Kesän 1944 torjuntavoittoa yritetään taas hämärtää.

Päivitetty 23.12.2016, Julkaistu 29.10.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Lehdistä on tänään (29.10.) esitelty venäläisen kirjailijan Bair Irinchejevin  näkemyksiä, joiden mukaan Suomen armeija ei pysäyttänyt venäläisiä kesän 1944 verisissä taisteluissa, vaan kyse on "myytistä".

Katsotaanpa näitä myytinmetsästyksiä:

Säännöllisesti väitetään, että "puna-armeijan tavoite kesäkuun suurhyökkäyksen toisessa vaiheessa ei ollut Suomen armeijan murskaaminen ja Suomen valloitus, vaan Suomen irroittaminen sodasta. Ja että tämä tavoite saavutettiin."

Tarkastelu: Ei saavutettu, Suomi irtautui sodasta Neuvostoliittoa vastaan vasta syyskuun 4:nä, suurhyökkäys oli lyöty jo heinäkuun alussa -44.

Nyt, Irinchejevin avulla, tätä viestiä toistetaan.  Irinchejev ei itseasiassa on paljon lievemmällä linjalla kuin tulkitsijansa: "En väitä, ettei Suomi saanut sotilaallisesti torjuntavoittoa, vaan sitä, ettei Neuvostoliitolla ollut aikomusta vallata koko Suomea." Bair Irinchejev Hesarissa 29.10.

Ilkka Seppinen jatkaa siitä mihin Irinchejev lopettaa, mutta emme tuhlaa aikaamme höpinöihin.

Avain Stalinin ja NL:n pääesikunnan stavkan logiikkaan löytyy Suomelle esitettyjä rauhanehtoja tutkimalla:

  • Juuri ennen kesäkuun -44 suurhyökkäyksiä Kreml oli vastannut suomalaisten kysymyksiin rauhanehdoista: Ehdoton antautuminen.
  • Rintaman pysähdyttyä VKT-linjalle, ja kahden kaartindivisioonan tuhouduttua Talin ja Ihantalan suurtaistelussa, vaatimukset Suomelle alkoivat lientymään, eikä antautumisvaatimusta enää esitetty.

Rauhanehtojen määrittelyn muuttuminen kertoo myös tavoitteiden muuttumisesta. Törmättyään rintamalla suomalaisten kovaan vastarintaan, Stalin luopui Suomen  sotilaallisesta valloituksesta. Asiat piti hoitaa toisin keinoin.

tali22222222Myyttinä voidaan pitää myös usein toistettua käsitystä, että puna-armeija onnistui irroittamaan Suomen sodasta, koska aselepo tehtiin vasta syyskuussa. Hyökkäykset Kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella oli torjuttu jo ennen sitä, eikä Suomen rintamalle olisi riittänyt joukkojakaan uuteen yritykseen.

Neuvostoliiton rauhanehdot Suomelle eri ajankohtina ovat dokumentoituja asioita, eivät spekulaatiota. Rauhanehtojen muuttuminen, joka on eksaktisti todettavissa, kertoo myös sotilaallisten tavoitteiden muuttumisesta. Kun ehdottoman antautumisen vaatimus oli olemassa, ja Suomen valloittamiseen riittävä määrä divisioonia oli tuotu Kannakselle, on loogistä nähdä tavoitteen olleen koko maan haltuuntotto. di-gold-1

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tyttären tytär
Tyttären tytär
9

Vai näin se ryssä väittää! Isoisäni sattuu olemaan elossa, taisteli JR25 ns.piikkirykmentissä. Loppuhelvetti oli Tali-Ihantala. Veteraanien dokumentteja voi lukea kirjasta Pertti Kilkki: Muistakaa, heille kallis on maa, Piikkirykmentti Karjalan kannaksella 1944.
Nyt kaikki lukemaan oman maamme historiaa ja vielä kyselkää niiltä,jotka vielä ovat keskuudessamme. Kunnia sotiemme veteraaneille, unohtamatta lottia, evakoita, kotirintamaa ja sotalapsia. Vääryydet tullaan vielä joskus korjaamaan, se on meidän uusien sukupolvien veri ja velvollisuus.

