JHL aloittaa lakon maanantaina – ”Työpaikalle ei mennä enää missään tilanteessa”

Julkaistu 18.10.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti eilen aloittavansa tulevana maanantaina kahden vuorokauden lakon. Työtaistelutoimet on tarkoitettu painostukseksi hallitusta vastaan. Hallituksen aikomukset madaltaa työntekijän irtisanomiskynnystä alle kymmenen työntekijän yrityksissä on kiristänyt AY-liikkeen pinnaa jo alusta saakka, eikä hallituksen esitykseen tekemät lievennykset muuttaneet tilannetta mihinkään suuntaan.

JHL puhuu omilla nettisivuillaan koko AY-liikkeen puolesta ja kertoo poliittisen lakon syyksi seuraavaa:

- JHL on lähtenyt poliittiseen työtaisteluun, koska maan hallitus on jälleen kerran heikentämässä työntekijän asemaa. Hallitus haluaa helpottaa irtisanomista yrityksissä, joissa on töissä 10 henkeä tai alle. Työehtojen heikentäminen ei paranna työllisyyttä. Se on ensi askel kohti irtisanomissuojan laajempaa purkamista. Lisäksi esitys asettaisi työntekijät henkilöperusteisissa irtisanomistilanteissa eriarvoiseen asemaan työpaikan koon perusteella. Ammattiyhdistysliike ei hyväksy tätä.

Liiton ohjeistus lakkoilijoille selkeä: "Työpaikalle ei mennä enää missään tilanteessa"

Ammattiliiton ohjeistus lakkoiluun pitää sisällään mm. ohjeistuksen siitä, kuinka toimia esimerkiksi työnantajan tarjoamien "työsuhde-eduiksi" kutsuttujen työvälineiden, kuten puhelimen tai tietokoneen suhteen:

- Jos työnantaja pyytää, on lakon alkaessa jätettävä työnantajan hallintaan työnantajan työntekijälle työsuhde-etuna luovuttamat työvälineet.

JHL:n aiemmin asettama ylityö ja vuoronvaihtokielto on liiton mukaan voimassa aina sunnuntaihin, puoleen yöhön saakka ja liitto kieltääkin sen varjolla lakkoon valmistautumisen esimerkiksi tunteja etukäteen pankittamalla.

- Ennen lakkoa työpaikalla työskennellään normaalin työrytmin mukaisesti. Lakkoon ei saa varautua esimerkiksi tekemällä töitä varastoon.Ylityö- ja vuoronvaihtokielto on voimassa 21.10.2018 klo 24.00 saakka.

Työpaikalle menemisen lakon alkamisen jälkeen liitto kieltää jyrkän yksiselitteisesti:

- Lakkoilmoituksessa kerrotaan aina kellonaika, milloin lakko alkaa. Töihin ei enää mennä lakon alkamisajan jälkeen. Lakon alkamisen jälkeen työpaikalle ei mennä enää missään tilanteessa.

Lakko koskee vain tiettyjä aloja ja työnimikkeitä, eikä esimerkiksi hoitajia tiettävästi ole menossa lakkoon. Sen sijaan siivous- ja kiinteistöhuollossa, ruokapalveluissa ja liikunta-, urheilu- ja kulttuuritoimessa lakkoillaan ympäri Suomen niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen, kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen tai AVAINTES:n piirissä.

Ammattiliiton tiedotteessa kerrotaan erillisenä yksityiskohtana, että vaikka muiden osalta ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy 21.10.2018, Koiviston Auto Oy:n työntekijöiden osalta kyseiset toimet ovat voimassa aina 28.10.2018 saakka.

Hallitus ei toistaiseksi ole osoittanut minkäänlaista taipumista AY-liikkeen vaatimusten edessä. Tietoa siitä, onko hallituksella sen enempää aikomusta kuin halua neuvotella työntekijäpuolen kanssa asiasta, ei ole saatu.

Lähde: JHL

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.