Suomen uutiset kertoi eilen Italian "Lega"-puolueen eurokriittisistä eurovaaliehdokkaista. Poliittisesti ymmärrettävää uutisointia Perussuomalaisten äänenkannattajalta, mutta hieman yllätyksellisemmin artikkelissa puhuttiin myöskin Italian varapääministeri Matteo Salvinin halusta siirtää maan kultavarannot valtion hoivaan, Euroopan keskuspankkijärjestelmän kouran ulottumattomiin. Siitä, onko tämä edes mahdollista, on ainakin kaksi mielipidettä...
Ajatus kullan siirtämisestä Italian valtion omistukseen, on saanut alkunsa sekä maan heikosta taloustilanteesta, että Euroopan keskuspankin pelosta. Toisaalta kultavarantojen haaliminen valtion siipien alle, voisi viitata myöskin ainakin eurosta eroamisen valmisteluun.
Asiasta on hienoisesti kohuttu Euroopassa jo helmikuun alusta saakka, jolloin Salvini nosti ajatuksen ensimmäisen kerran ilmoille. Tuolloin Salvini linjasi kullan kuuluvan Italian kansalle, eikä kellekään muulle. Vastustusta tottakai ilmeni, päällimmäisenä Italian keskuspankin johdosta...
Italian keskuspankin johtaja Ignazio Viscon vastaus oli jyrkkä ja täydellisen vastakohtainen Salvinin näkemykselle:
- Italian pankin kultavarannot ovat noin 80-90 miljardia euroa... Vähemmän kuin 10% sen kaikista varoista. Kuten muitakaan sen varantoja, näitäkään (kultaa) ei voida käyttää valtion rahoittamiseen. Näitä asioita ei ole vaikea ymmärtää.
Mainos:
Toistaiseksi Visco on eittämättä oikeassa, mutta useiden medialähteiden mukaan Salvini ja kumppanit sorvaavat parhaillaan uusia lakeja, joilla kultavarantojen omistus siirrettäisiin keskuspankilta Italian valtiolle.
Italia on rämpinyt viimeisen vuosikymmenen melko syvällä taloudellisessa ahdingossa ja hallitus näkee helpotuksen löytyvän nimenomaan kultavarannoista. Italian hallituksen toisen puoliskon, Viiden tähden liikkeen puheenjohtaja Beppe Grillo kiteytti asiaa kansantajuiseen muotoon:
- Miksi kansalaisten täytyy myydä kaulakorunsa, mutta valtion ei?
Missähän Suomen kultavarannot ovat ja kuka ne omistaa?
Suomen korruptoitunut valtiojohto toisensa jälkeen ei ole 30 vuoteen huolehtinut maan huoltovarmuudesta eikä kansallisomaisuuksien suojaamisesta. He ovat toimineet suorastaan Suomea tuhoten.
Minä Vain
7 years ago
Olisiko taustalla pelko IMF:n tai Troikan huostaan joutumisesta, kun maan talous ajautuu lopullisesti kuralle? Kultaa tarvitaan kenties lisävakuudeksi Kiinan antamalle edulliselle rahoitukselle ja korvauksena on Italian sitoutuminen Belt Road Initiative-ohjelmaan?? Makaronimaa ei siis tule toimeen omillaan, mutta pelkää Kreikan kohtaloa.
Läntinen velkarahajärjestelmä tekee temput kaikille niille maille, joiden kauppatase ei ole pysyvästi ylijäämäinen. Ne saavat niskaansa IMF:n ennemmin tai myöhemmin, minkä jälkeen kurjistuspolitiikka ja julkisen omaisuuden myyminen otetaan täydellä voimallaan käyttöön, kuten Kreikassa.
jaa-a
7 years ago
Tämä onkin mielenkiintoista koska Italian keskuspankki kuuluu BIS -pankkijärjestelmään/kartelliin johon kuuluvat lähes kaikki maat -voiko jokin tälläinen valtio pitää kultavarantonsa valtion hallinnassa, BIS-keskuspankkinsa sijaan?
juha.
7 years ago
Aivan oikein. Antaa nyt EU:lle kultavarannot, joka olisi aivan sama kuin antaisi ne säilytettäviksi täällä 500-vuotta olleille kulmahousuille.
