Mainos:

Kela korvaa valtaosan kalliiden sukupuolenkorjausprosessien kuluista – Uhkana merkittävä kulujen nousu

Päivitetty 17.5.2017, Julkaistu 17.5.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen Uutiset kertoo, että sukupuolen muuttamiseen tähtäävät transleikkaukset ovat monelta osin julkisen terveydenhuollon piirissä. Jos translakia uudistettaisiin esitettyjen vaatimusten mukaisesti, se saattaisi samalla lisätä julkisen terveydenhuollon kustannuksia merkittävästi.

Suomessa tehdään vuosittain 50-100 transleikkausta. Näissä leikkauksissa henkilön kehoon kohdistetaan erilaisia kirurgisia toimia, joiden tarkoituksena on muokata henkilöstä vastakkaisen sukupuolen näköinen. Transsukupuolisuus tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö kokee olevansa vastakkaista sukupuolta kuin mihin on syntynyt.

Leikkaukseen pääseminen edellyttää täysi-ikäisyyttä sekä yksityiskohtaisia lääketieteellisiä ja psykiatrisia tutkimuksia. Niiden perusteella henkilö voi saada transsukupuolisuusdiagnoosin, joka on edellytyksenä leikkaukseen pääsyyn. Tutkimuksien tarkoituksena on varmistaa, että leikkauksiin ei valikoituisi sellaisia henkilöitä, jotka eivät todellisuudessa ole transsukupuolisia, vaan jotka tarvitsevat toisenlaista hoitoa.

Todellisia transsukupuolisia henkilöitä on lopulta hyvin vähän. Arvioiden mukaan Suomessa vain noin 0,1-0,3 prosenttia väestöstä.

Mainos:
Rintojen poisto lähes 5 000 euroa

Transsukupuolisuuden hoitoon sovelletaan lakia transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (translaki). Transpotilaiden kirurgisten hoitotoimien korvattavuus perustuu tapauskohtaiseen harkintaan.

Suomen Uutisten mukaan transleikkaukset ovat kalliita. Yhteen potilaaseen kohdistetut kirurgiset toimenpiteet sekä lääkekustannukset voivat maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja. Erilaisten leikkausten lukumäärä kuitenkin vaihtelee potilaskohtaisesti.

Esimerkiksi rintojen poistaminen maksaa Suomessa 4000-5000 euroa. Usein kyseeseen tulevat myös sukuelimien ulkonäköä muokkaavat toimet, erilaiset hormonihoidot ja äänihuulileikkaukset.

Transleikkauksissa on täten kyse pelkästään henkilön kehon ulkoisesta muokkaamisesta. Leikkauksia ei lain nojalla kuitenkaan pidetä ainoastaan kosmeettisina toimenpiteinä, joten ne ovat monelta osin Kela-korvauksen piirissä.

Mies voisi synnyttää lapsen

Vuonna 2002 säädetty nykyinen translaki määrää, että myös pelkästään juridista sukupuolta vaihtavalta henkilöltä edellytetään diagnoosin lisäksi sterilisaatiota. Sillä on haluttu estää esimerkiksi tilanteet, joissa naisesta mieheksi sukupuoltaan vaihtanut henkilö myöhemmin synnyttäisi lapsen.

Juridinen sukupuolen vahvistaminen tarkoittaa sitä, että henkilö vahvistetaan kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty.

Erinäiset järjestöt ovat esittäneet vaatimuksia lain muuttamiseksi niin, että sukupuolen juridinen vahvistaminen toiseksi tapahtuisi pelkästään omalla ilmoituksella. Siinä tapauksessa kuitenkin esimerkiksi mieheksi vahvistettu henkilö voisi synnyttää lapsia tai naiseksi vahvistettu henkilö voisi tulla lapsen isäksi. Tällainen lakimuutos saattaisi vaikuttaa myös siten, että tulevaisuudessa entistä useampi henkilö pyrkisi hakeutumaan transleikkauksiin.

