Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023, Kierrätyksestä kiertotalouteen, on lähdössä lausunnoille. Suunnitelmassa on esitetty Suomen jätehuollon tulevien kuuden vuoden tavoitteet sekä toimenpiteet, kuinka tavoitteita tulisi edistää. Valtionhallinnon toimenpiteitä olisivat esimerkiksi vapaaehtoiset sopimukset valtion ja eri toimialojen kesken materiaalitehokkuuden edistämiseksi sekä julkisten organisaatioiden hankintojen muuttaminen entistä kestävämmäksi.
Suunnitelmaan on myös koottu toimenpide-ehdotuksia alan toimijoille. Idea koulujen tähteeksi jääneen ruoan edelleen jakamisesta ehdotetaan laajennettavaksi kattamaan koko Suomen. Toisena esimerkkinä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätystä edistettäisiin neuvontaa lisäämällä.
”Jotta suunnitelman tavoitteet toteutuvat ja kiertotalouteen voidaan siirtyä, tulee ajattelutapaa muuttaa yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tarvitaan kokeilutoimintaa uusien toimintatapojen löytämiseksi sekä laadukasta tutkimusta jätehuollon ja kiertotalouden eri osa-alueilta. Myös kansalaisten osaamista jäteasioissa tulee vahvistaa.”, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. ”Pelkästään valtionhallinnon toimet eivät riitä vaan tarvitaan kaikkien alalla toimivien työpanosta”, hän jatkaa.
Jätesuunnitelman painopistealueet
Jätesuunnitelmaan on valittu neljä painopistettä: rakentamisen jätteet, biohajoavat jätteet, yhdyskuntajätteet sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu. Näillä painopistealueilla on erityisiä haasteita jätteen synnyn ehkäisyssä tai kierrätyksen edistämisessä tulevan kuuden vuoden aikana. Rakentamisen jätteille sekä yhdyskuntajätteille on asetettu tiukat kierrätystavoitteet EU-direktiiveissä. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sisältää sekä vaarallisia että arvokkaita aineita, joita ei vielä saada riittävästi talteen. Biohajoavien jätteiden kierrätys on olennaista ilmastovaikutusten vähentämiseksi sekä ravinteiden kierron lisäämiseksi.
Suomalainen jätehuolto vuonna 2030
Suunnitelmassa on myös pidemmän ajan tavoitetila vuoteen 2030. Tällöin jätehuolto on osa suomalaista kiertotaloutta ja materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja ja tuovat työpaikkoja.
Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin, jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä ja kierrätys on noussut uudelle tasolle. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita. Vaaralliset aineet saadaan turvallisesti pois kierrosta ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita. Lisäksi jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja kansalaisten sekä yritysten jäteosaaminen on korkealla tasolla.
Suunnitelma on osa hallituksen kärkihanketta: kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon. Se on tehty laajassa yhteistyössä jätealan asiantuntijoiden sekä sidosryhmien kanssa.