Nähty jo
Nähty jo
9

Venäläisten ”historoitsijoiden” kommentit kuvastanevat ties mitä, mutta reaalitilanteesta puhuttaessa mikään maa ei uhraa niin suuria joukkoja kuten NL teki muka ”hämäystarkotuksissa”, hyökätessään kesällä 1944, Tali-Ihantalassa ja perässä Sinimäillä Eestissä. Kuluttavia taisteluja jotka olivat paljon kovempia kuin niin kovasti mainostettu Normandia.
Mikä mahtaa olla syynä Venäjän vimmattuun haluun väärentää historiaa ja uhkailla kaikkia? Hankala on pyrkiä olemaan ystävä ja puolustella agressiivista ”koululukiusaajaa” nykyään

Historiaa
Historiaa
9

Suomalaistenkin pitää ottaa huomioon se että ilman Saksan ruoka-, ase- ja sotilasapua me olisimme olleet mennyttä. Suomalaisetolisivat yksinkertaisesti kuolleet nälkään.

Jokaisen suomalaisen tulee olla joka päivä kiitollinen sekä rintamallataistelleille. Mutta myös Saksalle ja saksalaisille jotka taistelivat puolestamme ja hoitivat materiaalihuollon maahamme. Tätä asiaa peitellään koko ajan ja kouluissammekin opetetaan häpeälisesti että ”ensin olisi tuhottu juutalaiset ja sitten suomalaiset”.

Keskustelin tästä pitkät pätkät entisen historianopettajani kanssa ja hän kertoi että vuodesta -72 tuli opetushallitukselta joka vuosi määräykset mitä saa opettaa ja miten asia pitää kertoa. Olemme eläneet valeessa ja Orwelilaisessa yhteiskunnassa siis ainakin vuodesta -72. Onneksi nykyisin heränneitä on koko ajan enemmän.

Rimpuilija
Rimpuilija
9

U.A. Käkönen kertoo kirjassaan Miehityksen varalta sen, mikä ilmenee myös muutamista kirjoista Paasosen lausumana. Nämä tiedustelumiehet katsoivat hyökkäyksen alettua, että NL:n joukot eivät olisi tarpeeksi vahvat koko Somen miehitykseen. Selvästi pyrittiin siis Viipuriin ja Lappeenrantaan, tai vain rintaman siirtoon Kannaksella. NL ei siis ollut varannut joukkoja riittävästi etenemään koko Suomeen suurhyökkäyksellään. Hän toteaa myös parhaita joukkoja siirretyn poispäin heti Viipurin tultua miehitetyksi.

Omituista on nimenomaan se, että suomalaiset mukamas yllätettiin. Koko juttu vaikuttaa petokselta maamme tai armeijan johdon taholta Suomen kansaa kohtaan. Koko taistelu kesällä 1944 on saattanut olla eräänlainen lavastus, jolla Suomi irrotettiin sodasta. Yksi divisioona ja valtavasti kalustoa uhrattiin tahallaan, jotta Itä-Karjala jouduttiin tyhjentämään. Kannas oli jätetty linnoittamatta. N-liitto oli asettanut julkisesti tavoitteeksi Viipurin, joten se laskettiin sinne nopeasti. Kaupunkia ei tahdottu hävittää, joten sitä ei puolustettu kuin näennäisesti. Puolustus oli heikko eikä sille annettu ammuksia. Vasta Viipurin menetyksen jälkeen alettiin taistella tosissaan. Laatikainen ryssi Panssaridivisioonan johtaman vastahyökkäyksenkin hajottamalla panssarit.

Talissa suomalaiset yrittvät saartaa eteneviä joukkoja. Miten koko Suomen nielemistä yrittäviä joukkoja olisi yritettykään saartaa? Mutta tämä kuului venäläisten taktiikkaan. Kyse oli kulutussodasta. Saartamista yrittävät törmäsivät tykki- ja rakettituleen ja lentokoneiden hyökkäyksiin ja tuhoutuivat.

Myös Aunuksessa NL hyökkäsi melko pienin joukoin ja eteni vain vähän.