Tupauuno
7 years ago
Suomen valtiolla on melkoisesti vihreää kultaa eli metsää ja maaomaisuutta. Tätä nämä valtapuolueet ovat huuliaan lipoen aina olleet luovuttamassa kavereilleen milloin minkäkin laisin lain muutoksin ja yhtiöittämisin. Myös Suomen vesivarat ovat vaarassa. Sopivan tilaisuuden tullen joku ulkomaalainen globaali yhtiö varastaa nämä varat lähes ilmaiseksi ja päättävä ministeri ja taho hieroo työväkisenä käsiään, että kylläpäs kansaa taas palveltiin hyvin. Esimerkkejä perseelleen menneistä valtion omaisuuden myynneistä on vaikka kuinka paljon: Sähköverkot, TV-oikeudet (Digita), Kemira (Häkämies), Kaivosoikeuksia järjestään ulkomaalaisille, Neste, Fortumi, Sonera jne. Revi siitä sitten..
Petri Lehto
7 years ago
Kullan ottaminen haltuun ei tule onnistumaan. Tosiasia on loppupelissä se, että valta on sillä, jolla kulta on.
— Se kirjoittaa säännöt, jolla on kulta.
Sopimukset ovat pelkkää vessapaperia silloin, kun tosi on kyseessä.
CFF
7 years ago
Suomen pitää ottaa kaikki sille kuuluva kulta talteen tänne Suomeen. Pienen osan kullasta voisi laittaa piiloon Norjaan ja Sveitsiin.
Suomen Pankin kultavarantoja on yritetty selvittää jo vuodesta 2013 asti. Mitään vastauksia ei anneta.
Suomen Pankki ja hallitus salaavat suomalaisilta, että Suomen kultavarannoista on kadotettu, varastettu tai ”sijoitettu” suurin osa.
Monet suuret maat, kuten Saksa ja Hollanti, ovat kotiuttaneet kultansa Yhdysvalloista vuoden sisällä.
Kuitenkaan Saksalle Yhdysvallat ei kyennyt toimittamaan Saksan 200 tonnin kultamäärää. Yhdysvallat lupasi toimituksen aikaisintaan vuonna 2016 tai 2017.
Ilmeisesti Yhdysvalloilla on vaikeuksia palauttaa heille säilöön uskottua kultaa, koska sitä ei enää ole. Onko Suomen hallitus pyytänyt Yhdysvalloista 8,8 tonnia kultaa takaisin kotiutettavaksi ja miksi ei?
Yhdysvallat on epähuomiossa hävittänyt kullat jonnekin ja käy nyt katsomassa Iranin holveista löytyisikö sieltä jotain tilalle. Toki voi olla, että kun on erinäisille mercenaryille ja asetehtailijoille korvaukset maksettu, niin eipä jää paljon jäljelle. Mutta ainahan maailmalla näitä kullan ja luonnonrikkauksien piilottelijoita löytyy. Väännetään sanktioruuvia kireämmälle, niin sieltä ne putoavat Setä Samulin taskuun kuin kypsät hedelmät.
CFF
7 years ago
Vuonna 2013 Suomen Pankki paljasti että 96 % Suomen kullasta on ulkomailla. Suomen kullasta 51 % on Englannissa, 20 % Ruotsissa, 18 % Yhdysvalloissa ja 7 % Sveitsissä keskuspankkien säilytettävä. Vain 4 % kullasta on Suomessa. Hajauttamista ainakin tietyssä määrin voidaan perustella turvallisuuspoliittisista syistä. Myös keskeisissä arvometallien kaupankäyntipaikoissa kultavarantojen vaihtaminen valuuttoihin on helpompaa.
Nämä ulkomailla säilytettävät kultavarannot eivät kuitenkaan välttämättä ole turvassa, sillä kultatalletuksiin saattaa sisältyä riskinsä lainauskäytäntöjen muodossa. Kullan liisaustoiminta on yleistä, mutta altistaessa kultaa markkinoille syntyy vastapuoliriski takaisinmaksusta. Kullasta tulee kultasaamista.
Skenaario ei ole hatusta vedetty. Takavuosina Portugali menetti mittavan määrän lainaamaansa kultaa, kun Drexel Burnham Lambert – pankki keinotteli itsensä konkurssiin.
Leasing-koroilla voidaan hakea sijoitustuottoja. Erityisesti Lontoo tunnetaan kullan leasing – toiminnan keskuksena, jossa operoivat nk. LBMA-pankit (London Bullion Market Association).
Nykyisillä markkinoilla finanssituotteita on tapana vivuttaa ja kultamarkkinat ovat pahamaineisen heikosti läpinäkyviä. Paperilla käydyt kaupat voivat ylittää varsinaisella fyysisellä metallilla käydyn kaupan määrän jopa monikymmenkertaisesti.
