Mainos:

Kela korvaa valtaosan kalliiden sukupuolenkorjausprosessien kuluista – Uhkana merkittävä kulujen nousu

Päivitetty 17.5.2017, Julkaistu 17.5.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen Uutiset kertoo, että sukupuolen muuttamiseen tähtäävät transleikkaukset ovat monelta osin julkisen terveydenhuollon piirissä. Jos translakia uudistettaisiin esitettyjen vaatimusten mukaisesti, se saattaisi samalla lisätä julkisen terveydenhuollon kustannuksia merkittävästi.

Suomessa tehdään vuosittain 50-100 transleikkausta. Näissä leikkauksissa henkilön kehoon kohdistetaan erilaisia kirurgisia toimia, joiden tarkoituksena on muokata henkilöstä vastakkaisen sukupuolen näköinen. Transsukupuolisuus tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö kokee olevansa vastakkaista sukupuolta kuin mihin on syntynyt.

Leikkaukseen pääseminen edellyttää täysi-ikäisyyttä sekä yksityiskohtaisia lääketieteellisiä ja psykiatrisia tutkimuksia. Niiden perusteella henkilö voi saada transsukupuolisuusdiagnoosin, joka on edellytyksenä leikkaukseen pääsyyn. Tutkimuksien tarkoituksena on varmistaa, että leikkauksiin ei valikoituisi sellaisia henkilöitä, jotka eivät todellisuudessa ole transsukupuolisia, vaan jotka tarvitsevat toisenlaista hoitoa.

Todellisia transsukupuolisia henkilöitä on lopulta hyvin vähän. Arvioiden mukaan Suomessa vain noin 0,1-0,3 prosenttia väestöstä.

Mainos:
Rintojen poisto lähes 5 000 euroa

Transsukupuolisuuden hoitoon sovelletaan lakia transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (translaki). Transpotilaiden kirurgisten hoitotoimien korvattavuus perustuu tapauskohtaiseen harkintaan.

Suomen Uutisten mukaan transleikkaukset ovat kalliita. Yhteen potilaaseen kohdistetut kirurgiset toimenpiteet sekä lääkekustannukset voivat maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Erilaisten leikkausten lukumäärä kuitenkin vaihtelee potilaskohtaisesti.

Esimerkiksi rintojen poistaminen maksaa Suomessa 4000-5000 euroa. Usein kyseeseen tulevat myös sukuelimien ulkonäköä muokkaavat toimet, erilaiset hormonihoidot ja äänihuulileikkaukset.

Transleikkauksissa on täten kyse pelkästään henkilön kehon ulkoisesta muokkaamisesta. Leikkauksia ei lain nojalla kuitenkaan pidetä ainoastaan kosmeettisina toimenpiteinä, joten ne ovat monelta osin Kela-korvauksen piirissä.

Mies voisi synnyttää lapsen

Vuonna 2002 säädetty nykyinen translaki määrää, että myös pelkästään juridista sukupuolta vaihtavalta henkilöltä edellytetään diagnoosin lisäksi sterilisaatiota. Sillä on haluttu estää esimerkiksi tilanteet, joissa naisesta mieheksi sukupuoltaan vaihtanut henkilö myöhemmin synnyttäisi lapsen.

Juridinen sukupuolen vahvistaminen tarkoittaa sitä, että henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty.

Erinäiset järjestöt ovat esittäneet vaatimuksia lain muuttamiseksi niin, että sukupuolen juridinen vahvistaminen toiseksi tapahtuisi pelkästään omalla ilmoituksella. Siinä tapauksessa kuitenkin esimerkiksi mieheksi vahvistettu henkilö voisi synnyttää lapsia tai naiseksi vahvistettu henkilö voisi tulla lapsen isäksi. Tällainen lakimuutos saattaisi vaikuttaa myös siten, että tulevaisuudessa entistä useampi henkilö pyrkisi hakeutumaan transleikkauksiin.

