Mainos:

Kallela auttaa Varsakuumeessa

Päivitetty 4.8.2021, Julkaistu 1.7.2021 – Kirjoittaja Toimitus

Eletään vuodenaikaa, jolloin oriasemat ja siemennysklinikat ovat kiireisiä.  Monet kasvattajat pohtivat kuumeisesti isä-ori ehdokkaita tammoilleen.

Hevostelua juttusarja tavoitti Kallelan oriaseman omistajan, yrittäjän ja johtajan Hannu Nivolan, kertomaan oriaseman arjesta, ja pyörityksestä sekä alasta yleisesti.

Kallelan oriasema on käynnistynyt 1989 ja varmasti eräs Suomen tunnetuimpia, ja arvostetuimpia oriasemia.

 

 

Hannu Nivola on hurahtanut hevosten kasvatukseen ja jalostukseen harraste mielessä 1980-luvun alussa. 1980-1990 alkoi olla innostusta satsata alaan, ja 1995 alkaen oriasema toiminta on ollut pääelinkeino.

Mainos:

Kallelassa oriaseman lisäksi löytyy kasvatus toimintaa, sekä hevosten hoitamista mutta myös myyntiä. Asukkeina tällä hetkellä ovat omia tammoja, ja asiakkaiden tammoja n 50. Keväällä hevosten määrä lisääntyy, kun alkaa tulla astutettavia tammoja, ja kesän alkupuolella saapuvat yleensä varsalliset tammat siemennettäviksi.

Usein vierailevat tammat lähtevät kotiin heti siemennyksen jälkeen, mutta jotkut jäävät odottamaan tiineystarkastusta, jossa varmistetaan, että siemennys on onnistunut.

Tammoja tulee ja menee päivittäin, ja kiireisimmillään työpäivät voivat olla todella hektisiä. Kauden aikana tammoja käy n 250 tammaa siemennettävänä. Kausi alkaa yleensä huhtikuussa, riippuen siitä, miten lämmintä säätä kevät tarjoaa. Heinäkuun loppupuolelle tammat pitävät oriaseman kiireisimpänä.

Tamman kantoaika 11kk ohjailee sesonkia sen verran, että pyritään siemennykset hoitamaan heinäkuun puolella, mutta elokuussakin siemennettäviä löytyy.

Varsat toivotaan usein syntyviksi jo keväällä, jotta ne saisivat nauttia emiensä kanssa mahdollisesta laidunkaudesta, joka on varsan terveydelle ja ensivaiheille arvokasta aikaa.

Iskä ehdokkaita Kallelasta löytyy tällä hetkellä 35. Mutta ympäri Suomea ja maailmalta on spermaa saatavilla, joten isä vaihtoehtoja löytyy runsain mitoin.

Varsa toiveissa asiakaskunnassa ei ole pelkästään ammatti kasvattajia, vaan sieltä löytyy myös ihan tavallisia ihmisiä, jotka toivovat tammalleen jälkikasvua.

Nivola kannustaakin uusia kasvattajia rohkeasti varsan hankinta suunnitelmiin. Neuvoja ja vinkkejä Kallela tarjoilee mielellään.

Kasvattaminen on mielenkiintoista ja pitkäjänteistä työtä. Ravipuolella ensimmäiset varsat yleensä tulevat radoille kolmevuotiaana. Ratsuista näkee tulevaisuutta jo 4-5 vuotiaina.

Ponipuoleltakin Suomessa löytyy mukavasti kasvatustoimintaa.

Nivola muistuttaakin, että niinkutsutut tavalliset ihmiset juuri pyörittävät hevostaloutta päätoimisesti, ja ammatikseen toimivia on suhteellisen vähän.

Kun omat varsat alkavat mukavasti pärjätä, pystyy taas satsaamaan uuteen varsaan, ja uuteen kasvatuskauteen.

Työ oriasemalla on siis ympäri vuotista, ja sitä tehdään luonnollisestikin 7pv viikossa, sillä hevoset pitää hoitaa ja ruokkia joka päivä aamusta iltaan.

Sitoutuminen onkin hevoseen tärkeätä, ja lieneekö niin, että hevonen on eläin, jota pidetään ja hoidetaan Suomessa kaikkein parhaiten.

Kallelassa hevoset saavat yksilöllistä hyvää hoitoa. Ne ulkoilutetaan joka päivä, joka hevoselle tärkeätä. Hoito, harjaaminen ja pesut sekä ruokinta monta kertaa päivässä, kuuluvat tietysti mukaan hevosen päivä rutiineihin.

Oriasema työllistää yrittäjä eläinlääkäri-pariskunnan Kaisa ja Hannu Nivolan lisäksi 4-5 vakituista työntekijää, ja kausi työntekijöitä on n 10. Muita työllistettäviä ovat muunmuassa muut eläinlääkärit, ja hevosklinikat, kun tarvitaan laajempaa hoitoa, kengitys sepät, rehun toimittajat ja heinän toimittajat. Kaurat ostetaan omalta kylältä. Kun varsat lähtevät opetukseen työllistetään valmentajia.

Keväisin noin 1000 lämminveri varsaa, ja noin 1500 Suomenhevos varsaa aloittaa uransa eli menevät opetukseen. Usein alkuvaihe kestää varsan koulutuksessa 6-8 viikkoa.

Hevoset toimivat myös erinomaisina ympäristön hoitajina kesä kaudella, koska syövät ruohoa ja heinää ja pitävät näin ollen erilaisia maa ja laidunalueita kunnossa. Laidun ja tarha mahdollisuuksia Kallelassa onkin runsaasti.