Mikäli ehdoteut lakimuutokset menisivät läpi, se saattaisi tarkoittaa suuria lisäkustannuksia ja paineita julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle, koska jo yhden potilaan leikkaukset voivat maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Samalla myös riskit nousisivat korkealle, kirjoittaa Ilkka Janhunen Suomen Uutisissa.

Suomen Uutiset: voimassa oleva laki on riittävä

Translain uudistuksella on kannattajia myös kansanedustajien joukossa. Nykyisen hallituksen ohjelmaan lakihanke ei kuitenkaan kuulu, eikä uudistus ole myöskään perussuomalaisten asialistalla.

Tämä ei tarkoita väheksyvää suhtautumista transihmisten tilanteeseen vaan sitä, että voimassa oleva translaki on katsottu asianmukaiseksi ja riittäväksi, Suomen Uutisissa sanotaan.

– Vähemmistöjen oikeudet eivät ole irrelevantteja, mutta asioissa on syytä priorisoida. Politiikassa on syytä olla huolissaan esimerkiksi työpaikoista, pienituloisista ja talouden saamisesta raiteilleen, perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra kommentoi Long Play –lehden artikkelissa hiljattain.

– Transihmisiä on tutkimusten mukaan hyvin vähän. Se villiintyminen, jonka trans- tai vastaavat teemat saavat aikaan mediakentässä ja tietyissä poliittisissa ryhmissä verrattuna moniin paljon suurempaa ihmismäärää koskettaviin yhteiskunnallisiin teemoihin, on surullista ja kertoo paljon ajastamme, Purra jatkaa.

Asiantuntija-arvioita tarvitaan

Jotkut transaktivistit ovat jopa vaatineet täydellistä henkilön itsemääräämisoikeutta, eli kaikkien transtutkimusten lakkauttamista ja kirurgisiin hoitoihin pääsyä vapaasti omalla ilmoituksella.

Jyväskylän perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu, yleislääketieteen professori Mauno Vanhala suhtautuu varauksellisesti itsemääräämisoikeuden laajentamiseen.

– Sukupuolenvaihdosprosessi on käsitykseni mukaan hyvin hoidettavissa nykylain perusteellakin. Missään nimessä ei voida mennä esimerkiksi ilmoitusluontoisesti tehtävään sukupuolenkorjausoperaatioon, vaan sen tulee aina perustua asiantuntija-arvioihin, Vanhala sanoo Suomen Uutisille.

Inhimillisten tragedioiden riski olemassa

Sukupuolen ulkoiseen muuttamiseen tähtäävät menettelyt ovat peruuttamattomia, ja ne voivat myös johtaa inhimillisiin tragedioihin. Tämän vuoksi leikkauksiin hakeutuvien joukosta on katsottu tarpeelliseksi seuloa epäaidot tapaukset, Suomen Uutiset kirjoittaa.

Muun muassa malli Janina Frostellin managerina aikoinaan julkisuudessa tunnetuksi tullut Cris Owen vaihtoi sukupuolensa naisesta mieheksi 2000-luvun alussa. Vuonna 2008 Owen kertoi Ilta-Sanomille katuvansa leikkausta.

– Jos olisin tajunnut, minkälaiseksi elämäni muuttuu, en olisi koskaan mennyt leikkaukseen. Maailmani romahti täysin. Sain sokin, kun katsoin peiliin, Owen kertoi lehdelle.

Järjestöt luopuisivat 18 vuoden ikärajasta

Vuonna 2013 translain uudistamista pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa sosiaali- ja terveysministeriölle. Raportista antoivat lausuntoja monet kansalaisjärjestöt ja poliittiset ryhmittymät, kuten Amnesty, Transek, Suomen Demokratian pioneerien liitto ja Joensuun feministiset opiskelijat ja aktiivit.

Lausunnonantajista lähes puolet oli valmis luopumaan 18 vuoden alaikärajasta sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä.

