Irakilaisille myönnetty ennätysmäärä oleskelulupia: Perhesiteitä, avioliittoja suomalaisnaisten kanssa…

Julkaistu 9.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Irakilaisille on myönnetty tämän vuoden alusta jo lähes kolme kertaa enemmän oleskelulupia kuin samalla ajanjaksolla viime vuonna. Turvapaikan saa kuitenkin entistä harvempi, uutisoi Suomen Uutiset.

Vaikka varsinaisen turvapaikan saa entistä harvempi hakija, Maahanmuuttoviraston julkaisemista tilastotiedoista selviää, että vuoden 2017 tammikuun alusta toukokuun loppuun saakka irakilaiset ovat saaneet 468 oleskelulupaa.

Koko viime vuoden aikana lupia myönnettiin 574

Toukokuun loppuun mennessä irakilaisille on tänä vuonna myönnetty 468 oleskelulupaa, kertoo Suomen Uutiset. Irakilaisten saamat oleskeluluvat ovat siten ainakin lukumääräisesti kasvussa, kun vertailukohdaksi otetaan vastaava ajanjakso viime vuodelta.

Vuonna 2016 irakilaisille myönnettiin tammikuun alusta toukokuun loppuun ajoittuvalla jaksolla vain 165 myönteistä oleskelulupapäätöstä. Tuolloin kielteisiä päätöksiä tehtiin 39 kappaletta.

Huomionarvoista on, että koko vuoden 2016 aikana irakilaisille myönnettiin yhteensä 574 oleskelulupaa. Jos tämän vuoden linja jatkuu samanlaisena, irakilaiset voivat saada vuonna 2017 lähes kaksi kertaa enemmän oleskelulupia kuin viime vuonna.

Turvapaikkapolitiikan tiukennukset näkyvät

Oleskelulupa ei ole sama asia kuin turvapaikka. Turvapaikka viittaa henkilölle myönnettyyn kansainväliseen suojeluun, eli henkilölle on myönnetty pakolaisasema. Tällöin oleskelulupa luonnollisesti saadaan myös. Maahanmuuttovirasto määrittelee aina, onko turvapaikanhakija pakolainen, kun hänen hakemukseensa tehdään päätös.

Irakilaisille myönnetyt turvapaikat ovat vähitellen kääntyneet laskuun perussuomalaisten hallituksessa ajamien turvapaikkapolitiikan tiukennuksien vuoksi. Tämän vuoden tammikuun ja toukokuun välisenä aikana irakilaisille on myönnetty 724 turvapaikkaa, joka on yli 500 vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.

Maahanmuuttovirasto on äskettäin myös muuttanut linjauksiaan Irakin turvallisuuden osalta, mikä on johtanut kielteisiin päätöksiin. Kielteisen päätöksen on tänä vuonna saanut 1 278 hakijaa.

Oleskelulupa perhesiteen tai avioliiton perusteella

Oleskeluluvan voi saada monella eri perusteella, kuten sen vuoksi, että hakija on avioliitossa Suomen kansalaisen kanssa, joka asuu Suomessa. Oleskelulupa voidaan myöntää muutoinkin perhesiteen perusteella. Tällöin edellytetään yleensä joko vähintään kahden vuoden yhdessä asumista suomalaisen kanssa tai että oleskeluluvan hakijalla on yhteinen lapsi suomalaisen kanssa.

Suomen Uutiset kertoi toukokuussa, kuinka suomalaisnaiset ovat viime aikoina menneet erityisen innokkaasti naimisiin irakilaisten miesten kanssa. Vuonna 2016 tällaisia avioliittoja solmittiin 135 kappaletta.

Tilastotiedoista selviää, että trendi ei ole ainakaan laskussa. Pelkästään tämän vuoden aikana oleskelulupa irakilaiselle on myönnetty jo 52 kertaa sillä perusteella, että henkilö on ollut Suomen kansalaisen puoliso. Kun kyse on ollut yleisemmin perhesiteen perusteesta, lupa on myönnetty 453 kertaa, kertoo Suomen Uutiset.

Lumeliittojen osoittaminen vaikeaa

Oleskelulupakaan ei ole automaattinen, sillä Suomen viranomaisilla on aina mahdollisuus jättää oleskelulupa myöntämättä jos sen edellytykset eivät täyty. Joissain tapauksissa avioliittoja solmitaan pelkästään oleskeluluvan saamisen vuoksi, jolloin aviopuolisoilla ei oikeasti ole tarkoituksena perheen perustaminen. Tällaisten niin sanottujen lumeliittojärjestelyjen osoittaminen on kuitenkin vaikeaa.

Turvapaikkapolitiikan kiristyksien lisäksi perussuomalaiset ovat muutenkin nostaneet kynnystä maahan pääsemiselle. Merkittävä muutos oli esimerkiksi viime vuonna ulkomaalaislaista poistettu humanitaarisen suojelun kategoria. Humanitaarinen suojelu oli pelkästään Suomen kansallinen käytäntö, jota ei edellytetä EU-lainsäädännön perusteella.

Oppositio vaati paperittomille oleskelulupia

Oppositiopuolueiden linja on aivan toisenlainen. Esimerkiksi maaliskuussa Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.), Ville Niinistö (vihr.) ja Antti Rinne (sd.) vaativat tilapäistä oleskelulupaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut turvapaikanhakija saattoi aiemmin saada tilapäisen oleskeluluvan, jos käännyttäminen pakkotoimin osoittautui mahdottomaksi. Perussuomalaisten hallitustyöskentely on kuitenkin johtanut siihen, ettei laittomasti maassa oleville enää anneta oleskeluoikeutta vain siksi, että he eivät suostu poistumaan maasta, Suomen Uutiset kirjoittaa.

Lähde: Suomen Uutiset

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.