Kiinalainen seksiperäinen ihmiskaupparikollisuus on vahvassa nousussa Euroopassa ja myös Suomessa

Julkaistu 31.8.2023 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Helsingin poliisin valtakunnallinen ihmiskaupparikosryhmä sai valmiiksi epäillyn seksiperäisen ihmiskaupparikoksen tutkinnan. Juttu siirtyi syyteharkintaan törkeänä parituksena.

Poliisi epäilee, että 50 -vuotias kiinalaismies pyöritti paritustoimintaa Suomessa ja muualla Euroopassa ainakin vuodesta 2018 alkaen. Epäilty asui Italiassa.

Suomessa toiminta keskittyi pääkaupunkiseudulle, ja esitutkinnan perusteella mies paritti naisia myös Turussa ja Tampereella. Prostituutiota harjoitettiin yksityisten omistajien Airbnb-asunnoissa ja muissa majoituskohteissa, joissa ei ole vastaanottopalveluita.

Esitutkinnassa selvisi kiinalaisten naisten tehneen seksityötä Suomen lisäksi ainakin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Sveitsissä ja Islannissa. Epäilty paritti Suomessa ainakin 10 naista, joista osa kävi Suomessa useita kertoja.

Kiinalaismiehen epäillään rekrytoineen naisia seksityöhön työpaikkailmoituksessa, joka oli kiinankielisellä sivustolla ja sovelluksessa. Esitutkinnan perusteella epäilty hoiti seksityöläisten majoitusjärjestelyjä ja välitti asianomistajille asiakkaita pikaviestisovelluksessa.

– Yleisenä periaatteena oli, että parittaja veloitti naisilta näistä palveluista puolet heidän ansioistaan. Poliisin tekemien rikoshyötylaskelmien mukaan epäilty sai naisilta Suomessa tehdystä seksityöstä yli 150 000 euroa ja ulkomailla tehdystä seksityöstä noin 80 000 euroa, sanoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Hannu Kortelainen.

Kiinalaisten johtamassa paritustoiminnassa on merkkejä järjestäytyneestä rikollisuudesta

Kiinalainen paritusrikollisuus on ollut selvästi kasvussa viime vuosina Suomessa ja muualla Euroopassa. Valmistunut esitutkinta oli reilun vuoden sisään neljäs ihmiskaupparyhmän paljastama tapaus, jossa asianosaiset ovat kiinalaistaustaisia.

– Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa paritustoiminta toteutettiin erittäin suunnitelmallisesti ja parituksen kohteena oli lukuisia naisia. Toiminta on ammattimaista ja järjestelmällistä, kertoo tutkinnanjohtaja Kortelainen.

Tuoreimmassa tapauksessa parittaja saatiin kiinni Suomessa, mutta useimmiten paritustoiminnan toteutus tapahtuu muualta kuin Suomesta. Epäillyt hyödyntävät internet-palveluita ja pikaviestisovelluksia, mikä voi vaikeuttaa esitutkintaa.

Kiinalaisten pyörittämässä paritustoiminnassa ollaan selkeästi lähempänä ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistöä kuin muiden ulkomaalaisryhmien harjoittamassa paritustoiminnassa. Prostituoidut ovat tiukan määräysvallan alla, ja epäillyt kontrolloivat heitä vahvemmin kuin muissa tapauksissa. Parittajan perimä osuus ansioista on myös suurempi kuin muilla ryhmillä.

– Erityisesti muualla Euroopassa toiminnassa on havaittu viitteitä myös perinteisen järjestäytyneen rikollisuuden mukanaolosta, sanoo Kortelainen.

Suomessa paljastetut tapaukset kytkeytyvät muualle Eurooppaan ja erityisesti Belgiaan, Italiaan ja Espanjaan. Useimmat prostituutiossa toimineet naiset ovat tulleet Eurooppaan esimerkiksi Italian ja Espanjan myöntämillä työluvilla ja päätyneet sieltä seksityöhön muun muassa Suomeen.

Lähde: Helsingin poliisi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.