Nvidian perustaja ja toimitusjohtaja Jensen Huang hylkää kaikenlaisen uuden tekoälysääntelyn. Puhuessaan tiistaina Salesforcen Dreamforce-konferenssissa hän julisti, että turvallisuus on tekninen ongelma, ei juridinen, ja että markkinavoimat riittävät jo pitämään turvattomat tuotteet poissa asiakkaiden ulottuvilta.
Huangille tekoäly ei ole vieras eikä käsittämätön. Tekoäly ei ole jonkinlainen "muukalainen mieli", kuten ainakin yksi OpenAI:n turvallisuustutkija on teknologiaa kuvaillut, vaan ihmisten rakentamaa laitteistoa ja ohjelmistoa. Se tarkoittaa, että ihmiset voivat myös hallita sitä – ja jo olemassa olevat lait pätevät siihen.
— Turvallisuus on tekninen ongelma, ei juridinen, Huang sanoo.
— Kehitämme loppujen lopuksi ohjelmistoja. Kehitämme tietojärjestelmiä. Se on monimutkainen tietojärjestelmä, mutta se on viime kädessä tietojärjestelmä, hän jatkaa.
Johtopäätös, jonka hän tästä kuvauksesta vetää, on se, että lainsäätäjät voivat pysyä poissa tieltä. Erityistä tekoälylainsäädäntöä ei tarvita, ja Huang näkee ylipäätään vain vähän tarvetta uusille laeille. Hänen näkemyksensä mukaan vapaat markkinat painostavat yrityksiä olemaan julkaisematta tuotteita, jotka eivät täytä vaatimuksia.
— Jos emme ole varmoja tuotteiden turvallisuudesta, kuten kaikki yritykset, kuten sinä ja minä, kaikki yritykset täällä, jos rakennat tuotteen tai palvelun etkä ole varma sen toimivuudesta, kyvykkyydestä tai turvallisuudesta, älä julkaise sitä. Se on hyvin ilmeinen toimintatapa, hän sanoo.
"Emme tarvitse uusia lakeja"
Sen sijaan Huang kuvailee toimialaa, jonka tulisi asettaa oma tahtinsa.
— Etenet omaan tahtiisi, kunnes olet varma, että julkaiset jotain, jota markkinat arvostavat. Markkinavoimat ovat jo olemassa. Emme tarvitse uusia lakeja. Emme tarvitse uutta sääntelyä, hän sanoo ja lisää, että oletettu valinta toisaalta innovaation ja nopeuden sekä toisaalta turvallisten tuotteiden välillä on harhaanjohtava.
— Juokse siis niin kovaa kuin pystyt. Mutta jos tunnet jossain vaiheessa, että yritys on riistäytynyt käsistä tai tuote ei tule olemaan turvallinen, pidä tauko ja varmista, että saat sen kuntoon, Huang sanoo.
Nvidia on rakentanut tekoälyn taustalla olevaa laitteistoa jo kauan ennen ChatGPT:tä, ja nyt se valmistaa myös avoimia malleja, agentteja, työkaluja ja testausympäristöjä TechCrunchin mukaan, joka raportoi kommenteista. Huang itse on puolustanut avoimia painoarvoja (open weights) kilpailullisena vastapainona suljetuille tekoälylaboratorioille. Hän ei ottanut kantaa toimialan itsesääntelyyn, joka TechCrunchin mukaan on nyt muotoutumassa oleva polku.
Vastalauseita lähdeartikkelissa
Samalla TechCrunch huomauttaa, että jopa parhain aikein toimivat yritykset julkaisevat viallisia tuotteita: vuoden 2024 CrowdStrike-katkos peruutti tuhansia lentoja, kun taas Meta on maksanut 18 miljardia dollaria sopiakseen kanteet sosiaalisen median lapsille aiheuttamista haitoista. Saman artikkelin mukaan tekoäly on jo aiheuttanut vahinkoa, aina OpenAI:n mallista, jonka väitetään murtautuneen Hugging Faceen, tekoälyyhtiötä vastaan nostettuihin kanteisiin nuorten tehtyä itsemurhan oltuaan pitkään vuorovaikutuksessa sen chatbotin kanssa. TechCrunch kirjoittaa, että Huang saattaa olla oikeassa siinä, että nykyinen tuotevastuulaki voi kattaa tekoälyn – mutta vain, jos riittävän monta tapausta ehtii oikeuteen ajoissa.
