Mainos:

Irakilaisille myönnetty ennätysmäärä oleskelulupia: Perhesiteitä, avioliittoja suomalaisnaisten kanssa…

Julkaistu 9.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Irakilaisille on myönnetty tämän vuoden alusta jo lähes kolme kertaa enemmän oleskelulupia kuin samalla ajanjaksolla viime vuonna. Turvapaikan saa kuitenkin entistä harvempi, uutisoi Suomen Uutiset.

Vaikka varsinaisen turvapaikan saa entistä harvempi hakija, Maahanmuuttoviraston julkaisemista tilastotiedoista selviää, että vuoden 2017 tammikuun alusta toukokuun loppuun saakka irakilaiset ovat saaneet 468 oleskelulupaa.

Koko viime vuoden aikana lupia myönnettiin 574

Toukokuun loppuun mennessä irakilaisille on tänä vuonna myönnetty 468 oleskelulupaa, kertoo Suomen Uutiset. Irakilaisten saamat oleskeluluvat ovat siten ainakin lukumääräisesti kasvussa, kun vertailukohdaksi otetaan vastaava ajanjakso viime vuodelta.

Vuonna 2016 irakilaisille myönnettiin tammikuun alusta toukokuun loppuun ajoittuvalla jaksolla vain 165 myönteistä oleskelulupapäätöstä. Tuolloin kielteisiä päätöksiä tehtiin 39 kappaletta.

Mainos:

Huomionarvoista on, että koko vuoden 2016 aikana irakilaisille myönnettiin yhteensä 574 oleskelulupaa. Jos tämän vuoden linja jatkuu samanlaisena, irakilaiset voivat saada vuonna 2017 lähes kaksi kertaa enemmän oleskelulupia kuin viime vuonna.

Turvapaikkapolitiikan tiukennukset näkyvät

Oleskelulupa ei ole sama asia kuin turvapaikka. Turvapaikka viittaa henkilölle myönnettyyn kansainväliseen suojeluun, eli henkilölle on myönnetty pakolaisasema. Tällöin oleskelulupa luonnollisesti saadaan myös. Maahanmuuttovirasto määrittelee aina, onko turvapaikanhakija pakolainen, kun hänen hakemukseensa tehdään päätös.

Irakilaisille myönnetyt turvapaikat ovat vähitellen kääntyneet laskuun perussuomalaisten hallituksessa ajamien turvapaikkapolitiikan tiukennuksien vuoksi. Tämän vuoden tammikuun ja toukokuun välisenä aikana irakilaisille on myönnetty 724 turvapaikkaa, joka on yli 500 vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla.

Maahanmuuttovirasto on äskettäin myös muuttanut linjauksiaan Irakin turvallisuuden osalta, mikä on johtanut kielteisiin päätöksiin. Kielteisen päätöksen on tänä vuonna saanut 1 278 hakijaa.

Oleskelulupa perhesiteen tai avioliiton perusteella

Oleskeluluvan voi saada monella eri perusteella, kuten sen vuoksi, että hakija on avioliitossa Suomen kansalaisen kanssa, joka asuu Suomessa. Oleskelulupa voidaan myöntää muutoinkin perhesiteen perusteella. Tällöin edellytetään yleensä joko vähintään kahden vuoden yhdessä asumista suomalaisen kanssa tai että oleskeluluvan hakijalla on yhteinen lapsi suomalaisen kanssa.

Suomen Uutiset kertoi toukokuussa, kuinka suomalaisnaiset ovat viime aikoina menneet erityisen innokkaasti naimisiin irakilaisten miesten kanssa. Vuonna 2016 tällaisia avioliittoja solmittiin 135 kappaletta.

Tilastotiedoista selviää, että trendi ei ole ainakaan laskussa. Pelkästään tämän vuoden aikana oleskelulupa irakilaiselle on myönnetty jo 52 kertaa sillä perusteella, että henkilö on ollut Suomen kansalaisen puoliso. Kun kyse on ollut yleisemmin perhesiteen perusteesta, lupa on myönnetty 453 kertaa, kertoo Suomen Uutiset.

Lumeliittojen osoittaminen vaikeaa

Oleskelulupakaan ei ole automaattinen, sillä Suomen viranomaisilla on aina mahdollisuus jättää oleskelulupa myöntämättä jos sen edellytykset eivät täyty. Joissain tapauksissa avioliittoja solmitaan pelkästään oleskeluluvan saamisen vuoksi, jolloin aviopuolisoilla ei oikeasti ole tarkoituksena perheen perustaminen. Tällaisten niin sanottujen lumeliittojärjestelyjen osoittaminen on kuitenkin vaikeaa.

Turvapaikkapolitiikan kiristyksien lisäksi perussuomalaiset ovat muutenkin nostaneet kynnystä maahan pääsemiselle. Merkittävä muutos oli esimerkiksi viime vuonna ulkomaalaislaista poistettu humanitaarisen suojelun kategoria. Humanitaarinen suojelu oli pelkästään Suomen kansallinen käytäntö, jota ei edellytetä EU-lainsäädännön perusteella.

Oppositio vaati paperittomille oleskelulupia

Oppositiopuolueiden linja on aivan toisenlainen. Esimerkiksi maaliskuussa Li Andersson (vas.), Anna-Maja Henriksson (r.), Ville Niinistö (vihr.) ja Antti Rinne (sd.) vaativat tilapäistä oleskelulupaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille turvapaikanhakijoille.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut turvapaikanhakija saattoi aiemmin saada tilapäisen oleskeluluvan, jos käännyttäminen pakkotoimin osoittautui mahdottomaksi. Perussuomalaisten hallitustyöskentely on kuitenkin johtanut siihen, ettei laittomasti maassa oleville enää anneta oleskeluoikeutta vain siksi, että he eivät suostu poistumaan maasta, Suomen Uutiset kirjoittaa.

Lähde: Suomen Uutiset

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Matut hiiteen
Matut hiiteen
9 years ago

Ei mitään kevennyksiä. Tiukennuksia vaan lisää. Toi loisten elätys nielee hirveesti rahaa ja sitä tarvitaan ensi sijaisesti oman maan kansalaisille.

Tume
Tume
9 years ago

Raiskaavat rakit merikontteihin ja kotiin..

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.