Mainos:

Islanti varoittaa nuorten lisääntyneestä rahapelaamisesta

Julkaistu 6.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kaksi nuorta ihmistä katsoo matkapuhelinta.

Islantilaiset päihdepalvelut varoittavat, että rahapeliriippuvuus voi kasvaa jyrkästi tulevina vuosina. Erityistä huolta aiheuttaa nuorille suunnattu verkko- ja urheiluvedonlyönnin lisääntynyt markkinointi.

Rahapeli- ja vedonlyöntipalveluiden mainonnasta on tullut Islannissa huomattavasti näkyvämpää viime vuoden aikana. Sitä esiintyy sekä sosiaalisessa mediassa että vaikuttajien kautta, erityisesti miesten jalkapallon MM-kisojen yhteydessä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin joka kolmas islantilainen poika harrastaa vedonlyöntiä. Islannin nuorisotutkimuksessa noin 40 prosenttia toisen asteen opiskelijoista kertoi pelanneensa rahapelejä kuluneen vuoden aikana.

Páll Heiðar Jónsson, psykologi SÁÁ-järjestöstä (islantilainen päihdehuoltojärjestö), uskoo yhä useamman kehittävän peliongelman. Hän varoittaa, että mainonta esittää vedonlyönnin luonnollisena osana urheilun seuraamista.

Mainos:

— Pahinta mitä voi tapahtua, on se, että voitat. Melkein kukaan ei voita ja poistu paikalta voitollisena – se johtaa vain lisäpelaamiseen, Jónsson kertoi RÚV:lle.

Nuoret erityisen haavoittuvaisia

SÁÁ ei ole vielä nähnyt hoidossa selkeitä vaikutuksia jalkapallon MM-kisojen ympärillä lisääntyneestä aktiivisuudesta, mutta pelkää seurausten ilmenevän myöhemmin. Jónsson kehottaa vanhempia kiinnittämään huomiota siihen, mitä lapset tekevät puhelimillaan, ja keskustelemaan heidän kanssaan pelaamisen riskeistä.

— Kun peliriippuvuus on kerran kehittynyt, se on pitkäaikainen ongelma. Se voi pysyä mukanasi koko loppuelämän, Jónsson sanoo.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Uusi lapsiköyhyyssuunnitelma Islannissa: ”Toimia tarvitaan välittömästi”

Köyhyyden hinta

Julkaistu 5.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuvamontaasi, jossa näkyy siluetti lapsesta heijastavan lasin vieressä vasemmalla ja Islannin lippu ruohoisen maiseman yllä
Noin 10 500 lasta Islannissa elää kotitalouksissa, jotka alittavat pienituloisuusrajan.

Noin 10 500 lasta Islannissa asuu kotitalouksissa, jotka alittavat pienituloisuusrajan. Maan köyhyyden vastainen verkosto pitää uutta toimintasuunnitelmaa tervetulleena, mutta vaatii välittömiä toimia.

Opetus- ja lapsiministeriö on esitellyt Islannin ensimmäisen kattavan politiikan ja toimintasuunnitelman lapsiköyhyyden torjumiseksi. Se perustuu osittain Islannin yliopistolta tilattuun uuteen raporttiin, joka osoittaa, että noin 10 500 lasta asuu kotitalouksissa pienituloisuusrajan alapuolella.

Lapsiministeri Inga Sæland sanoi viime viikolla pidetyssä seminaarissa, että yhteinen kansallinen ponnistus lapsiköyhyyden torjumiseksi on välttämätön. Lapsilisäjärjestelmä saa 21 miljardia Islannin kruunua vuonna 2027.

Köyhyyden vastaisen EAPN Ísland -verkoston varapuheenjohtaja Hildur Oddsdóttir pitää suurta osaa suunnitelmasta tervetulleena. Hän korostaa erityisesti lapsilisäjärjestelmän uudistamista, jota hän kutsuu erittäin vanhentuneeksi, ja sanoo olevan erinomaista, että se otetaan tarkasteluun.

Mainos:

— Mutta haluaisin nähdä välittömiä toimia. Meidän on tasoitettava toimintaedellytykset kaikille lapsille, jotta heillä on yhtäläiset mahdollisuudet, Hildur kertoo RÚV:lle.