Erityisen hankala tilanne muodostuu, mikäli samaan fyysiseen kultaan kohdistuu useita kilpailevia vaatimuksia. Tällainen tilanne voi muodostua, mikäli esimerkiksi lainattua kultaa on myyty eteenpäin, mahdollisesti paperilla useaan kertaankin. Jos nyt samanaikaisesti usea taho vaatii nimenomaan fyysistä kultaa takaisin, sopimuksille ei löydy riittävästi katetta fyysisenä kultana. Tämä vastaa kultamarkkinoilla perinteistä pankkiryntäystä.
Keskuspankkien kultasäilytyksen riskit voivat realisoitua juuri silloin kun ei pitäisi, eli kansainvälisen taloustilanteen ajautuessa kriisiin tai muussa poikkeustilanteessa. Toisin sanoen, Suomen kulta on ehkä turvassa vain siihen saakka, kunnes sitä oikeasti tarvitaan.
I am really impressed together with your writing skills and also with the format to your blog. Is that this a paid theme or did you modify it your self? Anyway stay up the excellent high quality writing, it’s rare to look a nice blog like this one these days.
Donald Trump keventää taloudellista painetta Venäjää ja Venäjän energiaa ostavia maita kohtaan. Perjantaina annetussa määräyksessä hän luopuu toistaiseksi Grahamin lain mukaisista uusista rangaistustulleista ja pakotteista.
Laki, Lindsey O. Graham Sanctioning Russia and Iran Act, allekirjoitettiin 18. syyskuuta. Määräys on päivätty 16. lokakuuta, ja siinä vedotaan lain 115 pykälään. Kyseinen pykälä sallii presidentin luopua tulleista ja pakotteista, jos hän todistaa kongressille, että se on Yhdysvaltain kansallisen edun mukaista.
Tämä todetaan määräyksessä. Määräyksen mukaan kongressille on toimitettu todistus ja perustelut.
Luopuminen kattaa kolme tullinkorotusta, jotka olisivat kohdistuneet eri ryhmiin. Venäläisiin tuotteisiin kohdistuisi 500 prosentin tullinkorotus.
Mainos:
Venäläisen raakaöljyn ja maakaasun viiden suurimman ostajamaan tuotteisiin kohdistuisi 100 prosentin tullinkorotus, jos maa tekee tietoisesti uusia ostoja 18. lokakuuta tai sen jälkeen. Sama korotus kohdistuisi niiden viiden maan tuotteisiin, jotka tekevät eniten auttaakseen Venäjän öljypakotteiden kiertämisessä.
Mitään kolmesta tullinkorotuksesta ei tällä hetkellä sovelleta. Määräyksessä ei nimetä maita.
Toimintavapautta
Pitkä lista lain mukaisia yksilöihin kohdistuvia pakotteita ja rajoituksia on myös toistaiseksi peruttu.
Poikkeukset pysyvät voimassa, kunnes presidentti tai ulkoministeri, neuvoteltuaan valtiovarainministerin ja Yhdysvaltain kauppaedustajan kanssa, päättää, että uusia toimenpiteitä tarvitaan. Sillä välin Yhdysvaltain kauppaedustajan on seurattava Venäjän energian ostoja ja pakotteiden kiertämistä sekä raportoitava presidentille. Washington voi siten muuttaa suuntaa ilman uutta lainsäädäntöä.
Määräyksessä todetaan nimenomaisesti, että aiempiin Venäjään kohdistuviin presidentin asetuksiin perustuvat olemassa olevat pakotteet pysyvät ennallaan, mukaan lukien jo pakotelistalla oleviin henkilöihin kohdistuvat pakotteet.
Laki pysyy voimassa, mutta sen uudet tullit ja pakotteet ovat tauolla niin kauan kuin poikkeuslupa on voimassa.
Julkaistu eilen 18:56 – KirjoittajaEmil Fjellstedt
Kuva: Dati Bendo / European Union, 2026 / EC - Audiovisual Service, CC BY 4.0
António Costa, Volodymyr Zelenskyi ja Ursula von der Leyen Kiovassa 24. helmikuuta 2026, jolloin Euroopan johtajat vierailevat kaupungissa Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen neljäntenä vuosipäivänä. Arkistokuva, ei nykyisestä puheesta EU-johtajille.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi pyytää EU-johtajilta vähintään 70 miljardia euroa lisää puolustusrahoitusta ensi vuodelle. Rahanpuute estää Ukrainaa kaksinkertaistamasta tai kolminkertaistamasta droonien tuotantoa tyypistä riippuen, hän sanoo.
