Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää laajan kokeilun, joissa vieraan kielen opiskelu alkaa jo ensimmäisellä luokalla tai jo varhaiskasvatuksessa. Samalla kielivalikoimaa monipuolistetaan. Kokeilun erityisavustukset on myönnetty 76 kunnalle sekä 19 muulle koulutuksen järjestäjälle. Niihin osallistuisi hankesuunnitelmien mukaan jopa 69 000 peruskoululaista, 8 000 esiopetuksessa olevaa ja 7 000 lasta varhaiskasvatuksessa.
Kokeilun aloitusseminaari kokosi maanantaina toimijat yhteen suunnittelemaan toteutusta, verkostoitumaan sekä vahvistamaan osaamistaan.
Kieltenopetuksen kärkihankkeen tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia aloittaa vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla sekä lisätä ja monipuolistaa kieltenopiskelua. Kokeilu on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi peruskoulu -ohjelmaa.
Tavoitteena on lisätä kielten tarjontaa, jotta yhä useampi lapsi valitsisi esim. ranskan, saksan, venäjän, espanjan, kiinan tai japanin ensimmäiseksi kielekseen. Kuntia kannustetaan rakentamaan alueellisia yhteistyön kokeiluita. Kokeilut yltävät myös varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen.
- Ensi syksystä alkaen jo joka neljännessä Suomen kunnassa tulee mahdolliseksi opiskella vierasta kieltä jo ensimmäiseltä luokalta alkaen tai varhaiskasvatuksessa. Kokeilulla on tarkoitus tuoda mahdollisuus varhaiseen kielen oppimiseen yhä useamman lapsen ja perheen saataville ja motivoida monipuolisiin valintoihin, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
- Tutkimus ja ymmärrys varhaisen kielen oppimisen merkityksestä ja mahdollisuuksista on kasvanut. Oppimisen herkkyysiät tulisi huomioida paremmin. Kielen oppimista voidaan tuoda leikin avulla jo varhaiskasvatukseen.
Kokeiluun on varattu yhteensä 10 miljoonaa euroa kahdelle vuodelle. Kuluvalle vuodelle on käytettävissä 4,5 miljoonaa, josta noin 3,8 miljoonaa on nyt jaettu erityisavustuksina opetuksen järjestäjille. Myös opettajien täydennyskoulutukseen panostetaan, ja lisäksi tuotetaan opetuksessa hyödynnettävää materiaalia.
Varhaistamiskokeilussa on mukana 76 kuntaa sekä 19 muuta koulutuksen järjestäjää. Kokeilussa on suunnitelman mukaan mukana 21 eri kieltä, yleisimpinä englanti (61 kokeilijaa), saksa (60), ruotsi (47), ranska (45) ja venäjä (42).
- Kansainvälisyys ja kielitaito ovat luku- ja kirjoitustaitoon rinnastettavia tulevaisuuden perustaitoja. Pidän tärkeänä, että koulutusjärjestelmämme antaa pohjan vahvalle kielitaidolle koko Suomessa. On tärkeää, että oppilaat ja heidän vanhempansa tekevät kielimyönteisiä valintoja ja että kunnat tarjoavat mahdollisuuden aloittaa kielten opiskelu varhain, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Ensimmäisen vaiheen kokeilujen opetus alkaa elokuussa. Kieltenopetuksen varhentamisen kärkihankeen toinen vaihe alkaa vuonna 2018.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myös asettanut selvityshenkilön, professori Riitta Pyykön Turun yliopistosta, tekemään ehdotuksia kieltenopetuksen kehittämiseksi kaikilla koulutusasteilla. Ylioppilastutkinnon kehittämisehdotuksia valmistellut työryhmä ehdotti huhtikuussa jättämässään esityksessä ylioppilastutkinnon kehittämistä siten, että se kannustaisi monipuoliseen kielenopiskeluun ja toisi kieliin myös suulliset kokeet.
- Tulevaisuudessa on entistäkin tärkeämpää kiinnittää huomiota käytännön kielitaidon kehittymiseen. Lapsia ja nuoria tulee kannustaa käyttämään kieltä rohkeasti. Koulutusjärjestelmämme tulisi myös tarjota kansainvälistymisen mahdollisuuksia jokaiselle. Se avaisi näköaloja ja ymmärrystä kielen oppimisen merkityksestä kansainvälistyvässä maailmassa, opetusministeri sanoo.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