Esimerkkinä hän kuvailee viime perjantaina pidettyä tapaamista kahden henkilökunnan jäsenen kanssa nuorimman lapsensa alakoulussa.

— Kokouksessa ilmeni, että näille lapsille halutaan järjestää toimintaa, mutta se ei ole mahdollista. Esimerkiksi jos ryhmälle haluttaisiin järjestää pizza-ilta, se ei onnistuisi, koska ehkä vain kaksi kahdestakymmenestä oppilaasta voisi osallistua muiden jäädessä ulkopuolelle... Tämä on erityisen havaittavaa Breiðholtissa. Mutta kuten sanoin, toimia tarvitaan välittömästi, hän sanoo.

Islantilaisraportti: Pienituloiset työntekijät huolestuneempia tekoälystä

Tekoälyn tulevaisuus

Julkaistu 22.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Islannin lippu liehuu sinistä taivasta vasten.
Pienituloiset työntekijät ja maahanmuuttajat Islannissa ovat huolestuneempia työpaikkojen turvuudesta teknologian muuttaessa työelämää.

Islannin pienituloiset työntekijät ja maahanmuuttajat ovat huolissaan työpaikoistaan tekoälyn levitessä työelämään. Suurituloiset puolestaan näkevät mahdollisuuksia, uusi raportti osoittaa.

Työmarkkinoiden tutkimuslaitos Varða on julkaissut raportin siitä, miten tekninen kehitys ja ilmastonmuutos vaikuttavat työntekijöiden työhön. Joka neljäs työntekijä, jota edustavat ammattiliittojen keskusjärjestöt ASÍ, Islannin ammattiliittojen keskusjärjestö, ja BSRB, joka edustaa valtion ja kuntien työntekijöitä, uskoo oman työnsä muuttuvan lähivuosina teknologian ja ilmastonmuutoksen vuoksi.

Varðan johtaja Kristín Heba Gísladóttir sanoo työntekijöiden suhtautuvan teknologiseen kehitykseen yleisesti ottaen myönteisesti. Ryhmien välillä on kuitenkin eroja.

— Pienituloiset ja myös maahanmuuttajat ovat huolissaan työpaikkansa turvuudesta näiden muutosten yhteydessä, kun taas suurituloisemmat näkevät suurempia hyötyjä siinä, miten muutokset helpottavat heidän työtään, hän kertoo Islannin RÚV:lle.

Mainos:

Tekoäly seuloo hakijoita

Kysymystä "Kuka hyötyy tekoälystä?" tutkitaan Digital Societies, Technology and Artificial Intelligence -tutkimushankkeessa, jonka Islannin yliopisto käynnisti lokakuun alussa.

Guðbjörg Linda Rafnsdóttir, yliopiston sosiologian professori, sanoo, että tekoälyä käyttivät aluksi laajamittaisesti vain suuryritykset. Näin ei ole enää.

— Tämäntyyppistä teknologiaa käytetään nykyään melko laajasti, myös pienemmissä yrityksissä ja täällä Islannissakin, hän sanoo.

Hänen mukaansa ei ole epätavallista, että ihmiset antavat tekoälyn viimeistellä ansioluettelonsa ja työhakemuksensa, kun taas yritykset käyttävät tekoälyä tunnistamaan lupaavimmat hakijat. Kehitys on ymmärrettävää, hän sanoo, mutta tekoälyn antamisessa tehdä päätöksiä yksilöistä on haittapuolensa.

Professori kuvailee, kuinka hakemuksia tarkasteleva tekoäly etsii tietoa julkisista tietokannoista ja voi seurata yksilöiden digitaalisia jalanjälkiä jopa valtionrajojen yli. Hänen mukaansa tekoälyn on osoitettu vahvistavan tiettyjä stereotypioita.

— Se tekee johtopäätöksiä sellaisten ihmisten digitaalisten jalanjälkien perusteella, joita se pitää kyseisen yksilön kaltaisina. Jos se arvioisi minua, se saattaisi päätellä: Olen tämän ikäinen nainen, olen työskennellyt tällä alalla, ja kaltaiseni naiset ovat tällaisia tai tuollaisia, hän sanoo.