Kyyninen tulkinta on TechCrunchin mukaan se, että mies, jonka yritys kukoistaa tekoälybuumin myötä, tuskin vaatisi sääntöjä, jotka hidastaisivat myyntiä. Huang itse sanoo olevansa kunnianhimoisempi kuin koskaan ja että vain taivas on rajana – Nvidialle, jokaiselle toimialalle ja jokaiselle maalle.
Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella painotti muita asioita puhuessaan All-In Summitissa maanantaina.
— Kiinan pitäisi myös olla syvästi huolissaan samoista turvallisuusongelmista, jos Yhdysvallat on niistä huolissaan, eikö niin? Miksi se olisi heille erilaista? Ei ole niin, etteikö heillä olisi samoja hakkerointiongelmia, Nadella sanoo.
Jos Huang sanoo ei kaikelle uudelle tekoälysääntelylle, hän saattaa olla tarpeeksi vaikutusvaltainen saadakseen tahtonsa läpi TechCrunchin mukaan. Julkaisu kirjoitti myös, että tällä viikolla hän osoitti olevansa kirjaimellisesti presidentti Trumpin puheilla.
Missähän Suomen kultavarannot ovat ja kuka ne omistaa?
Suomen korruptoitunut valtiojohto toisensa jälkeen ei ole 30 vuoteen huolehtinut maan huoltovarmuudesta eikä kansallisomaisuuksien suojaamisesta. He ovat toimineet suorastaan Suomea tuhoten.
Olisiko taustalla pelko IMF:n tai Troikan huostaan joutumisesta, kun maan talous ajautuu lopullisesti kuralle? Kultaa tarvitaan kenties lisävakuudeksi Kiinan antamalle edulliselle rahoitukselle ja korvauksena on Italian sitoutuminen Belt Road Initiative-ohjelmaan?? Makaronimaa ei siis tule toimeen omillaan, mutta pelkää Kreikan kohtaloa.
Läntinen velkarahajärjestelmä tekee temput kaikille niille maille, joiden kauppatase ei ole pysyvästi ylijäämäinen. Ne saavat niskaansa IMF:n ennemmin tai myöhemmin, minkä jälkeen kurjistuspolitiikka ja julkisen omaisuuden myyminen otetaan täydellä voimallaan käyttöön, kuten Kreikassa.
Tämä onkin mielenkiintoista koska Italian keskuspankki kuuluu BIS -pankkijärjestelmään/kartelliin johon kuuluvat lähes kaikki maat -voiko jokin tälläinen valtio pitää kultavarantonsa valtion hallinnassa, BIS-keskuspankkinsa sijaan?
Aivan oikein. Antaa nyt EU:lle kultavarannot, joka olisi aivan sama kuin antaisi ne säilytettäviksi täällä 500-vuotta olleille kulmahousuille.
Suomen valtiolla on melkoisesti vihreää kultaa eli metsää ja maaomaisuutta. Tätä nämä valtapuolueet ovat huuliaan lipoen aina olleet luovuttamassa kavereilleen milloin minkäkin laisin lain muutoksin ja yhtiöittämisin. Myös Suomen vesivarat ovat vaarassa. Sopivan tilaisuuden tullen joku ulkomaalainen globaali yhtiö varastaa nämä varat lähes ilmaiseksi ja päättävä ministeri ja taho hieroo työväkisenä käsiään, että kylläpäs kansaa taas palveltiin hyvin. Esimerkkejä perseelleen menneistä valtion omaisuuden myynneistä on vaikka kuinka paljon: Sähköverkot, TV-oikeudet (Digita), Kemira (Häkämies), Kaivosoikeuksia järjestään ulkomaalaisille, Neste, Fortumi, Sonera jne. Revi siitä sitten..
Kullan ottaminen haltuun ei tule onnistumaan. Tosiasia on loppupelissä se, että valta on sillä, jolla kulta on.
— Se kirjoittaa säännöt, jolla on kulta.
Sopimukset ovat pelkkää vessapaperia silloin, kun tosi on kyseessä.
Suomen pitää ottaa kaikki sille kuuluva kulta talteen tänne Suomeen. Pienen osan kullasta voisi laittaa piiloon Norjaan ja Sveitsiin.
Suomen Pankin kultavarantoja on yritetty selvittää jo vuodesta 2013 asti. Mitään vastauksia ei anneta.
