Jussi Korhonen ei näe Forssan vokissa terroristeja, mutta ”Venäjä ensin!” -yhteyden.

Päivitetty 19.9.2016, Julkaistu 29.8.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Seura-lehden kolumnisti Jussi Korhosella on tapana ottaa kantaa ärhäkkäästi, eikä arvio 25.08. Forssassa pidetystä mielenilmauksesta poikkea tyylistä. Ennen po. tapahtuman arviointia, tarkastelemme siihen aiheen antanutta Forssan vastaanottokeskusta ja sen asukkaita.

Välikohtauksia vokkilaisten ja paikallisten välillä on poliisinkin mukaan tapahtunut: "

Rikoskomisario Tomi Repo kertoo Uudelle Suomelle, että Forssassa on ollut muutamia pahoinpitelyitä elokuussa jo ennen nyt julkisuuteen nousseita tapauksia.

Forssan vastaanottokeskuksen edustalla oli tällä viikolla joukkotappelu suomalaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä. Sitä edelsi 15-vuotiaan pahoinpitely, josta epäillään ulkomaalaistaustaista henkilöä. Poliisi tutkii, onko näillä tapahtumilla yhteyttä toisiinsa.

Jussi Korhonen toteaa bloggauksessaan saman, ja näkee kostonkierteen mahdollisena tilanteen kärjistymiseen johtavana tekijänä, mutta hänen ilmaisustaan voi saada käsityksen että hän hakee kostosta oikeutusta todetulle 15-vuotiaan nuoren forssalaisen pahoinpitelylle:

Vain kaksi päivää kostoksi epäillyn hyökkäyksen jälkeen paikalle ryntäsi Suomi ensin -nimellä toimiva liike. Se järjesti turvapaikanhakijoita vastustavan mielenilmauksen kahakkapaikan välittömässä läheisyydessä, vastaanottokeskuksen liepeillä.

Jussilta jää huomaamatta, että hän kommentoi tilannetta, jossa 15-vuotiaan varhaisteinin kimppuun on käyty usean aikuisen voimin. Oli kostojen syyt kuinka päin tahansa, tämä asetelma on todennettavissa muutenkin kuin puheiden perusteella, eikä konflikti pikkupoikien ja sotakokemusta omaavien aikuisten välillä anna vaikutelmaa nuorten nahistelusta.

Jussille tapaus on "nahistelu" tai "joukkotappelu" sen mukaan ketä sillä voi syyllistää. Tässä on havaittavissa tietty asennevamma?

Jussi jatkaa:

Puheissa kieli oli kovaa. Tilaisuudesta julkaistusta videotallenteesta käy ilmi, että turvapaikanhakijat esitetiin terroristeina. Heitä vastaan kohdistettavalle väkivallalle esitettiin oikeutuksia. Jopa sodasta puhuttiin.

Ilmeisesti sanaa "terrorismi" on käytetty, mutta kuluvan kesän tapahtumien valossa täytyy ignoroida koko median uutisvuo, jos haluaa olla näkemättä maahanmuuton ja terroritekojen kontekstia. Jussi näyttää siihen pystyvän?

Kaksi irakilaismiestä on saanut Suomessa sotarikossyytteet. Syytteiden nostamisesta päätti Helsingin kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen.

Kummassakin tapauksessa rikoksesta epäiltynä on viime syksynä Irakista Suomeen tullut mies. Miehet ovat alle 30-vuotiaita. Syyttäjä ei kerro, ovatko miehet turvapaikanhakijoita. Epäillyt rikokset tapahtuivat Irakissa vuosien 2014 ja 2015 aikana.

SOTARIKOLLINEN0000000Ja epäillyt rikolliset asustelivat Forssan Saksankujan vokissa. Jos oikeuslaitos näkee siellä terroristeja, Jussi ei näe? Turvapaikkaturismin ja kotimaassa tehtyjen sotarikosten yhteys on siis olemassa, eikä asian mainitsemisesta pidä ketään moittia.