Suomen kenraalit tiesivät hyökkäyksen tulevan Kannaksella eivätkä varautuneet siihen siltikään. He olivat vihollisen kanssa jossain juonessa jo. Olivat olleet koko sodan ajan. Vihollisen puolella. Mannerheim ja monta kenraalia olisi kuulunut laittaa syytteeseen maanpetoksesta ja ihmiskunnanpetoksesta. Karjala luovutettiin tahallaan ja kaikki tähtäsi sodasta erottautumiseen. Kaikki tiedustelutiedot vuodettiin Länteen.

Mutta Suomi soti erillissotaa. Se ons elviö.

Rimpuilija
Rimpuilija
9

Kannattaa todellakin lukea Kyösti Rainilan osuus Rainilan ja Mannisen kirjasta, joka käsittelee Viipurin menettämistä. Kuin kaikesta olisi sovittu ja kaupunki lahjoitettu Puna-armeijalle.

Iahntalan ihme
Iahntalan ihme
9

Mikäs olikaan Saksan ja saksalaisten osuus tässä ”ihmeessä”? Miksei todenmukaisesti kerrota mikä osuus Suomen puolustuksessa oli saksalaisille. Sillä ilman saksalaisia ja heidän lentokoneitaan Suomi olisi kävelty yli. Oli yksinomaan Saksalaisten ansiota että ylipäätään olemme itsenäinen kansa.

Lukekaa ”Suomi myrskyn silmässä” niin saatte paljon enemmän tietoa kuin koko kouluhistoriastamme.

juha.
9

Kouluissa taistolainen opetushallitus suolsi propakandaansa kuten tänäpäivänäkin oppilaita aivopestään monikulttuurisuuteen ja samalla halvennetaan sekä tehdään normaalista isänmaallisuudesta ”natsismia” ja ”äärioikeistolaista” terroristi -toimintaa, jo sillä että nostaa suomalaisen vähäeleisesti Suomen Lipun salkoon nyt esim. Juhannuksena.
Luin koulussa kommunistista paskaa historian oppikirjasta WWII Suomen sotimista sodista. Omat vanhempani olivat molemmat sotaveteraaneja, joten tiesin asioiden oikean laidan jo pikku nassikkana. Lisäksi historianopettaja oli kommunisti, joka esitteli ylpeänä kuin Raamattua Maon pientä punaista kirjaa ja luki otteita siitä meille. Me suomalaiskansalliset valkoiset oppilaat oksennimme tuon kaiken ulos ja osa vittuili tuolle opettajalle päivästä toiseen hänen maailmankatsomuksestaan.
Stalin oli menossa heittämällä Helsinkiin asti ja piste. Se, että Neuvostoliitto uhraa kalustoaan, lentoasettaan, sotilaitaan 10-kertaisella ylivoimalla, johonkin kirurgiseen irrottamiseen Suomen pois sodasta on pelkkää jälkityhmyyttä ja suomalaisen sotilaan kärsimysten ja sankaruuden rienaamista, jota taistolaiset kommunistit harjoittivat 1960-luvun lopun ja 1970-luvun pilkkaamalla sotilaita natseiksi ja sotarikollisiksi ja Lottia huoriksi, joita upseerit kuksivat kaiken aikaa.
Kaikkinainen paskan puhuminen historian kunniakkaimmasta ajasta on lähes Jumalan pilkkaa, sillä nuo sodan kauhuissa viettäneet sukupolvet antoivat kaikkensa. ”Onnekkaimmat” parhaan nuoruutensa ja toiset ainoan henkensä siksi, että tulevat polvet saisivat elää vapaassa demokraattisessa maassa, jossa vallitsee mielipiteen- ja sananvapaus.
Nyt tuo kaikki ollaan heittämässä kusipäisten rahanahneiden käsinukkejemme mädättyneiden miellenliikkeiden voimin EU:lle ja siitä muodostettavalle uudelle hirmuhallinnolle eli Euroopan Liittovaltiolle, jossa osamme on olla pieni tuhoutuva kansakunta ja luonnonpuisto Keski-Euroopan elitistisille päättäjille tai vielä pahempaa Suomen maankamara tulvii vääräuskoisten verta ISIS:ksen ja Kalifaatin lipun liehuessa kivikasan nimeltä Helsinki lipputangossa.
Nämä ovat tulevaisuuden näkymät Herran vuonna 2017, ehkä taas ”viimeisenä kesänä” tunnettuna ajanjaksona.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.