Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
”Lehden kysymykseen, minne uraani on mennyt ja minne se menee jatkossa Tanninen vastaa: ”Emme tiedä”. = Emme halua kertoa, Sipilän ja Ylen määräys.
talvivaaran tuotanto menee laakeeksi ruhtinas matanbuchus:lle, jugolavian sota natovastaan oli kysymys uraanista tai tarkemmin sanottuna ilmais jakelusta niikuin tama sanoi he eivat tieda mitaan stukissa muuta kun nostavat palkkansa ja sanovat sita mita kasketaan sanoa, matanbuchus tarvii kipeasti naita raaka-aineita laakeisiinsa, mutta nyt nama raaka-aineet on kertakaikkiaan loppu maailmasta, toivottavasti taa pikkasen valasee. mulla on englaninkielinen nappaimisto jossa ei ole suomen aaooita, eli pikkusen joutuu pinnisteleen ja tietty mun kirnoitus virheet mukaan, jos jotain kysyrttavaa niin kirjoita peraan nyt kysymys niin yritan vastailla tietty jos osaan : )
Uraanista ei ole pulaa. Suomeen tuodaan lannoitteiden raaka-aineiksi maa-aineksia, joissa on uraania epäpuhtautena. Kemira kehitti prosessin, jolla uraani erotettiin ja puhdistettiin myyntiin sopivaksi. Myös lantaniidejä saatiin jonkin verran talteen. Viimeinen virkatoimeni STUK:n palveluksessa oli ulkomailta tuotavan lannoiteraaka-aineen toteaminen kaivannaiseksi, jota voidaan käsitellä voimassa olevien kaivoslakien mukaan. Uraani, jota prosessissa erottui, meni myyntiin ja siitä tehtiin ydinvoimaloiden polttoainetta. IAEA julkisti tilastoissaan Suomesta viedyt uraanimäärät tonneina. Nyt sitten on tultu aikaan, jolloin savolainen Tanninen kuittaa palkan, muttei tiedä mistään mitään. Näyttää ihan JUVAn touhulta!