Ilolla olen katsellut viime päivien keskustelua homekouluista ja sisäilmaongelmista. Samaan aikaan keskustellaan kuinka koululaiset voi kokoajan huonommin ja huonommin. Lapset tuntevat itsensä sairaimmiksi, koulukiusaaminen ja jopa seksuaalinen häirintä koetaan vakavaksi ongelmaksi. Kuinka paljon nämä liittyvät toisiinsa ja mitä asialle voi tehdä? Pelkäänpä vaan, että tämäkin asia jää päättäjien pöydälle, kun pöly laskeutuu.
Sisäilmaongelmien mittakaava on Suomessa kansantaloudellisesti merkittävä. Rakennuksiin liittyvistä terveyshaitoista on puhuttu ja taas puhuttu jo 70-luvulta saakka. Ongelman on tunnistanut niin lääkärit, terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sairaanhoitopiirit ja monet asiantuntijat. Kärsijöinä ovat he jotka ovat käsketty olemaan näissä sairaissa tiloissa. Heillä ei ole helppoa, sillä joka päivä he laittavat terveytensä peliin ja kaikki vain sen takia, että julkinen valta haluaa kiistää ongelmien olemassa olon.
Kahdenkymmenen vuoden piina
Mietitään hetki kehittyvän lapsen elämää kodin ulkopuolella. Ensimmäiset ikävuodet menevät leppoisasti, kunnes alkaa päivähoito. Kaikki me perheelliset muistamme erilaiset terveysongelmat, jotka aina alkavat päiväkodista. Totta kai on ihan normaalia, että bakteerikannat ovat erilaisia ja taudit leviää lapselta toiselle ja totta kai myös kotiin muulle perheelle. Kysynpä vaan, että mitä me pidämme normaalina ja mikä on sisäilmaongelman aiheuttamaa sairastelua? Kuinka useasti me vanhemmat saamme henkilökunnalta vastauksen, että meillä on täällä flunssaa.
Voi sitä ilon päivää kun lapsemme lähtee koulupolulle ja oppivelvollisuuden ensimmäiset vuodet koittaa. Mikäli lapsi väisti homeisen päiväkodin, niin todennäköisyys joutua homekouluun kasvaa. Miksi väitän näin? Suurin osa koulurakennuksista on tullut elinkaarensa päähän ja kaipaa peruskorjausta, mutta huolto- ja korjaustyöt ovat monesti laiminlyöty tai ovat puutteellisia. Luokkakokoja on suurennettu ymmärtämättä, että uloshengitetyn ilman kosteusarvot ovat moninkertaiset. Ilmastointi ja ilmanvaihtoa säädetään kustannussäästöjä ajatellen. Kiinteistöjenylläpidon laiminlyönnit maksaa meille miljoonia, koska päättäjät halusi säästää tonneja.
Opintonsa aloittaneista joka kymmenes oppilas käy koulua väistötiloissa tänä syksynä. Ylivoimaisesti yleisin syy väistötilojen käytölle ovat koulurakennuksen sisäilmaongelmat. Meillä täällä Turussa 90 koulusta 30:ä on tunkkaisia. Saamme raportteja siitä, että kaikki on kunnossa, silti oireet jatkuvat. Väistötiloissa on satoja oppilaita. Kysymys kuuluukin ketkä eivät päässeet väistötiloihin ja miksi?
Monesti ongelmista vaietaan viimeiseen asti. Esimerkiksi Turussa viime keväänä kaupunki päätti siirtää 450 alakoululaista homeongelmaisiin väistötiloihin. Tilat on sittemmin korjattu kesänaikana, mutta syksy näyttää alkavatko oppilaat oireilemaan. Varmaa on, että oppilaiden stressitaso nousee sekä huoli omasta terveydestä lisääntyy, joka taas johtaa jaksamiseen ja psyykkisiin ongelmiin.
Sairas, sairaampi, sairain
Samaan aikaan koulu maailmassa yleistyy oppilaiden tuntemukset sairastelusta. Lapsemme kouluissa siis voi kokoajan huonommin ja huonommin. Opiskelijoiden osalta oireita on päänsärky, tukkoisuus, poskiontelotuntemukset, limaisuus, silmien kutina ja astman ja olemassa olevien allergioiden pahentumisia. Myös infektioherkkyys on lisääntynyt. Pelkästään peruskouluissa meillä on 550 000 oppilasta. Puhumattakaan heistä jotka ovat jo lukiossa tai muissa oppilaitoksissa tai päiväkodeissa, niin luku on huima.
