppinut viroa sanaakaan 20 vuoden aikana ja joka myi kaikki kirkon kiinteistöt, joita voitiin vain myydä. Ei ole epäilystäkään siitä, että hänen seuraajansa on myös kreikkalainen.

Pariisissa Länsi-Euroopan venäläisten ortodoksisten kirkkojen arkkihiippakunta purettiin, ja suurin osa sen seurakunnista pakeni Moskovan patriarkaattiin, jota he vihasivat aiemmin paljon.

Paine Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon Yhdysvalloissa ja Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon Kanadassa kasvaa. Vain maallikkojen aktiivinen asenne suojaa näitä rakenteita lopulliselta poistamiselta.

On selvää, että ortodoksiset suomalaiset ovat listalla seuraavana.

Phanar viittaa kirkkonsa eklesiologiaan, kaanoneihin ja muinaisiin aikoihin verrattuna Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Teologiamme ei ole vielä arvioinut näitä väitteitä. Mutta kysytään itseltämme: onko Kyproksen kirkko vähemmän muinainen kuin Konstantinopolin? Siellä piispojen valintamenettely on paljon demokraattisempi, ja maallikot osallistuvat siihen aktiivisesti. Ja miksi kirkkomme pitäisi olla vastoin Suomen lakeja, jos Konstantinopoli on itse elänyt turkkilaisten lakien mukaisesti tottelevaisesti vuosisatojen ajan?

Tai ehkä vähemmän muinainen on patriarkka Theophiloksen johtama Jerusalemin kirkko, jonka Bartolomeos kutsui myös pojan tavoin syyskuussa Istanbulin synodiin? Jerusalemin patriarkka hylkäsi kohteliaasti kutsun, osoittaen auktoriteettia ja luonteenlaatua. On sääli, että arkkipiispa Leolla ei ollut tarpeeksi näitä.

Uuden kirkkoherran valitseminen

Arkkipiispamme on todella heikko ja samalla autoritäärinen. Vilpittömissä yrityksissä parantaa kirkon elämää hän puuttuu metropolilaisten asioihin, hylkää seurakuntia, tekee kanonisesti epäilyttäviä päätöksiä papistoistaan... Hän ei pysty vastaamaan niiden organisaatioiden taloudesta, jotka ovat hänelle vastuussa. Ehkä hän todella tarvitsee kirkkoherran. Mutta on huono, että tämä kirkkoherra nimitetään Konstantinopolin, eikä Suomen ortodoksisen kirkon, eduksi. Aikaisemmin Phanar yritti eristää arkkipiispan, vaati neuvonantajiensa poistamista, vaikka arkkipiispa Leo on avuton oikeudellisissa asioissa ilman heitä. Nyt vanhemmalle arkkipiispalle määrätään valvoja ja tuleva seuraaja nopeuttamaan hänen päätöksiään ja varmistamaan äänten enemmistö piispainneuvostossa.

Sanotaan, että Fr. Damaskos Xenophontos-luostarista tulee tähän paikkaan. Kaksi muuta ehdokasta, olivatpa he sitten mistä tahansa kotoisin - Essex tai Valaam, ovat kirkkoherroja vain nimensä puolesta. Ekumeeninen patriarkka tarvitsee erityisen suomalaisen: kreikankielisen, kreikkalaisen koulutuksen saaneen, Kreikassa asuvan - ja täysin uskollisen ekumeeniselle Äitikirkolle. Ensimmäinen yritys nimittää Fr. Damaskos epäonnistui. Tällä kertaa Istanbulissa hierarkkimme sitoutuivat varmistamaan hänen valitsemisensa lähimmässä kirkolliskokouksessa huolimatta arkkihiippakunnan vaikeasta taloudellisesta tilanteesta ja maallikkojen mielipiteistä. Ja patriarkka ilmaisi olevansa valmis nimittämään uuden kirkkoherran henkilökohtaisesti, jos kirkon neuvosto hylkää aloitteen.

Peruskirjamme mukaan kirkkoneuvosto on edelleen Suomen ortodoksisen kirkon korkeimman kirkollisen auktoriteetin kantaja. Kun otetaan huomioon moraalisesti ja hallinnollisesti heikko piispakunta, papiston ja maallikkojen ääni on avainasemassa. Lopuksi he päättävät Suomen kirkon kohtalosta marraskuussa.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Julkaistu tänään 11:39 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.