Jussin havaintoa Forssan mielenilmaisun koollekutsujan poliittisesta profiilista täytyy tarkastella lähemmin. Jussi kirjoittaa:

Suomi ensin -liikkeen toinen johtohahmo Marco de Wit vieraili kesällä itä-Ukrainan kapinallisalueella, Venäjän tukemassa Donetskin niin sanotussa kansantasavallassa. Matkan aikana de Wit haasteli tuttavallisesti muun muassa Donetskin virallista tiedonvälitystä kontrolloivan Janus Putkosen kanssa. Hän jopa itse latasi YouTubeen jutustelusta kuvatun videon. de Wit myhäilee videolla Putkosen ladatessa Venäjän virallista totuutta.

Emme ole lainkaan vakuuttuneita, että paikallisesta turvallisuusongelmasta kiinnostuneet forssalaiset olivat kiinnostuneita osallistumaan aloittelevan poliittisen puolueen promoamiseen, jollaiseksi tilaisuus muodostui. Itä-Ukraina-yhteyden rinnalla em. exploitaatiokin jää varjoon. Venäjä-kontekstissa tulee ymmärretyksi, että "Suomi ensin!" -toimijat ovat ottaneet viime aikoina välimatkaa sloganiin "Rajat kiinni!", sillä donetskilaisittain ymmärrettynä se antaisi ikävän viitteen Ukrainan ja Venäjän välisen rajan suuntaan, ja kuullostaisi suorastaan "banderalaiselta"?

Politiikkaa huonommin seuraavana en osaa sanoa, millainen tulevaisuus odottaa poliittista liikettä, joka sekä esiintyy tiukan suomalais-isänmaallisena että liputtaa rajojensa yli ryöpsähtelevän Putinin puolesta?  Jää nähtäväksi. Di-gold

https://www.youtube.com/watch?v=nPw5wzToBns

Venäjä ensin -liike lietsoi Forssassa

Suomen "Novorossisija"-sympatiseeraajaryhmässä on näkyvin henkilö dosentti Johan Bäckman. Hänen repertuaaristaan kertoi kilpailijamme MV-lehti:

"Lehdistötiedote. Suomalainen poliitikko ehdotti Breivikin terroristi-iskujen uusimista."

Suomalainen äärioikeistolainen kansanedustaja Olli Immonen nationalistisesta “Aidot Suomalaiset” -puolueesta (puolueen nimi on on englanniksi Finns Party, ei True Finns Party, suomentajan huomautus) ehdotti äskettäin väkivaltaisia hyökkäyksiä monikulttuurista yhteiskuntaa vastaan ja uuden “yhden, aidon suomalaisen kansakunnan” rakentamista. Hän ajoitti Facebook-kannanottonsa Breivikin terroristi-iskujen vuosipäivään. Immonen myös esiintyi julkisuudessa Breivikin täydellisenä kopiona (katso liitteenä oleva kuva). Kannanotto aiheutti valtavan skandaalin yli puoluerajojen, myös ulkomailla. Kymmenien tuhansien ihmisten mielenosoitus pidetään tänään Helsingissä Immosta ja Aitoja Suomalaisia vastaan. Immosen provokaatio voi johtaa Aitojen Suomalaisten hajoamiseen tai heidän siirtymiseensä oppositioon.

MV:n yms. selvitettyä asian, väärennetyn tiedotteen lähettäjäksi paljastui Johan Bäckman, jonka teon tarkoitus on ilmeisesti ollut vahingoittaa Suomen kansallismielistä liikettä. Yhteysketju on siis näkyvissä: J.Bäckman => Janus Putkonen => Marco de Wit.  Tehkää johtopäätöksenne. Di-gold

http://mvlehti.net/2015/07/30/johan-backman-lahetti-maailmalle-lehdistotiedotteen-valehteli-immosen-kehottaneen-tekemaan-breivikit/

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/202191-poliisi-forssassa-3-pahoinpitelya-ennen-joukkotappelua

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/kahdelle-irakilaismiehelle-syytteet-sotarikoksista/5778742

Keskustelua jossakin.

http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/08/26/outo-pikkupuolue-promoaa-itseaan-forssan-sodalla/

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.