Musta laatikko

Tekoäly voi olla hyödyllinen, kun tehtävä on tarkasti määritelty, kuten ajokortillisten hakijoiden etsiminen. Kun sen on määritettävä, kuka on pätevin, sen päätöksiä tulee huomattavasti vaikeammaksi ennustaa. Guðbjörg Linda Rafnsdóttir sanoo, että tätä kutsutaan mustan laatikon ongelmaksi.

— Et tiedä, miksi se on valinnut juuri ne viisi henkilöä pätevimmiksi, koska se toimii sille syötetyn tiedon perusteella, mutta se käyttää myös digitaalisia jalanjälkiä ja tekee johtopäätöksiä ihmisten kyvyistä jonkin sellaisen perusteella, mitä se pitää kohtuullisena, hän sanoo.

Lapsuusiän lihavuus lisääntyy Islannissa

Julkaistu 29.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Joka kymmenes kouluikäinen lapsi Islannin maaseudulla kärsii lihavuudesta.

Yhä useammat lapset Islannissa ovat lihavia, ja kasvu on suurempaa maaseudulla kuin pääkaupunkiseudulla.

Osuus on noussut vuoden 2014 6,5 prosentista hieman yli 10 prosenttiin tänään, kertoo uusin koululaisten terveydenhuoltoa koskeva vuosiraportti vuodelta 2025. Maailmanlaajuisesti 8 prosenttia lapsista luokitellaan nykyään lihaviksi. Islannin maaseudulla, mukaan lukien Etelä-Islanti, luku on 10 prosenttia kouluikäisten lasten keskuudessa. Se tarkoittaa noin 400 lasta pelkästään Etelä-Islannissa.

Etelä-Islannin terveydenhuolto ylläpitää Kraftmiklir krakkar -ohjelmaa (Vahvat lapset) vastatakseen suuntaukseen. Lapsille ja perheille tarjotaan hoitoa ja tukea perusterveydenhuollon kautta. Ohjelmaa koordinoiva sairaanhoitaja Bjarnheiður Böðvarsdóttir kertoo RÚV:lle, että he käynnistivät ohjelman, koska lihavuus lisääntyi alueella niin merkittävästi.

– Se voi johtaa komplikaatioihin, kuten aineenvaihduntahäiriöihin, rasvamaksaan, uniapneaan ja korkeaan verenpaineeseen. Lihavilla lapsilla on myös suurempi todennäköisyys olla lihavia aikuisina, ja heille voi alkaa kehittyä sydän- ja verisuonitauteja.

Mainos:

Böðvarsdóttirin mukaan perusterveydenhuollon kautta apua saaneista lapsista tehty tutkimus osoittaa, että painonnousu on hidastunut, tavat ovat muuttuneet ja verikokeiden tulokset ovat parantuneet. Terveysministeri on nostanut ohjelman esille kiitoksen kera. Böðvarsdóttir toivoo muiden terveyskeskusten seuraavan esimerkkiä.

– Toivomme vain, että muut terveyskeskukset omaksuvat samanlaisen lähestymistavan, sillä uskomme tämän olevan erittäin tärkeää.

Islanti haluaa kieltää valaanpyynnin aluevesillään

Ympäristö

Julkaistu 17.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valaanpyynti on edelleen sallittua Islannissa, joka on yksi kolmesta maasta, jotka edelleen harjoittavat kaupallista metsästystä.

Islannin elinkeinoministeri haluaa lopettaa pyynnin. Helmikuussa Althingi ottaa käsittelyyn vanhan valaanpyyntilain.

Hallituksen julkaiseman parlamentaarisen asialistan mukaan tuolloin esitellään vuoden 1949 valaanpyyntilain uudistus. Lopettamista on punnittava erityisesti elinkeinovapauden ja omaisuudensuojan kannalta. Kyseessä on ilmoitettu ehdotus, ei vielä hyväksytty kielto.

Hanna Katrin Fridriksson kutsuu lakia aikansa tuotteeksi ja sanoo Visirin haastattelussa haluavansa vähentää valaanpyyntiä jyrkästi.

— Tulevaisuuden visionani on, että lopetamme tämän pyynnin, sanoo Hanna Katrin Fridriksson.

Mainos:

Samalla on otettava huomioon Bjarni Benediktssonin myöntämät viisivuotiset luvat.

Kiellon kannatus on vahvinta nuorimmassa ikäryhmässä. Yli puolet 18–29-vuotiaista kannattaa valaanpyynnin täyskieltoa.