Mainos:

Kesän 1944 torjuntavoittoa yritetään taas hämärtää.

Päivitetty 23.12.2016, Julkaistu 29.10.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Lehdistä on tänään (29.10.) esitelty venäläisen kirjailijan Bair Irinchejevin  näkemyksiä, joiden mukaan Suomen armeija ei pysäyttänyt venäläisiä kesän 1944 verisissä taisteluissa, vaan kyse on "myytistä".

Katsotaanpa näitä myytinmetsästyksiä:

Säännöllisesti väitetään, että "puna-armeijan tavoite kesäkuun suurhyökkäyksen toisessa vaiheessa ei ollut Suomen armeijan murskaaminen ja Suomen valloitus, vaan Suomen irroittaminen sodasta. Ja että tämä tavoite saavutettiin."

Tarkastelu: Ei saavutettu, Suomi irtautui sodasta Neuvostoliittoa vastaan vasta syyskuun 4:nä, suurhyökkäys oli lyöty jo heinäkuun alussa -44.

Mainos:

Nyt, Irinchejevin avulla, tätä viestiä toistetaan.  Irinchejev ei itseasiassa on paljon lievemmällä linjalla kuin tulkitsijansa: "En väitä, ettei Suomi saanut sotilaallisesti torjuntavoittoa, vaan sitä, ettei Neuvostoliitolla ollut aikomusta vallata koko Suomea." Bair Irinchejev Hesarissa 29.10.

Ilkka Seppinen jatkaa siitä mihin Irinchejev lopettaa, mutta emme tuhlaa aikaamme höpinöihin.

Avain Stalinin ja NL:n pääesikunnan stavkan logiikkaan löytyy Suomelle esitettyjä rauhanehtoja tutkimalla:

  • Juuri ennen kesäkuun -44 suurhyökkäyksiä Kreml oli vastannut suomalaisten kysymyksiin rauhanehdoista: Ehdoton antautuminen.
  • Rintaman pysähdyttyä VKT-linjalle, ja kahden kaartindivisioonan tuhouduttua Talin ja Ihantalan suurtaistelussa, vaatimukset Suomelle alkoivat lientymään, eikä antautumisvaatimusta enää esitetty.

Rauhanehtojen määrittelyn muuttuminen kertoo myös tavoitteiden muuttumisesta. Törmättyään rintamalla suomalaisten kovaan vastarintaan, Stalin luopui Suomen  sotilaallisesta valloituksesta. Asiat piti hoitaa toisin keinoin.

tali22222222Myyttinä voidaan pitää myös usein toistettua käsitystä, että puna-armeija onnistui irroittamaan Suomen sodasta, koska aselepo tehtiin vasta syyskuussa. Hyökkäykset Kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella oli torjuttu jo ennen sitä, eikä Suomen rintamalle olisi riittänyt joukkojakaan uuteen yritykseen.

Neuvostoliiton rauhanehdot Suomelle eri ajankohtina ovat dokumentoituja asioita, eivät spekulaatiota. Rauhanehtojen muuttuminen, joka on eksaktisti todettavissa, kertoo myös sotilaallisten tavoitteiden muuttumisesta. Kun ehdottoman antautumisen vaatimus oli olemassa, ja Suomen valloittamiseen riittävä määrä divisioonia oli tuotu Kannakselle, on loogistä nähdä tavoitteen olleen koko maan haltuuntotto. di-gold-1

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tyttären tytär
Tyttären tytär
9 years ago

Vai näin se ryssä väittää! Isoisäni sattuu olemaan elossa, taisteli JR25 ns.piikkirykmentissä. Loppuhelvetti oli Tali-Ihantala. Veteraanien dokumentteja voi lukea kirjasta Pertti Kilkki: Muistakaa, heille kallis on maa, Piikkirykmentti Karjalan kannaksella 1944.
Nyt kaikki lukemaan oman maamme historiaa ja vielä kyselkää niiltä,jotka vielä ovat keskuudessamme. Kunnia sotiemme veteraaneille, unohtamatta lottia, evakoita, kotirintamaa ja sotalapsia. Vääryydet tullaan vielä joskus korjaamaan, se on meidän uusien sukupolvien veri ja velvollisuus.