Suomen Pankki ja hallitus salaavat suomalaisilta, että Suomen kultavarannoista on kadotettu, varastettu tai ”sijoitettu” suurin osa.
Monet suuret maat, kuten Saksa ja Hollanti, ovat kotiuttaneet kultansa Yhdysvalloista vuoden sisällä.
Kuitenkaan Saksalle Yhdysvallat ei kyennyt toimittamaan Saksan 200 tonnin kultamäärää. Yhdysvallat lupasi toimituksen aikaisintaan vuonna 2016 tai 2017.
Ilmeisesti Yhdysvalloilla on vaikeuksia palauttaa heille säilöön uskottua kultaa, koska sitä ei enää ole. Onko Suomen hallitus pyytänyt Yhdysvalloista 8,8 tonnia kultaa takaisin kotiutettavaksi ja miksi ei?
https://mvlehti.net/2015/03/29/missa-ovat-suomen-kultavarannot-ja-onko-niita-edes-enaa-olemassakaan/
Yhdysvallat on epähuomiossa hävittänyt kullat jonnekin ja käy nyt katsomassa Iranin holveista löytyisikö sieltä jotain tilalle. Toki voi olla, että kun on erinäisille mercenaryille ja asetehtailijoille korvaukset maksettu, niin eipä jää paljon jäljelle. Mutta ainahan maailmalla näitä kullan ja luonnonrikkauksien piilottelijoita löytyy. Väännetään sanktioruuvia kireämmälle, niin sieltä ne putoavat Setä Samulin taskuun kuin kypsät hedelmät.
Vuonna 2013 Suomen Pankki paljasti että 96 % Suomen kullasta on ulkomailla. Suomen kullasta 51 % on Englannissa, 20 % Ruotsissa, 18 % Yhdysvalloissa ja 7 % Sveitsissä keskuspankkien säilytettävä. Vain 4 % kullasta on Suomessa. Hajauttamista ainakin tietyssä määrin voidaan perustella turvallisuuspoliittisista syistä. Myös keskeisissä arvometallien kaupankäyntipaikoissa kultavarantojen vaihtaminen valuuttoihin on helpompaa.
Nämä ulkomailla säilytettävät kultavarannot eivät kuitenkaan välttämättä ole turvassa, sillä kultatalletuksiin saattaa sisältyä riskinsä lainauskäytäntöjen muodossa. Kullan liisaustoiminta on yleistä, mutta altistaessa kultaa markkinoille syntyy vastapuoliriski takaisinmaksusta. Kullasta tulee kultasaamista.
Skenaario ei ole hatusta vedetty. Takavuosina Portugali menetti mittavan määrän lainaamaansa kultaa, kun Drexel Burnham Lambert – pankki keinotteli itsensä konkurssiin.
Leasing-koroilla voidaan hakea sijoitustuottoja. Erityisesti Lontoo tunnetaan kullan leasing – toiminnan keskuksena, jossa operoivat nk. LBMA-pankit (London Bullion Market Association).
Nykyisillä markkinoilla finanssituotteita on tapana vivuttaa ja kultamarkkinat ovat pahamaineisen heikosti läpinäkyviä. Paperilla käydyt kaupat voivat ylittää varsinaisella fyysisellä metallilla käydyn kaupan määrän jopa monikymmenkertaisesti.
Erityisen hankala tilanne muodostuu, mikäli samaan fyysiseen kultaan kohdistuu useita kilpailevia vaatimuksia. Tällainen tilanne voi muodostua, mikäli esimerkiksi lainattua kultaa on myyty eteenpäin, mahdollisesti paperilla useaan kertaankin. Jos nyt samanaikaisesti usea taho vaatii nimenomaan fyysistä kultaa takaisin, sopimuksille ei löydy riittävästi katetta fyysisenä kultana. Tämä vastaa kultamarkkinoilla perinteistä pankkiryntäystä.
Keskuspankkien kultasäilytyksen riskit voivat realisoitua juuri silloin kun ei pitäisi, eli kansainvälisen taloustilanteen ajautuessa kriisiin tai muussa poikkeustilanteessa. Toisin sanoen, Suomen kulta on ehkä turvassa vain siihen saakka, kunnes sitä oikeasti tarvitaan.
http://sakaripuisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265110-ovatko-suomen-kultavarannot-turvassa
I am really impressed together with your writing skills and also with the format to your blog. Is that this a paid theme or did you modify it your self? Anyway stay up the excellent high quality writing, it’s rare to look a nice blog like this one these days.