Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Suomalainen murhasi raakaa väkivaltää käyttäen lähi-idästä tulleen kultamunan.
Perustan tietoni suvakkipäässäni virinneeseen triggeröitymiseen ulkomaalainen sanan kuullessani ja lapsesta asti aloitettuun aivopesuun.
Karhuvuori. Lukekaapa googlesta millainen alue tuo on. Vuos pari sitten yle mainosti suomen surkeimpaha lähiönä, missä puolet ja nykyisin yli puolet on ulkomaalaisia. Suomen korkein työttömyysluku, monesta taloyhtiöstä töihin lähtijöitä on aamuisin vain 1/20 jne.
Asuin Karhuvuoressa 2005-2010. Taloyhtiöstämme taisivat lähes kaikki eläkeläisiä lukuun ottamatta lähteä aamulla töihin tai opiskelemaan. Rauhallistakin siellä oli. Mukavampi paikkahan se oli asua kuin Lappeenrannan Skinnarila, jonne sieltä tuli muutettua.
Aloin jo mielessäni vertailla tuomiota Arto Mikkosen ryöstömurhan tuomioihin.
43v Karhuvuoressa eikä kukaan ole koskaan tullut aukomaan päätään tai käynyt päälle. Kaikki palvelut vieressä hyvät kulkuyhteydet meri lähellä, hyvät liikuntapaikat, urheilutalo jne. Joka paikassa asuu matuja ja venäläisiä, täälläkin muutama prosentti. Mulla on tosin habitus sellainen että herkästi ei kukaan viitsi kokeilla, ja suurin syy on käytös. En juo enkä hae hankaluuksia, tämä on ihan hyvä paikka asua. Ei tietysti niiden mielestä ketkä ei ole koskaan täällä asuneet…