Nähty jo
Nähty jo
9 years ago

Venäläisten ”historoitsijoiden” kommentit kuvastanevat ties mitä, mutta reaalitilanteesta puhuttaessa mikään maa ei uhraa niin suuria joukkoja kuten NL teki muka ”hämäystarkotuksissa”, hyökätessään kesällä 1944, Tali-Ihantalassa ja perässä Sinimäillä Eestissä. Kuluttavia taisteluja jotka olivat paljon kovempia kuin niin kovasti mainostettu Normandia.
Mikä mahtaa olla syynä Venäjän vimmattuun haluun väärentää historiaa ja uhkailla kaikkia? Hankala on pyrkiä olemaan ystävä ja puolustella agressiivista ”koululukiusaajaa” nykyään

Historiaa
Historiaa
9 years ago

Suomalaistenkin pitää ottaa huomioon se että ilman Saksan ruoka-, ase- ja sotilasapua me olisimme olleet mennyttä. Suomalaisetolisivat yksinkertaisesti kuolleet nälkään.

Jokaisen suomalaisen tulee olla joka päivä kiitollinen sekä rintamallataistelleille. Mutta myös Saksalle ja saksalaisille jotka taistelivat puolestamme ja hoitivat materiaalihuollon maahamme. Tätä asiaa peitellään koko ajan ja kouluissammekin opetetaan häpeälisesti että ”ensin olisi tuhottu juutalaiset ja sitten suomalaiset”.

Keskustelin tästä pitkät pätkät entisen historianopettajani kanssa ja hän kertoi että vuodesta -72 tuli opetushallitukselta joka vuosi määräykset mitä saa opettaa ja miten asia pitää kertoa. Olemme eläneet valeessa ja Orwelilaisessa yhteiskunnassa siis ainakin vuodesta -72. Onneksi nykyisin heränneitä on koko ajan enemmän.

Rimpuilija
Rimpuilija
9 years ago

U.A. Käkönen kertoo kirjassaan Miehityksen varalta sen, mikä ilmenee myös muutamista kirjoista Paasosen lausumana. Nämä tiedustelumiehet katsoivat hyökkäyksen alettua, että NL:n joukot eivät olisi tarpeeksi vahvat koko Somen miehitykseen. Selvästi pyrittiin siis Viipuriin ja Lappeenrantaan, tai vain rintaman siirtoon Kannaksella. NL ei siis ollut varannut joukkoja riittävästi etenemään koko Suomeen suurhyökkäyksellään. Hän toteaa myös parhaita joukkoja siirretyn poispäin heti Viipurin tultua miehitetyksi.

Omituista on nimenomaan se, että suomalaiset mukamas yllätettiin. Koko juttu vaikuttaa petokselta maamme tai armeijan johdon taholta Suomen kansaa kohtaan. Koko taistelu kesällä 1944 on saattanut olla eräänlainen lavastus, jolla Suomi irrotettiin sodasta. Yksi divisioona ja valtavasti kalustoa uhrattiin tahallaan, jotta Itä-Karjala jouduttiin tyhjentämään. Kannas oli jätetty linnoittamatta. N-liitto oli asettanut julkisesti tavoitteeksi Viipurin, joten se laskettiin sinne nopeasti. Kaupunkia ei tahdottu hävittää, joten sitä ei puolustettu kuin näennäisesti. Puolustus oli heikko eikä sille annettu ammuksia. Vasta Viipurin menetyksen jälkeen alettiin taistella tosissaan. Laatikainen ryssi Panssaridivisioonan johtaman vastahyökkäyksenkin hajottamalla panssarit.

Talissa suomalaiset yrittvät saartaa eteneviä joukkoja. Miten koko Suomen nielemistä yrittäviä joukkoja olisi yritettykään saartaa? Mutta tämä kuului venäläisten taktiikkaan. Kyse oli kulutussodasta. Saartamista yrittävät törmäsivät tykki- ja rakettituleen ja lentokoneiden hyökkäyksiin ja tuhoutuivat.

Myös Aunuksessa NL hyökkäsi melko pienin joukoin ja eteni vain vähän.