Zelenskyi esitti vaatimuksen puheessaan Eurooppa-neuvoston kokouksen osallistujille 16. lokakuuta. Hän julkaisi osia puheesta virallisella Telegram-kanavallaan.
— Ensi vuonna sota maksaa 155 miljardia euroa. Ja tarvitsemme teiltä vähintään 70 miljardia euroa lisää — puolustukseen, aseisiin ja selviytymiskykyymme. Se on realistinen summa, Zelenskyi sanoo.
Zelenskyi arvioi, että sota maksaa ensi vuonna 155 miljardia euroa.
Mainos:
Hänen pyytämänsä raha on julkista rahaa. Jos EU-johtajat tukevat vaatimusta, lopulta Euroopan veronmaksajat, eivätkä johtajat itse, joutuvat kantamaan kustannukset ja budjettiriskin. Tällainen tuki ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että veronkorotus olisi jo hyväksytty.
Tämän toimintatapaa havainnollistaa EU:n 90 miljardin euron laina Ukrainalle vuosille 2026–2027, jonka ministerineuvosto viimeisteli huhtikuussa. EU lainaa rahat pääomamarkkinoilta käyttäen EU-budjetin liikkumavaraa vakuutena, ja laina on tarkoitus maksaa takaisin Venäjän sotakorvauksilla. Laina on jo hyväksytty, ja se on erillinen Zelenskyin nyt pyytämästä 70 miljardista eurosta.
Droonit ovat hänen tärkein perusteensa. Zelenskyin mukaan Ukraina käyttää drooneja pysäyttääkseen useimmat Venäjän hyökkäykset rintamalla. Hän sanoo myös, että teknologiaa käytetään Venäjän huoltolinjojen katkaisemiseen ja että ukrainalaiset droonit auttavat heikentämään Venäjän taloutta.
— Juuri nyt voisimme kaksinkertaistaa tai kolminkertaistaa droonien tuotannon — tyypistä riippuen. Mutta meillä ei yksinkertaisesti ole rahaa siihen. Se on totuus, Zelenskyi sanoo.
Hän päätti puheensa kehottamalla johtajia kuvittelemaan Ukrainan suuremman kapasiteetin vaikutukset.
— Kuvitelkaa, jos voisimme kohdistaa Venäjään kaksi tai kolme kertaa enemmän painetta kuin tänään, hän sanoo.
Arkistokuva: Starlink-pääte Capiovíssa, Misionesissa, Argentiinassa. Ukrainan neuvonantajat raportoivat, että sotilaskäytössä olevat päätteet menettivät yhteyden suurilla nopeuksilla, vaikka tavalliset päätteet pysyivät toimintakykyisinä.
Ukrainan armeijan Starlink-päätteiden nopeutta on rajoitettu liikkeessä ilman ennakkovaroitusta, kertoo presidentin neuvonantaja Serhi Beskrestnov. Useita operaatioita on jouduttu keskeyttämään, ja Kiova näkee päätöksen taustalla poliittisia motiiveja.
Beskrestnov, joka neuvoo presidentti Volodymyr Zelenskyiä sotilasteknologiassa, kirjoittaa Telegramissa, että SpaceX otti käyttöön nopeusrajoituksen liikkeessä oleville päätteille tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Hänen mukaansa rajoitus koskee Starshield-"sotilaspakettia" ja se on asetettu 100 mailiin tunnissa, mikä on noin 160 km/h.
Satelliittiyhteys katkeaa, kun pääte liikkuu rajoitusta nopeammin. Droonien nopeutta ei ole rajoitettu. "Puolustusvoimamme eivät saaneet ennakkovaroitusta rajoituksesta, ja se häiritsi useita tehtäviä", Beskrestnov kirjoittaa.
Aktivisti Serhi Sternenko, jolla on läheiset suhteet armeijaan ja joka nosti ensimmäisenä hälytyksen katkoksesta, kirjoittaa, että yhteys alkoi katkeilla yli 160 km/h nopeuksissa ja että "useita tärkeitä tehtäviä" keskeytettiin. Hänen mukaansa tavalliset satelliittipäätteet toimivat edelleen. Rajoitusta laskettiin myöhemmin entisestään, Sternenko kertoo ja The Guardian raportoi.
Mainos:
Nimetön lähde kertoo New York Postille, että yhteyden menetys tekee mahdottomaksi operoida drooneja, lentokoneita ja helikoptereita suurilla nopeuksilla, ja että se vaikuttaa myös toimiin venäläisten Shahed-droonien torjumiseksi. Saman lähteen mukaan Ukraina on ottanut yhteyttä yhtiöön saadakseen selityksen. SpaceX:n selitystä ei ole julkaistu.
