Mainos:

Kansantalousprofessori lyttää Suomen kaivospolitiikan: Rikkaudet annetaan ilmaiseksi.

Julkaistu 23.11.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Hyvin synkän kuvan Suomen mineraalivarojen luovuttamisesta lähes korvauksetta ulkomaisille yhtiöille antaa Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Olli Tahvonen tänään Taloussanomissa. Hänen lausuntojaan on lainattu useassa mediassa. Tahvanainen näkee, että  kaivoslainsäädäntö nykyisellään suosii ulkomaisia yhtiöitä, joiden Suomeen ja kaivospaikkakunnille jättämät vero- ym. tulot ovat kohtuuttoman pieniä.

Olli Tahvonen Taloussanomille:

Luonnonvarojen taloustieteen näkökulmasta Suomen kaivoslainsäädännön ongelma on se, että löytymättömiä malmivaroja ei ole selkeästi määritelty valtion tai yhteiskunnan omaisuudeksi. Alan tutkijana siitä ei voi olla muuta mieltä kuin että se on huono lähtökohta.

Iltasanomat/Taloussanomat 22.11.2016.

Luonnonvarojen ilmaiseksi luovuttaminen on ollut käytäntönä siirtomaissa. Niissäkin kaivannaisia hyödyntävillä yhtiöillä oli yleensä sidoksia siirtomaavaltaan, joka saattoi käyttää saamansa verotulot mm. siirtomaan infran rakentamiseen. Suomen tapauksessa tätäkään etua ei ole. Rahat katoavat palaamatta koskaan Suomeen.  Lehti kiinnitti huomion siihenkin, että kaivospaikkakunnilla joudutaan tarjoamaan julkiset palvelut myös kaivosyhtiöiden ulkomaiselle työvoimalle, joka ei näitä palveluja maksamillaan veroilla rahoita, kuten eivät yhtiötkään.

Mainos:

Tahvosen mukaan kaivoksissa työskentelee usein ulkomaista työvoimaa, joille Suomen kaivospaikkakunnat ovat velvollisia järjestämään julkisia palveluja. Kuntien kaivoksista saama verotuotto voi kuitenkin jäädä mitättömäksi.

– Edellisen noususuhdanteen aikaan Pohjois-Suomessa kunnanjohtajat kovaan ääneen valittivat tätä tilannetta. Tämä on yksi selkeä esimerkki niistä ongelmista, joita syntyy, kun valtio ei pidä järkevästi kiinni eduistaan. Luonnonvarojen taloustieteilijänä voin vain hämmästellä tätä sinisilmäisyyttä.

Kansantaloustieteilijän ja Taloussanomien viesti on tylyä luettavaa. di-gold

 

 

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Jalostaja
Jalostaja
9 years ago

Näinhän se on. Esim. kemiran fosfaatit (maailman puhtain fosfaattiesiintymä) jonka raaka-ainearvo oli yli 3000 miljoonaa, myytiin Norjalaiselle Yaralle 300 miljoonalla. Eli 10% arvostaan. Sitä voi sanoa antamiseksi.

Nyt esim. Talvivaara… Talvivaara saa rahaa Suomen valtiolta. Mutta se raha ei mene sille yhtiölle joka omistaa sen kaivoksen ja maa-aies ottoluvan. Vaan se menee sille yhtiölle joka sielä kaivaa sitä maata ja malmia. Eli, me maksamme siitä että yhtiö joka vie luonnonvaramme pois maastamme, saa jättää jätteensä meidän veronmaksajien maksettavaksi. Sillä se yhtiö joka omistaa maat, ei ole vastuussa maan ja/tai vesistöjen pilaamisesta koska tiedetään kuka ne on pilannut. Mutta kun kaivostoimintaa harjoittava yhtiö ei ole Suomalainen, niin vastuu siirtyy veronmaksajille.

Kaikken eniten kuitenkin kaikertaa se että jos maaperästä löytyy 3g kultaa yhtä tonnia maa-ainesta kohti, niin kaivos pistetään pystyyn heti. Sen sijaan jos meillä on elektroniikka romussa 3kg/tn kultaa, se ei kiinnosta suomalaisia vaan sekä Stena että Kuusakoski rahtaavat romun satamaan jossa se laivataan Ruotsiin. Ja ruotslaiset saavat nämä kullat, tantaalit, palladiumit, platinat, tinat, kuparit, germaniumit, alumiinit, neonyymit… ilmaisiksi. Tai itse asiassa: ME MAKSAMME NIILLE SIITÄ!!! Sillä jokainen elektrooninen laite sisältää ”kierrätysmaksun”. Ja se joka laitteet kierättää, saa ELY-keskukselta anoa laitteiden kierrätysmaksut tilillee. Eli ruotsalaiset saavat rahaa siitä että me annamme heille jalometalleja ja muovia energialaitoksiin.

Voi miten tyhmiä me olemme. Suomalaisten pitäisi ihan ensimmäiseksi rakentaa paikallisia kierrätyskeskuksia joissa työttömät purkavat/korjaavat laitteita. Ja lajittelevat niistä saatavat komponentit sekä materiaalit. Ja komponenteista saa rakentaa sielä mitä ikinä haluaa. Se luo työllisyyttä ja kekseliäisyyttä.

Vielä 10 vuotta sitten puolijohde vastuksia ostettiin elektroniikka kaupasta 1e/metri. Metsissä oli vastuksia noin 100kpl. Nyt se samainen metri maksaa 20e. Siinä on erittäin hyvä syy siihen miksi kehitystyö on kuollut Suomessa. Ja tämä voitaisiin korjata pitämällä luonnonrikkaudet itse sekä jalostamalla niitä. Kehitystyö käytetyistäkin komponenteista on jalostamista.

LK
LK
9 years ago

Kun suomen Valtio ja ValtionKassa on Kaappattu

EU:N JA USA:N KORPORAATIOMAFIALLA
JA KUN SUOMI ON RYÖSTETTY
tarpeettomista Suomalaisista voi päästä eroon mm. Sotien avulla

-> http://lanakortie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220002-naton-ja-eun-kautta-sotiin
-> http://lanakortie.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220433-ohjaavatko-rikollisoligarhit-euta-ja-usata

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu tänään 08:14 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.