Turun yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan: Opettajilla on selvästi enemmän hengitystieinfektioita ja astmaa kuin muilla aikuisilla. Tutkimuksessa tuli esiin myös uusia sairauksia, joilla näyttäisi olevan yhteys sisäilmaongelmille altistumiseen. Pitkäaikainen altistuminen sisäilmaongelmille on yhteydessä hyvin moniin oireisiin, kuten hengitystieoireisiin, yleisoireisiin, neurologisiin oireisiin ja infektiosairauksiin. Näyttää siis siltä, että opettajien oireet varoittavat pitkällä tähtäimellä myös oppilaiden oireista. Vastaajista 40 % koki huonon sisäilman aiheuttaneen terveydellisiä ongelmia ja haittaa. THL:n tekemän tutkimuksen mukaan 30–40% oppilaista koki terveydentilan alentuneen. Sattumaako tuskin?
Tuntuu siis aika kummalliselta, että virkamiehellä ja päättäjillä on valta päättää ihmisten loppuelämästä ja hyvinvoinnista, mutta ketään ei ota vastuuta päätöksistä. Myös on perin kummallista, että mm hengitysliitto ohjeistaa vanhempia miten toimia, sekä mitä ja miten vaatia jos epäilee päiväkodissa tai koulussa sisäilmaongelmia. Eikö lähtökohtaisesti kuitenkin koulun ja päiväkodin kuulu taata lastemme turvallisuus?
Kun kukaan ei ole vastuussa, ei tarvitse päättää mitään
Tosi asia on, että me maksamme tämän lystin verovaroista. Viranhaltijoiden ja kuntapäättäjien säästötoimet ja tosiasioiden kieltäminen on johtanut siihen, että meillä on suuri kansanterveydellinen pommi käsillä. Puhumattakaan kiinteistöjen korjausvelkataakasta, joka on suunnaton. Kuinka monen lapsemme sairaus loppujen lopuksi johtuukin vain sisäilmaongelmista? Paljonko näitten sairauksienhoitoon kuluu julkista rahaa ja kuka sen maksaa?
Kuinka moni Suomessa altistuu homesairauteen, sekä kuinka monen vielä pitää altistua? Huonolla tuurilla koko lapsuuden aina aikuisikään saakka, lapsi joutuu viettämään suurimman osan elämästään sairaassa rakennuksessa. Samaan aikaan Kela, vakuutusyhtiöt ja työterveyslaitos rikkoo lakia ja ei myönnä sairaille kuuluvia lakisääteisiä etuuksia. Kouluverkostostamme siis tulee jo valmiiksi pitkäaikaissairaita, eli lisää massa siihen paljon puhuttuun ”työttömyyden kovaan ytimeen”.
Mikäli Suomesta löytyisi riittävästi poliittista tahtoa, niin meillä ei olisi tätä ongelmaa. Me voisimme hyvin yksinkertaisesti päättää kuntien ja valtion yhteisellä päätöksellä, että koulut laitettaisiin kuntoon. Puretaan vanhat 60 – 80luvulla rakennetut koulut ja rakennetaan uusia tilalle. Maksaako tämä? Ihan varmasti, mutta se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti takaisin säästyneinä terveydenhoitomenoina ja mikä parasta saamme lisää työvoimaa markkinoille. Nyt liian monet ovat jo koulun jälkeen liian sairaita töihin.
Miten tämä kaikki kustannetaan eli mistä rahat? Tämä on hyvä kysymys. Jokainen voi miettiä mistä ne rahat otetaan. Maahanmuutto nieli 2016 yli miljardin yhteiskunnan varoja. Itse näen asian arvokeskusteluna, siinä että haluammeko satsata mieluimmin ulkomaalaisiin turvapaikkaturisteihin vai omiin lapsiimme? Minulle vastaus on selkeä. Haluan olla itsekäs ja taata lapsille parhaan mahdollisen tulevaisuuden.