Starlinkin oma tukisivu listaa jo nyt 100 mph (n. 160 km/h) nopeusrajoitukseksi liikkeessä tapahtuvalle käytölle useissa siviilipalvelupaketeissa. Sivulla ei täsmennetä, mitä Ukrainan sotilaallinen sopimus sanoo.
Neuvonantajat näkevät politiikkaa päätöksen takana
Beskrestnov uskoo, että toimenpide "ei voi olla sattumaa" ja se liittyy poliittiseen tilanteeseen. Sternenko uskoo SpaceX:n toimineen "todennäköisesti" Trumpin hallinnon pyynnöstä. Molemmat ovat arvioita, eivät vahvistettuja selityksiä.
Häiriö tapahtui viikolla, jona Donald Trump vaati johtajiston vaihtamista Kiovassa, kuten The Nordic Times uutisoi. Tämän jälkeen Elon Musk kirjoitti X:ssä, että Zelenskyi "on mennyt liian pitkälle" ja että Ukrainan on aika saada uusi johtaja, New York Postin mukaan. Puola maksaa noin 50 miljoonaa dollaria vuodessa Ukrainan Starlink-yhteyksistä lehden mukaan. Keskiviikkona Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski kysyi Muskilta X:ssä, "pelaako hän jälleen politiikkaa tuotteillaan".
Samaan aikaan Musk on lähentynyt jälleen Trumpia viimevuotisen konfliktin jälkeen. Heidän suhteensa on palautunut ennalleen useiden lähteiden mukaan, ja Musk on vieraillut Valkoisessa talossa viime viikkoina ja osallistunut valtiolliseen illalliseen syyskuussa, Fox News raportoi. Torstaina Trump myönsi Muskille National Medal of Science -mitalin ja kutsui häntä ystäväkseen, AFP kertoo. Muskilta ei tiedetä olevan virallista roolia hallinnossa.
Käytettävissä olevat lähteet eivät vahvista, että Musk tai Trump olisivat henkilökohtaisesti tehneet päätöksen rajoituksen asettamisesta.
Composite illustration. Photo: ООО "Яндекс", CC BY-SA 4.0
Common Consultancyn analyysi AfD:n ja MAGA-liikkeen Facebook-tileistä ei löytänyt vastaavaa romahdusta Yandexin datakeskuksiin tehtyjen hyökkäysten jälkeen.
Yandexin datakeskuksiin tehtyjen drooni-iskujen piti vaientaa ”venäläiset propagandabotit”, joiden sanottiin olevan AfD:n ja MAGA-liikkeen sosiaalisen median suosion takana. Poliitikot ja tiedotusvälineet levittivät tarinaa. Kun tanskalaisanalyytikot testasivat sitä dataa vasten, mitään romahdusta ei löytynyt.
Itse hyökkäykset on dokumentoitu. Lokakuun 8. päivän vastaisena yönä Yandexin datakeskus Sasovossa vaurioitui niin pahasti, että se suljettiin kokonaan. Seuraavana aamuna Kalugan laitokseen osui, kirjoittaa Yandex, jota kutsutaan usein Venäjän Googleksi.
Pian alkoi kiertää graafi. Internetin valvontayhtiö Cloudflare tallensi jyrkän laskun bottiliikenteessä Yandexin verkosta 8. ja 11. lokakuuta, eli samana päivinä kuin kaksi hyökkäyksistä tapahtui, raportoi The Guardian. Teknologiasivusto Tom's Hardware otsikoi uutisensa sanomalla, että venäläinen ”disinformaatiobotti-liikenne” oli lähes eliminoitu yhdessä yössä.
Hyökkäysten jälkeen levitetty graafi näyttää liikennettä Yandexin verkosta, ei mittausta sosiaalisen median poliittisista kommenteista. Faksimile: Cloudflare/Jeremiah Fowler.
Sitten tuli kaavio, joka antoi tarinalle sen poliittisen terän. Sen väitettiin osoittavan, että ”venäläiset botit” postasivat 56 prosenttia vähemmän AfD:n tueksi. Lähdettä ei ilmoitettu. Tiedot ulottuivat 15. lokakuuta asti, vaikka kaavio oli kiertänyt jo useita päiviä aiemmin, Hungarian Conservative -lehti huomauttaa. Regensburgin tietojenkäsittelytieteen professori Raphael Wimmer epäili sen olevan tekoälyllä luotu.