Mikäli ehdoteut lakimuutokset menisivät läpi, se saattaisi tarkoittaa suuria lisäkustannuksia ja paineita julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle, koska jo yhden potilaan leikkaukset voivat maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Samalla myös riskit nousisivat korkealle, kirjoittaa Ilkka Janhunen Suomen Uutisissa.

Suomen Uutiset: voimassa oleva laki on riittävä

Translain uudistuksella on kannattajia myös kansanedustajien joukossa. Nykyisen hallituksen ohjelmaan lakihanke ei kuitenkaan kuulu, eikä uudistus ole myöskään perussuomalaisten asialistalla.

Tämä ei tarkoita väheksyvää suhtautumista transihmisten tilanteeseen vaan sitä, että voimassa oleva translaki on katsottu asianmukaiseksi ja riittäväksi, Suomen Uutisissa sanotaan.

– Vähemmistöjen oikeudet eivät ole irrelevantteja, mutta asioissa on syytä priorisoida. Politiikassa on syytä olla huolissaan esimerkiksi työpaikoista, pienituloisista ja talouden saamisesta raiteilleen, perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra kommentoi Long Play –lehden artikkelissa hiljattain.

– Transihmisiä on tutkimusten mukaan hyvin vähän. Se villiintyminen, jonka trans- tai vastaavat teemat saavat aikaan mediakentässä ja tietyissä poliittisissa ryhmissä verrattuna moniin paljon suurempaa ihmismäärää koskettaviin yhteiskunnallisiin teemoihin, on surullista ja kertoo paljon ajastamme, Purra jatkaa.

Asiantuntija-arvioita tarvitaan

Jotkut transaktivistit ovat jopa vaatineet täydellistä henkilön itsemääräämisoikeutta, eli kaikkien transtutkimusten lakkauttamista ja kirurgisiin hoitoihin pääsyä vapaasti omalla ilmoituksella.

Jyväskylän perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu, yleislääketieteen professori Mauno Vanhala suhtautuu varauksellisesti itsemääräämisoikeuden laajentamiseen.

– Sukupuolenvaihdosprosessi on käsitykseni mukaan hyvin hoidettavissa nykylain perusteellakin. Missään nimessä ei voida mennä esimerkiksi ilmoitusluontoisesti tehtävään sukupuolenkorjausoperaatioon, vaan sen tulee aina perustua asiantuntija-arvioihin, Vanhala sanoo Suomen Uutisille.

Inhimillisten tragedioiden riski olemassa

Sukupuolen ulkoiseen muuttamiseen tähtäävät menettelyt ovat peruuttamattomia, ja ne voivat myös johtaa inhimillisiin tragedioihin. Tämän vuoksi leikkauksiin hakeutuvien joukosta on katsottu tarpeelliseksi seuloa epäaidot tapaukset, Suomen Uutiset kirjoittaa.

Muun muassa malli Janina Frostellin managerina aikoinaan julkisuudessa tunnetuksi tullut Cris Owen vaihtoi sukupuolensa naisesta mieheksi 2000-luvun alussa. Vuonna 2008 Owen kertoi Ilta-Sanomille katuvansa leikkausta.

– Jos olisin tajunnut, minkälaiseksi elämäni muuttuu, en olisi koskaan mennyt leikkaukseen. Maailmani romahti täysin. Sain sokin, kun katsoin peiliin, Owen kertoi lehdelle.

Järjestöt luopuisivat 18 vuoden ikärajasta

Vuonna 2013 translain uudistamista pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa sosiaali- ja terveysministeriölle. Raportista antoivat lausuntoja monet kansalaisjärjestöt ja poliittiset ryhmittymät, kuten Amnesty, Transek, Suomen Demokratian pioneerien liitto ja Joensuun feministiset opiskelijat ja aktiivit.

Lausunnonantajista lähes puolet oli valmis luopumaan 18 vuoden alaikärajasta sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä.