Leena Meri: Ensisijaisesti huomiotava lapsen etu

Varatuomari ja perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri suhtautuu tällaisiin näkemyksiin torjuvasti.

– Alle 18-vuotias on lapsi, joten lopullista päätöstä asiassa ei voi antaa lapselle. Edelleen hyvä periaate ja oikeusohje on se, että lapsen itsemääräämisoikeus kasvaa yhdessä lapsen iän ja kehitystason mukaisesti, Meri sanoo Suomen Uutisille.

Hän kiinnittää huomiota myös lapsen edun toteutumiseen sellaisissa tilanteissa, joissa lapsen biologinen vanhempi olisi vaihtanut sukupuoltaan. Tällainen tulisi mahdolliseksi, jos translain uudistamisen kannattajat saisivat vaatimuksensa läpi.

– Translain uudistamista koskevat vaatimukset lähtevät liikaa siitä mitä aikuinen henkilö haluaa, vaikka asiassa tulisi huomioida ensisijaisesti lapsen etu. On pohdittava, mitä lapsen kannalta merkitsisi esimerkiksi sellainen tilanne, että lapsen synnyttänyt henkilö olisikin erilaisilla menettelyillä vaihtanut sukupuoltaan mieheksi, Meri sanoo.

Lähde: Suomen uutiset

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9 years ago

Vihertaistolais-kulttuurimarxistista perversiota!

Tero Palonen
Tero Palonen
9 years ago

Jos kela korvaa tollasia juttuja niin silloin kelan pitää maksaa myös jos laihdun ja joudun leikkauttamaan roikkuvat läskit plastiikkakirurgilla. Roikkuvat läskit aiheuttaa myös ongelmia laihtuville ihmisille ja aiheuttavat mahdollisesti mielenterveysongelmia??

Kritiikkiä
9 years ago

Transintoilijoiden kannattaa tutustua kriittisen transmiehen näkemyksiin.
http://mustaorkidea.blogspot.fi/2014/12/translakiuudistus.html

”En voi tarpeeksi paukuttaa, että TRANSSUKUPUOLISUUS ON SAIRAUS JA SITÄ ON MYÖS KOHDELTAVA SAIRAUTENA. Miksi se on sairaus? No kuule just siks. Miksi päivä ei ole yö? Ei ole normaalia tuntea kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen. Minulla on sairaus nimeltä transsukupuolisuus ja minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin opetella elämään asian kanssa. Tulen aina olemaan erilainen kuin muut ja muihin verrattuna epänormaali. Siitä ei saa normaalia mitenkään. Tämän asian toteaminen ei ole syrjintää tai mollaamista tai vihaamista.”

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9 years ago
Reply to  Kritiikkiä

Kysymys onkin siitä, että kulttuurimarxistiseen yhteiskunnan mädättämiseen tähtäävät viherkaavun alle kätkeytyneet vanhat taistolaiskommunistit, telaketju-punafeministi-änkyrät ja muut vastaavanlaiset kansanviholliset haluvat taukoamattomalla propagandarummutuksella tehdä transsukupuolisuudesta ja monista muista PERVERSIOISTA NORMEJA.
Joka on geneettisesti transsukupuolinen pitäköön sen omana tietonaan – mahdollisesti lääkäriä tai psykoterapeuttia lukuunottamatta – eikä silloin kukaan kiinnitä häneen mitään huomiota.

Kritiikkiä
9 years ago

VIRHEELLINEN TEKSTI:
”Vuonna 2002 säädetty nykyinen translaki määrää, että myös pelkästään juridista sukupuolta vaihtavalta henkilöltä edellytetään diagnoosin lisäksi sterilisaatiota.”
KORJAUS: edellytetään lisääntymiskyvyttömyyttä, joka ei vaadi välttämättä sterilisaatiota.

Ei voi muuta sanoo
Ei voi muuta sanoo
9 years ago

Sairasta.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.