Mainos:
Kaavio ilman lähdeviitettä, jota levitettiin todisteena ”venäläisten bottien” vähentyneestä toiminnasta. Aikajana ulottuu 15. lokakuuta asti, vaikka kuva kiersi jo aiemmin. Faksimile: Tomáš Zdechovský/X.
Threadista toimituksiin
Vihreiden paikallispoliitikko Robin Schlingheider jakoi kaavion Threadissa ja tšekkiläinen Euroopan parlamentin jäsen Tomáš Zdechovský jakoi sen X:ssä, netzpolitik.org kertoo. Kun Wimmer kysyi Schlingheiderilta, mistä luvut olivat peräisin, hänet tiettävästi estettiin. Myöskään netzpolitik.org ei saanut vastausta kysymykseensä lähteestä, kun sivusto julkaisi tutkimuksensa.
Itävaltalainen Der Standard ja saksalainen Focus välittivät tarinan silti eteenpäin netzpolitik.orgin mukaan. Muutamassa päivässä tuntematonta alkuperää olevasta kaaviosta oli tullut uutinen, jossa väitettiin, että AfD:n verkkotuki oli johdettua Venäjältä.
Jarosław Wolski, joka oli myös levittänyt väitettä, poisti julkaisunsa ja pyysi tiistaina anteeksi miljoonia tavoittanutta väärää tietoa Hungarian Conservativen mukaan.
Tanskalainen faktojen tarkistus
Tanskalainen analyytikko Valdemar Osted Common Consultancysta otti tarinan todesta. ”Liikkeellä on tarina: Yandexin datakeskuksiin tehtyjen drooni-iskujen jälkeen kommentointi AfD- ja MAGA-tileillä romahti. Joten me tarkistimme asian. Emme havaitse sitä”, hän kirjoittaa.
Analyytikot seurasivat 76 AfD-poliitikkoa ja 136 MAGA-tiliä Facebookissa. Jokaista postausta verrattiin tilin normaaliin suoriutumiseen samassa vaiheessa julkaisun jälkeen, samana viikonpäivänä ja samaan vuorokaudenaikaan.
Hyökkäysten jälkeen AfD-poliitikoiden postaukset vaihtelivat 8 prosenttia alle normaalista 5 prosenttiin yli normaalin, kun taas MAGA-tileillä ne olivat 4–10 prosenttia yli normaalin. Common Consultancyn mukaan kyseessä on tavanomainen päivittäinen vaihtelu.
Luvattua romahdusta ei näkynyt numeroissa missään. MAGA-tilien osalta suuntaus oli päinvastoin ylöspäin: uudet postaukset saivat 480 000–560 000 kommenttia päivässä hyökkäysten jälkeen, kun syyskuun lopulla niitä oli noin 370 000. Analyysi kattaa Facebookin kahden–kolmen ensimmäisen päivän ajalta hyökkäysten jälkeen.
Common Consultancyn analyysi ei osoita selvää laskua hyökkäysten jälkeen: tutkittujen AfD- ja MAGA-tilien kommentit pysyivät normaalin vaihtelun rajoissa. Grafiikka: Common Consultancy.
Hakurobotteja, ei yleistä mielipidettä
Graafi, josta kaikki alkoi, seurasi Yandexin hakurobotteja (web crawlers), eli ohjelmia, jotka indeksoivat verkkosivuja hakukonetta varten. Venäläinen bottiliikenne kokonaisuudessaan ei laskenut merkittävästi netzpolitik.orgin mukaan.
— Kun Cloudflaren data näyttää jyrkkää pudotusta ”bottiliikenteessä”, se ei viittaa automatisoituihin trollitileihin sosiaalisessa mediassa, vaan ohjelmistoihin, jotka tekevät automatisoituja verkkopyyntöjä suuressa mittakaavassa, internet-infrastruktuurin asiantuntija Michał Woźniak kertoo The Guardianille.
Saksalainen analyysiorganisaatio CeMAS ei nähnyt mitään laskua siinä, mitä se luokittelee epäaidoiksi tykkäyksiksi ja jaoiksi. Valentin toimitusjohtaja Amil Khan kertoo The Guardianille, ettei analyysiyhtiö ole havainnut muutoksia postaustavoissa ja ettei Yandexin datakeskuksilla ole käytännön yhteyttä toimintaan, jota huhu koski.