Kallelassa on oma laboratorio, joka helpottaa sperman tarkistusta ja jota hyödynnetään myös omien oriiden suhteen spermaa muualle toimitettaessa.

Kallelan orivalikoima on sanalla sanoen huikea.

Listoilta löytyy huippunimiä kuten Father Patrick ja Maharajah, joiden varsamaksut ovat hintavia. Nivola kiteyttääkin, että kasvattajan kanssa käydään usein keskustelu siitä, että ollaanko varsaa teettämässä itselle vaiko myyntiin.

Jos teettää varsaa myyntiin,  pitää ottaa huomioon kaupallisuus. Jos taas kyse on esimerkiksi tamman ensimmäisestä astutuksesta,  silloin tamma on tavallaan kääntämätön kortti - kuten ammattikielellä asiaa kuvataan. Tämä tarkoittaa sitä, että tammasta periyttäjänä ei ole vielä kokemusta, eikä sen emä- ominaisuuksista.

Edellä mainittujen seikkojen suhteen kannattaa tutustua oreihin, joilla on jo jälkeläisnäyttöjä, eli varsoja jotka ovat pärjänneet kilpailuissa.

Jos mielii varsaa itselle, niin kannattaa valita ori josta itse tykkää, ja sopii budjettiin.

Kaupallisessa toiminnassa pitää arvioida minkä orin varsa on kolme vuotiaana mahdollista myydä hyvällä hinnalla. Esimerkiksi huutokauppa listoilla näkyy hyvin, miten suuri merkitys isä oriilla on.

Aina ei kaikki mene kuin toivoo ja odottaa, vaikka tamma olisi hyvä ja ori laadukas. Luontoäiti voi päättää toisin. Huonokin tuuri voi olla joskus osana kasvatustoimintaa.

Erilaisia käytäntöjä löytyy myös muilta osin isä oriin valinnan suhteen. Jotkut tarkastelevat tarkkaankin emän ja isän sukulinjoja verraten niitä toisiinsa, jotkut taas päättävät tulevasta isästä pelkän kilpailu-uran perusteella.

Nivola tuumaakin, että olisi hyvä olla nostamatta sukusiitos astetta liikaa, ja kehoittaa kysymään asiassa neuvoja ammattilaisilta ennen päätöksen tekoa. Eräs hyvä suuntaa antava keino on Hippoksen sivuilta löytyvä Heppajärjestelmä. Järjestelmään voi syöttää tamman, ja isä oriin nimen, ja saa heti vastauksen yhteen sopivuudesta.

"Täys Jenkkiin voi laittaa vähän Ranskalaista ja Ranskalaiseen voi laittaa vähän Jenkkiä. Jenkeillä voidaan esimerkiksi hakea terveyttä ja kestävyyttä lisää, ja Ranskalaisella taas keveyttä ja ravihelppoutta " ynnää Nivola.

"Paras parhaalle, ja toivoo parasta", nauraa Nivola.

"Suomessa populaatio on aika pieni, joten kaipa täällä vielä toistaiseksi astutetaan käyttöhevosia eli tehdään hyviä ja kestäviä käyttöhevosia pääasiassa", tuumaa Nivola heti perään.

"Nykyisin poniharrastus on kivasti nuorison suhteen löytänyt myös ravipuolella paikkansa, joka vaikuttaa myös kasvatuksessa.

Nuorena jo poneja astutetaan ja kaikilla on haaveena, etta syntyisi se paras," Nivola kertoo.

"Naiset ovat alalla merkittävästi lisääntyneet. Ei tämä siis ole mikään ukkojen laji", Nivola toteaa pilke silmäkulmassa.

Hevosista on tullut kasvatuksen, ja jalostuksen myötä hyvä luonteisempia, helposti käsiteltäviä ja oppivaisia.

Hevosen terveys tietysti menee kaikessa aina etusijalle.Myös kasvatuksessa ja jalostuksessa. Hevosen hyvinvointi on Hippoksen strategiassa ehdotottomasti ensimmäisellä sijalla.

Nivola kuuluu Hippoksen hallitukseen. Kun mietitään alan tulevaisuutta Nivola kertoo olevansa tyytyväinen siitä, että alan kehityksestä kannetaan valtiovallassa ja ministeriössä aidosti huolta, sekä suhtaudutaan myötämielisesti tulevaisuuteen.Mukaan lasketaan tietysti myös maaseudun elinvoimaisuus tulevaisuutta ajatellen.

Tulevaisuudessa hevosen omistajakunta tulee kaupungistumaan enenevissä määrin. Kimppa omistaminen on suosiossa. Ala on kehittynytkin niin, että on tullut uudenlaisia talliyrityksiä lähemmäksi kasvukeskuksia, joissa kaupungeissa asuvat kimppahevosten omistajat voivat vierailla useammin.

Myös talleja hoitamaan juuri varsoja, ja tammoja, on syntynyt lisää viime vuosien aikana. Näille talleille tulevaisuudessa varmasti onkin kysyntää.

Tässä onkin asiantunteville hevosihmisille uusi aluevaltaus mahdollisuus.

Loppukommenttina nauravainen Nivola  tiivistää olennaisinta ominaisuutta alalla:

"Tämä on poikkeuksellinen laji. Kun tässä kaiken tekee hyvin ja hyvällä tuurilla, niin tässä voi joskus jopa harrastuksen kautta, vähän tienata."

 

 

 

www.callela.net

info@callela.net

 

 

 

 

Haastattelussa: Hannu Nivola, Kallelan Oriasema

Ravikatsaus ja Hevostelua -juttusarjat, Nykysuomi

Kuva: Kallelan Oriasema, huipputamma Venice tammavarsansa kanssa, isä Fabulous Wood

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.