Leena Meri: Ensisijaisesti huomiotava lapsen etu

Varatuomari ja perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri suhtautuu tällaisiin näkemyksiin torjuvasti.

– Alle 18-vuotias on lapsi, joten lopullista päätöstä asiassa ei voi antaa lapselle. Edelleen hyvä periaate ja oikeusohje on se, että lapsen itsemääräämisoikeus kasvaa yhdessä lapsen iän ja kehitystason mukaisesti, Meri sanoo Suomen Uutisille.

Hän kiinnittää huomiota myös lapsen edun toteutumiseen sellaisissa tilanteissa, joissa lapsen biologinen vanhempi olisi vaihtanut sukupuoltaan. Tällainen tulisi mahdolliseksi, jos translain uudistamisen kannattajat saisivat vaatimuksensa läpi.

– Translain uudistamista koskevat vaatimukset lähtevät liikaa siitä mitä aikuinen henkilö haluaa, vaikka asiassa tulisi huomioida ensisijaisesti lapsen etu. On pohdittava, mitä lapsen kannalta merkitsisi esimerkiksi sellainen tilanne, että lapsen synnyttänyt henkilö olisikin erilaisilla menettelyillä vaihtanut sukupuoltaan mieheksi, Meri sanoo.

Lähde: Suomen uutiset

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9 years ago

Vihertaistolais-kulttuurimarxistista perversiota!

Tero Palonen
Tero Palonen
9 years ago

Jos kela korvaa tollasia juttuja niin silloin kelan pitää maksaa myös jos laihdun ja joudun leikkauttamaan roikkuvat läskit plastiikkakirurgilla. Roikkuvat läskit aiheuttaa myös ongelmia laihtuville ihmisille ja aiheuttavat mahdollisesti mielenterveysongelmia??

Kritiikkiä
9 years ago

Transintoilijoiden kannattaa tutustua kriittisen transmiehen näkemyksiin.
http://mustaorkidea.blogspot.fi/2014/12/translakiuudistus.html

”En voi tarpeeksi paukuttaa, että TRANSSUKUPUOLISUUS ON SAIRAUS JA SITÄ ON MYÖS KOHDELTAVA SAIRAUTENA. Miksi se on sairaus? No kuule just siks. Miksi päivä ei ole yö? Ei ole normaalia tuntea kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen. Minulla on sairaus nimeltä transsukupuolisuus ja minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin opetella elämään asian kanssa. Tulen aina olemaan erilainen kuin muut ja muihin verrattuna epänormaali. Siitä ei saa normaalia mitenkään. Tämän asian toteaminen ei ole syrjintää tai mollaamista tai vihaamista.”

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9 years ago
Reply to  Kritiikkiä

Kysymys onkin siitä, että kulttuurimarxistiseen yhteiskunnan mädättämiseen tähtäävät viherkaavun alle kätkeytyneet vanhat taistolaiskommunistit, telaketju-punafeministi-änkyrät ja muut vastaavanlaiset kansanviholliset haluvat taukoamattomalla propagandarummutuksella tehdä transsukupuolisuudesta ja monista muista PERVERSIOISTA NORMEJA.
Joka on geneettisesti transsukupuolinen pitäköön sen omana tietonaan – mahdollisesti lääkäriä tai psykoterapeuttia lukuunottamatta – eikä silloin kukaan kiinnitä häneen mitään huomiota.

Kritiikkiä
9 years ago

VIRHEELLINEN TEKSTI:
”Vuonna 2002 säädetty nykyinen translaki määrää, että myös pelkästään juridista sukupuolta vaihtavalta henkilöltä edellytetään diagnoosin lisäksi sterilisaatiota.”
KORJAUS: edellytetään lisääntymiskyvyttömyyttä, joka ei vaadi välttämättä sterilisaatiota.

Ei voi muuta sanoo
Ei voi muuta sanoo
9 years ago

Sairasta.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.