Historiaa omaava joukkohyökkäys
Mobilisaatiolla sosiaalisen median ”venäläistä propagandaa” vastaan on historiansa. NAFO-verkoston (lyhenne sanoista North Atlantic Fella Organization) perusti toukokuussa 2022 Kamil Dyszewski. Ryhmä on tuottanut meemejä, jotka on suunnattu sen ”venäläiseksi propagandaksi” kutsumaansa toimintaa vastaan, ja kerännyt varoja Ukrainan sotakoneistolle, mukaan lukien Georgialaiselle legioonalle.
Ukrainan puolustusministeriö kiitti 28. elokuuta 2022 verkostoa julkisesti sen taistelusta ”Kreml-propagandaa ja trolleja” vastaan. Jäsenet ovat ilmaisseet tukensa Ukrainalle ja Natolle, ja verkostoa on syytetty koordinoidusta häirinnästä ja toisinajattelijoiden massailmiantamisesta Discordin ja Twitterin kautta. Väitettyihin kohteisiin ovat kuuluneet MAGA-kannattajat, Tulsi Gabbard ja Tucker Carlson.
Graafi venäläisen hakukoneen hakuroboteista ja tuntematonta alkuperää oleva kaavio riittivät muuttamaan poliittisen sitoutumisen AfD:n ja MAGA:n ympärillä Venäjältä käsin suoritetuksi kauko-ohjaukseksi. Kun väitettä lopulta testattiin todellisia tilejä vasten, luvattua pudotusta ei yksinkertaisesti ollut.
Missähän Suomen kultavarannot ovat ja kuka ne omistaa?
Suomen korruptoitunut valtiojohto toisensa jälkeen ei ole 30 vuoteen huolehtinut maan huoltovarmuudesta eikä kansallisomaisuuksien suojaamisesta. He ovat toimineet suorastaan Suomea tuhoten.
Olisiko taustalla pelko IMF:n tai Troikan huostaan joutumisesta, kun maan talous ajautuu lopullisesti kuralle? Kultaa tarvitaan kenties lisävakuudeksi Kiinan antamalle edulliselle rahoitukselle ja korvauksena on Italian sitoutuminen Belt Road Initiative-ohjelmaan?? Makaronimaa ei siis tule toimeen omillaan, mutta pelkää Kreikan kohtaloa.
Läntinen velkarahajärjestelmä tekee temput kaikille niille maille, joiden kauppatase ei ole pysyvästi ylijäämäinen. Ne saavat niskaansa IMF:n ennemmin tai myöhemmin, minkä jälkeen kurjistuspolitiikka ja julkisen omaisuuden myyminen otetaan täydellä voimallaan käyttöön, kuten Kreikassa.
Tämä onkin mielenkiintoista koska Italian keskuspankki kuuluu BIS -pankkijärjestelmään/kartelliin johon kuuluvat lähes kaikki maat -voiko jokin tälläinen valtio pitää kultavarantonsa valtion hallinnassa, BIS-keskuspankkinsa sijaan?
Aivan oikein. Antaa nyt EU:lle kultavarannot, joka olisi aivan sama kuin antaisi ne säilytettäviksi täällä 500-vuotta olleille kulmahousuille.
Suomen valtiolla on melkoisesti vihreää kultaa eli metsää ja maaomaisuutta. Tätä nämä valtapuolueet ovat huuliaan lipoen aina olleet luovuttamassa kavereilleen milloin minkäkin laisin lain muutoksin ja yhtiöittämisin. Myös Suomen vesivarat ovat vaarassa. Sopivan tilaisuuden tullen joku ulkomaalainen globaali yhtiö varastaa nämä varat lähes ilmaiseksi ja päättävä ministeri ja taho hieroo työväkisenä käsiään, että kylläpäs kansaa taas palveltiin hyvin. Esimerkkejä perseelleen menneistä valtion omaisuuden myynneistä on vaikka kuinka paljon: Sähköverkot, TV-oikeudet (Digita), Kemira (Häkämies), Kaivosoikeuksia järjestään ulkomaalaisille, Neste, Fortumi, Sonera jne. Revi siitä sitten..
Kullan ottaminen haltuun ei tule onnistumaan. Tosiasia on loppupelissä se, että valta on sillä, jolla kulta on.
— Se kirjoittaa säännöt, jolla on kulta.
Sopimukset ovat pelkkää vessapaperia silloin, kun tosi on kyseessä.
Suomen pitää ottaa kaikki sille kuuluva kulta talteen tänne Suomeen. Pienen osan kullasta voisi laittaa piiloon Norjaan ja Sveitsiin.
Suomen Pankin kultavarantoja on yritetty selvittää jo vuodesta 2013 asti. Mitään vastauksia ei anneta.
