Kanadalaisen McGill-yliopiston tutkijat ovat tutkineet, miten istuma-asento vaikuttaa tunteisiin ja riskinottoon. Pystyssä istuneet ottivat suurempia riskejä kuin ne, jotka nököttivät kumarassa.
Tutkijat, jotka raportoivat tutkimuksestaan British Journal of Psychology -lehdessä, rekrytoivat lähes 200 henkilöä yliopistoyhteisöstä. Osallistujille kerrottiin, että he testaisivat mobiilisovellusta tabletilla, mutta todellisuudessa tutkijat tarkastelivat, miten heidän istuma-asentonsa vaikutti heihin.
Yhdelle ryhmälle tabletti asetettiin telineeseen säädettävälle pöydälle, mikä sai heidät suoristamaan selkänsä. Toisella ryhmällä se makasi tasaisena matalammalla pöydällä, ja osallistujat kumartuivat näytön ylle. Kukaan ei kertonut heille, miten istua, ja jälkikäteishaastatteluissa useimmat sanoivat, etteivät he olleet huomanneet heidän asentoaan manipuloidun. Heidän niskakulmansa mitattiin video-ohjelmiston avulla.
Pallo, joka puhkesi
Tehtävänä oli riskinottopeli, jossa oli virtuaalinen ilmapallo. Jokainen pumppaus teki pallosta suuremman ja kasvatti mahdollista palkintoa. Jos pallo puhkesi, kyseisen kierroksen palkinto menetettiin.
Jokainen lisäpumppaus merkitsi siten suuremman palkinnon punnitsemista suhteessa riskiin menettää jo kertyneet varat. Ryhmät erosivat toisistaan juuri tässä valinnassa: pystyasennossa ollut ryhmä otti suurempia riskejä pelissä ja pyrki ansaitsemaan suurempia palkintoja.
Tutkijat eivät tulkitse tätä huolimattomuudeksi. Vastaava kirjoittaja Jorge Armony, psykiatrian ja psykologian professori, tulkitsee tulosta näin:
— Tämä viittaa siihen, etteivät he toimineet impulsiivisemmin, vaan pikemminkin harjoittivat tehokkaampaa riskinottoa, selitti Armony.
Jälkikäteen täytetyssä kyselylomakkeessa pystyasennossa ollut ryhmä raportoi myös tilastollisesti merkitsevästi suurempaa ylpeyttä. Tutkimuksen tiivistelmän mukaan tulokset säilyivät silloinkin, kun osallistujien epämukavuus ja tietoisuus manipuloinnista otettiin huomioon.
Osallistujat pidettiin tarkoituksella tietämättöminä siitä, mitä tutkittiin, jotta tieto ei vaikuttaisi heidän käyttäytymiseensä.
Erot olivat pieniä, ja koe suoritettiin laboratoriossa, yliopisto kirjoittaa. Tulokset eivät osoita, että selkä suorana istuminen johtaisi parempiin päätöksiin arkielämässä, ja Armony korostaa, ettei asento todennäköisesti muuta kenenkään elämää. Sen sijaan hän sanoo tutkimuksen herättävän kysymyksen siitä, voivatko jokapäiväiset ympäristöt, kuten työpaikkojen suunnittelu, vaikuttaa mielialaan ja käyttäytymiseen myös laboratorion ulkopuolella.