Suomen kenraalit tiesivät hyökkäyksen tulevan Kannaksella eivätkä varautuneet siihen siltikään. He olivat vihollisen kanssa jossain juonessa jo. Olivat olleet koko sodan ajan. Vihollisen puolella. Mannerheim ja monta kenraalia olisi kuulunut laittaa syytteeseen maanpetoksesta ja ihmiskunnanpetoksesta. Karjala luovutettiin tahallaan ja kaikki tähtäsi sodasta erottautumiseen. Kaikki tiedustelutiedot vuodettiin Länteen.

Mutta Suomi soti erillissotaa. Se ons elviö.

Rimpuilija
Rimpuilija
9 years ago

Kannattaa todellakin lukea Kyösti Rainilan osuus Rainilan ja Mannisen kirjasta, joka käsittelee Viipurin menettämistä. Kuin kaikesta olisi sovittu ja kaupunki lahjoitettu Puna-armeijalle.

Iahntalan ihme
Iahntalan ihme
9 years ago

Mikäs olikaan Saksan ja saksalaisten osuus tässä ”ihmeessä”? Miksei todenmukaisesti kerrota mikä osuus Suomen puolustuksessa oli saksalaisille. Sillä ilman saksalaisia ja heidän lentokoneitaan Suomi olisi kävelty yli. Oli yksinomaan Saksalaisten ansiota että ylipäätään olemme itsenäinen kansa.

Lukekaa ”Suomi myrskyn silmässä” niin saatte paljon enemmän tietoa kuin koko kouluhistoriastamme.

juha.
9 years ago

Kouluissa taistolainen opetushallitus suolsi propakandaansa kuten tänäpäivänäkin oppilaita aivopestään monikulttuurisuuteen ja samalla halvennetaan sekä tehdään normaalista isänmaallisuudesta ”natsismia” ja ”äärioikeistolaista” terroristi -toimintaa, jo sillä että nostaa suomalaisen vähäeleisesti Suomen Lipun salkoon nyt esim. Juhannuksena.
Luin koulussa kommunistista paskaa historian oppikirjasta WWII Suomen sotimista sodista. Omat vanhempani olivat molemmat sotaveteraaneja, joten tiesin asioiden oikean laidan jo pikku nassikkana. Lisäksi historianopettaja oli kommunisti, joka esitteli ylpeänä kuin Raamattua Maon pientä punaista kirjaa ja luki otteita siitä meille. Me suomalaiskansalliset valkoiset oppilaat oksennimme tuon kaiken ulos ja osa vittuili tuolle opettajalle päivästä toiseen hänen maailmankatsomuksestaan.
Stalin oli menossa heittämällä Helsinkiin asti ja piste. Se, että Neuvostoliitto uhraa kalustoaan, lentoasettaan, sotilaitaan 10-kertaisella ylivoimalla, johonkin kirurgiseen irrottamiseen Suomen pois sodasta on pelkkää jälkityhmyyttä ja suomalaisen sotilaan kärsimysten ja sankaruuden rienaamista, jota taistolaiset kommunistit harjoittivat 1960-luvun lopun ja 1970-luvun pilkkaamalla sotilaita natseiksi ja sotarikollisiksi ja Lottia huoriksi, joita upseerit kuksivat kaiken aikaa.
Kaikkinainen paskan puhuminen historian kunniakkaimmasta ajasta on lähes Jumalan pilkkaa, sillä nuo sodan kauhuissa viettäneet sukupolvet antoivat kaikkensa. ”Onnekkaimmat” parhaan nuoruutensa ja toiset ainoan henkensä siksi, että tulevat polvet saisivat elää vapaassa demokraattisessa maassa, jossa vallitsee mielipiteen- ja sananvapaus.
Nyt tuo kaikki ollaan heittämässä kusipäisten rahanahneiden käsinukkejemme mädättyneiden miellenliikkeiden voimin EU:lle ja siitä muodostettavalle uudelle hirmuhallinnolle eli Euroopan Liittovaltiolle, jossa osamme on olla pieni tuhoutuva kansakunta ja luonnonpuisto Keski-Euroopan elitistisille päättäjille tai vielä pahempaa Suomen maankamara tulvii vääräuskoisten verta ISIS:ksen ja Kalifaatin lipun liehuessa kivikasan nimeltä Helsinki lipputangossa.
Nämä ovat tulevaisuuden näkymät Herran vuonna 2017, ehkä taas ”viimeisenä kesänä” tunnettuna ajanjaksona.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.