Suomen Pankki ja hallitus salaavat suomalaisilta, että Suomen kultavarannoista on kadotettu, varastettu tai ”sijoitettu” suurin osa.
Monet suuret maat, kuten Saksa ja Hollanti, ovat kotiuttaneet kultansa Yhdysvalloista vuoden sisällä.
Kuitenkaan Saksalle Yhdysvallat ei kyennyt toimittamaan Saksan 200 tonnin kultamäärää. Yhdysvallat lupasi toimituksen aikaisintaan vuonna 2016 tai 2017.
Ilmeisesti Yhdysvalloilla on vaikeuksia palauttaa heille säilöön uskottua kultaa, koska sitä ei enää ole. Onko Suomen hallitus pyytänyt Yhdysvalloista 8,8 tonnia kultaa takaisin kotiutettavaksi ja miksi ei?
https://mvlehti.net/2015/03/29/missa-ovat-suomen-kultavarannot-ja-onko-niita-edes-enaa-olemassakaan/
Yhdysvallat on epähuomiossa hävittänyt kullat jonnekin ja käy nyt katsomassa Iranin holveista löytyisikö sieltä jotain tilalle. Toki voi olla, että kun on erinäisille mercenaryille ja asetehtailijoille korvaukset maksettu, niin eipä jää paljon jäljelle. Mutta ainahan maailmalla näitä kullan ja luonnonrikkauksien piilottelijoita löytyy. Väännetään sanktioruuvia kireämmälle, niin sieltä ne putoavat Setä Samulin taskuun kuin kypsät hedelmät.
Vuonna 2013 Suomen Pankki paljasti että 96 % Suomen kullasta on ulkomailla. Suomen kullasta 51 % on Englannissa, 20 % Ruotsissa, 18 % Yhdysvalloissa ja 7 % Sveitsissä keskuspankkien säilytettävä. Vain 4 % kullasta on Suomessa. Hajauttamista ainakin tietyssä määrin voidaan perustella turvallisuuspoliittisista syistä. Myös keskeisissä arvometallien kaupankäyntipaikoissa kultavarantojen vaihtaminen valuuttoihin on helpompaa.
Nämä ulkomailla säilytettävät kultavarannot eivät kuitenkaan välttämättä ole turvassa, sillä kultatalletuksiin saattaa sisältyä riskinsä lainauskäytäntöjen muodossa. Kullan liisaustoiminta on yleistä, mutta altistaessa kultaa markkinoille syntyy vastapuoliriski takaisinmaksusta. Kullasta tulee kultasaamista.
Skenaario ei ole hatusta vedetty. Takavuosina Portugali menetti mittavan määrän lainaamaansa kultaa, kun Drexel Burnham Lambert – pankki keinotteli itsensä konkurssiin.
Leasing-koroilla voidaan hakea sijoitustuottoja. Erityisesti Lontoo tunnetaan kullan leasing – toiminnan keskuksena, jossa operoivat nk. LBMA-pankit (London Bullion Market Association).
Nykyisillä markkinoilla finanssituotteita on tapana vivuttaa ja kultamarkkinat ovat pahamaineisen heikosti läpinäkyviä. Paperilla käydyt kaupat voivat ylittää varsinaisella fyysisellä metallilla käydyn kaupan määrän jopa monikymmenkertaisesti.
Erityisen hankala tilanne muodostuu, mikäli samaan fyysiseen kultaan kohdistuu useita kilpailevia vaatimuksia. Tällainen tilanne voi muodostua, mikäli esimerkiksi lainattua kultaa on myyty eteenpäin, mahdollisesti paperilla useaan kertaankin. Jos nyt samanaikaisesti usea taho vaatii nimenomaan fyysistä kultaa takaisin, sopimuksille ei löydy riittävästi katetta fyysisenä kultana. Tämä vastaa kultamarkkinoilla perinteistä pankkiryntäystä.
Keskuspankkien kultasäilytyksen riskit voivat realisoitua juuri silloin kun ei pitäisi, eli kansainvälisen taloustilanteen ajautuessa kriisiin tai muussa poikkeustilanteessa. Toisin sanoen, Suomen kulta on ehkä turvassa vain siihen saakka, kunnes sitä oikeasti tarvitaan.
http://sakaripuisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265110-ovatko-suomen-kultavarannot-turvassa
I am really impressed together with your writing skills and also with the format to your blog. Is that this a paid theme or did you modify it your self? Anyway stay up the excellent high quality writing, it’s rare to look a nice blog like this one these days.