Mainos:

Jessikka Aron asianajaja Martina Kronströmin törkeä käytös jatkuu oikeudessa

Julkaistu 23.10.2020 – Kirjoittaja Toimitus

Toimittajaliitto kertoo asiasta omilla sivuillaan. Martina Kronström oli herjannut Toimittajaliittoa julkisesti avoimessa oikeudenkäynnissä.

Toimittajaliitto kertoo sivuillansa seuraavasti tapahtuneesta:

Toimittajaliiton hallitus harkitsee jatkotoimenpiteitä.

Helsingin hovioikeudessa Asianajotoimisto Sotamaa & Co:n asianajaja Kronström ajoi tänään lähestymiskieltoa kahdelle Toimittajaliiton jäsenelle, Tiina Keskimäelle ja Panu Huuhtaselle. Toimittaja Jessikka Aroa edustava Kronström vaatii, että Reformi-Studio 2.0:n toimittajat Keskimäki ja Huuhtanen eivät saa mainita tuottamissaan sisällöissä Aron nimeä. Kyse on ennakkosensuurivaatimuksesta, jonka käräjäoikeus vuosi sitten ymmärrettävästi hylkäsi. Hovioikeudessa tänään, Kronström hyökkäsi Toimittajaliittoa vastaan syyttämällä, että Toimittajaliitto olisi perustettu vain oikeudenkäyntien manipulointia varten. Tätä ennen hovioikeuden jäsenetkin olivat kyselleet, missä Jessikka Aro tosiasiassa on töissä ja kuka maksaa Aron Sotamaalta hankkimat asianajokulut, joiden yhteinen arvo lähenee vähintääkin 500 000 euroa, summa voi olla huomattavasti isompikin vielä. ”Sotamaan laskutus näissä Aron oikeudenkäynneissä olisi hyvä saada selville”, Huuhtanen totesi. Tilaisuuden perusteellisesta ja aktiivisesta oikeussalitwiittauksesta vastasi Heini Keränen

Martina Kronström

Toimittajaliitto katsoo, että asianajaja Kronström on hovioikeudessa halventanut Toimittajaliiton hallitusta ja jäseniä väittämällä, että Toimittajaliitto olisi perustettu vain tuomioistuinten toiminnan manipuloimiseksi. Tosiasiassa Toimittajaliitto ei ole yhdistyksenä mukana missään oikeudenkäynnissä. Liitto edistää niin sanotun vapaiden sisällöntuottajien oikeuksia ja toimintamahdollisuuksia muun muassa järjestämällä koulutuksia ja jakamalla apurahoja. Toimittajaliitto ajaa kaikkien suomalaisten perustuslaillisia oikeuksia, kuten sananvapautta ja ennakkosensuurin kieltoa, eli juuri niitä, joita Sotamaa ja Kronström vastustavat lukuisissa rahoitukseltaan hämärissä ja tavoitteiltaan kyseenalaisissa oikeusjutuissaan.

Lähde: Toimittajaliitto

 

 

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Titteli toimitus
Titteli toimitus
5 years ago

Miten tuohon voi liittyä? Haluaisin toimittajaksi. Onko teillä koulutusta? Ehkä valtion tukemaa työllistämiskoulutusta tms. Mielenkiintoista tosiaan. Pitää yrittää selvittää.
Voisi olla toimittaja-reportteri joka tekee juttuja ylen toimittajista, asianajajista, tuomareista ja muusta järjestelmän oudoista. Tavallaan niinkuin karpo oli aikoinaan.

Näkemys
Näkemys
5 years ago

Vastatkoon Nykysuomi omalta osaltaan. Ainakin UHJK-julkaisu etsii toimittajia. Et tarvitse journalistin koulutusta. Riittää että osaat kirjoittaa asiaa ja lähetät sivuston ylläpidolle pari juttua julkaistavaksi:

kemppainen.pekka@yahoo.com

Voit käyttää online-HTML-editoria johon lisäät copyright-vapaita kuvia, kuten nettivideosta ottamiasi kuvakaappauksia. Sitten lähetät html-koodipätkän kuvaliitteineen. Esimerkki:

https://uutisiahauskastijakiinnostavasti.wordpress.com/2020/05/20/osoittavatko-laaketieteelliset-todisteet-etta-covid-19-testit-ovat-suuren-luokan-monitahoista-huijausta/?wref=tp

Vanhan liiton journalisti
Vanhan liiton journalisti
5 years ago
Reply to  Näkemys

Sinänsä kaikki kunnia UHJK-julkaisulle, mutta näin ammattimiehen näkökulmasta antaisin sellaisen neuvon, että lehden kannattaa kiireesti muuttaa nimensä.

Tuo nykyisessä nimiyhdistelmässä esiintyvä sana ”hauska” kun viittaa selvästi hömppään. Eli kokonaisuus antaa ymmärtää, että kyseessä on lähinnä kevyt hömppäjulkaisu, jonka juttuja ei ole edes tarkoituskaan ottaa mitenkään vakavasti. Painitaan siis samassa sarjassa kuin joku Seiska.

juha II
juha II
5 years ago

Öööööhhh… Kumpi on näistäb kahdesta pissiksestä on asianajaja ja kantaja Jessika Aro? Kun noista vaaleaveriköistä ei tahdo saada millään selvää…? Rahana ahneita molemmat kun ovat!

Se on sitten rustattava 11. käsky. Älä turhaan – ei kun – ollenkaan mainitse Jessikka Aron nimeä turhaan,
koska hän syytteen tai kaksi nostaa ja maksat siitä suolaisesti!

VasemmistoRikki
VasemmistoRikki
5 years ago

Kronströmillä on rodullinen etuoikeutus sekä cheka-valtakunnansyyttäjän siunaus toimia kuten tekee. Alla mietittävää, sitaatti oikeamedia-sivustolta:

”..Tarvitaan kansalaiskeskustelua!

Suomessa käytävä poliittinen keskustelu on kärjistymässä ja eskaloitumassa ikävällä tavalla. Perussuomalaisen eduskunnan työntekijän Pekka Katajan murhayritys kertoo, että olemme nyt ylittäneet kriittisen rajan. Mainittakoon, että vuonna 2019 tammikuussa tapahtui samantyyppinen hyökkäys saksalaista AfD poliitikkoa Frank Magnitzia vastaan Bremenissä. Saksassa poliittinen kulttuuri on kuitenkin toisella tasolla: siellä kaikki poliittiset voimat aina kansleri Merkelistä vasemmiston Dietmar Bartsch’iin saakka tuomitsivat hyökkäyksen.

Meillä näin ei ole tapahtunut.

Kyseinen tunteettomuus johtuu poliittisesta puhunnastamme, joka on useiden vuosien ajan perustunut ”konservatiivien” demonisointiin ja mustamaalaamiseen. Tilanne meillä Suomessa muistuttaa suuresti 1920-luvun lopun ja 1930-luvun alun arkea, jota luonnehti poliittinen kärjistyminen. Vuoden 1929 suuren pörssiromahduksen lama iski nopeasti myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Monet, jotka olivat tunteneet olevansa taloudellisesti vakavaraisia, joutuivat kurjuuteen tai myymään tilojansa. Usko demokratiaan horjui.

Nyt tilanne on kuitenkin paljon pahempi kuin vuonna 1929 tai edes 1991. Vuoden 2020 kesällä ja syksyllä Suomi näyttää syvemmässä taloudellisessa ahdingossa kuin milloinkaan ennen. Koronakriisissä ei ole kyse ainoastaan palvelualojen äkillisestä notkahduksesta vaan myös vientialojen näkymien syöksystä.

Samaan aikaan maassamme velloo useita kriisejä, jotka kärjistävät poliittista keskustelua. EU:n sisäinen koheesio on murtumassa samalla kun suomalaisten kulttuuristen perusteiden rikkominen riepottelee entisiä arvoja. Pahinta on kuitenkin se, että kun keskustelukulttuurimme kärjistyy, on syntynyt epäilyksiä oikeuslaitoksen ja poliisin toiminnan tasapuolisuudesta.

Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa keskinäiseen epäluuloon.

Olisi siksi hyvä käydä laajaa kansalaiskeskustelua siitä tarvitsemmeko me Suomessa poliittisesti tai ideologisesti värittyneen syyttäjälaitoksen? Olisiko aika lopettaa koko laitos samalla tavalla kuin aikoinaan Suomi lopetti ”punaisen Valpon”? Onko valtakunnansyyttäjävirastolla liian suuri kiusaus toimia kulloisenkin poliittisen vallan toiveiden mukaisesti? Kun 1970-1980-luvulla käytiin ”rötösherrajahtia”, niin harjoitetaanko nyt ”konservatiivimetsästystä”?

oikeamedia.com/o1-141014

tutkiva lukija
tutkiva lukija
5 years ago

..Tarvitaan kansalaiskeskustelua!!!!
Valitettavasti se ei ole mahdollista Suomessa. Poliittiset eläimet ovat vallanneet valtamedian, Yle,n ,radion ja useimmat päivälehdet. Päätoimittajat moderaattoreineen harrastavat ennakkosensuuria, ja toimittajiksi valikoituu itsenäistä Suomea vastustavat NWO-groomatut idealistit. Poikkeuksena voisi pitää Uusi Suomi sanomalehteä, joka rohkeasti julkisti ”Isäntämaa sopimuksen” suomennoksen, joka muuten olisi jäänyt suomalaisilta älyämättä. Älyämättä sen kierot pykälät alaviitteineen samalla tavalla kuin EU-direktiivit aikoinaan.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.