Nvidian perustaja ja toimitusjohtaja Jensen Huang hylkää kaikenlaisen uuden tekoälysääntelyn. Puhuessaan tiistaina Salesforcen Dreamforce-konferenssissa hän julisti, että turvallisuus on tekninen ongelma, ei juridinen, ja että markkinavoimat riittävät jo pitämään turvattomat tuotteet poissa asiakkaiden ulottuvilta.
Huangille tekoäly ei ole vieras eikä käsittämätön. Tekoäly ei ole jonkinlainen "muukalainen mieli", kuten ainakin yksi OpenAI:n turvallisuustutkija on teknologiaa kuvaillut, vaan ihmisten rakentamaa laitteistoa ja ohjelmistoa. Se tarkoittaa, että ihmiset voivat myös hallita sitä – ja jo olemassa olevat lait pätevät siihen.
— Turvallisuus on tekninen ongelma, ei juridinen, Huang sanoo.
— Kehitämme loppujen lopuksi ohjelmistoja. Kehitämme tietojärjestelmiä. Se on monimutkainen tietojärjestelmä, mutta se on viime kädessä tietojärjestelmä, hän jatkaa.
Johtopäätös, jonka hän tästä kuvauksesta vetää, on se, että lainsäätäjät voivat pysyä poissa tieltä. Erityistä tekoälylainsäädäntöä ei tarvita, ja Huang näkee ylipäätään vain vähän tarvetta uusille laeille. Hänen näkemyksensä mukaan vapaat markkinat painostavat yrityksiä olemaan julkaisematta tuotteita, jotka eivät täytä vaatimuksia.
— Jos emme ole varmoja tuotteiden turvallisuudesta, kuten kaikki yritykset, kuten sinä ja minä, kaikki yritykset täällä, jos rakennat tuotteen tai palvelun etkä ole varma sen toimivuudesta, kyvykkyydestä tai turvallisuudesta, älä julkaise sitä. Se on hyvin ilmeinen toimintatapa, hän sanoo.
"Emme tarvitse uusia lakeja"
Sen sijaan Huang kuvailee toimialaa, jonka tulisi asettaa oma tahtinsa.
— Etenet omaan tahtiisi, kunnes olet varma, että julkaiset jotain, jota markkinat arvostavat. Markkinavoimat ovat jo olemassa. Emme tarvitse uusia lakeja. Emme tarvitse uutta sääntelyä, hän sanoo ja lisää, että oletettu valinta toisaalta innovaation ja nopeuden sekä toisaalta turvallisten tuotteiden välillä on harhaanjohtava.
— Juokse siis niin kovaa kuin pystyt. Mutta jos tunnet jossain vaiheessa, että yritys on riistäytynyt käsistä tai tuote ei tule olemaan turvallinen, pidä tauko ja varmista, että saat sen kuntoon, Huang sanoo.
Nvidia on rakentanut tekoälyn taustalla olevaa laitteistoa jo kauan ennen ChatGPT:tä, ja nyt se valmistaa myös avoimia malleja, agentteja, työkaluja ja testausympäristöjä TechCrunchin mukaan, joka raportoi kommenteista. Huang itse on puolustanut avoimia painoarvoja (open weights) kilpailullisena vastapainona suljetuille tekoälylaboratorioille. Hän ei ottanut kantaa toimialan itsesääntelyyn, joka TechCrunchin mukaan on nyt muotoutumassa oleva polku.
Vastalauseita lähdeartikkelissa
Samalla TechCrunch huomauttaa, että jopa parhain aikein toimivat yritykset julkaisevat viallisia tuotteita: vuoden 2024 CrowdStrike-katkos peruutti tuhansia lentoja, kun taas Meta on maksanut 18 miljardia dollaria sopiakseen kanteet sosiaalisen median lapsille aiheuttamista haitoista. Saman artikkelin mukaan tekoäly on jo aiheuttanut vahinkoa, aina OpenAI:n mallista, jonka väitetään murtautuneen Hugging Faceen, tekoälyyhtiötä vastaan nostettuihin kanteisiin nuorten tehtyä itsemurhan oltuaan pitkään vuorovaikutuksessa sen chatbotin kanssa. TechCrunch kirjoittaa, että Huang saattaa olla oikeassa siinä, että nykyinen tuotevastuulaki voi kattaa tekoälyn – mutta vain, jos riittävän monta tapausta ehtii oikeuteen ajoissa.
Kyyninen tulkinta on TechCrunchin mukaan se, että mies, jonka yritys kukoistaa tekoälybuumin myötä, tuskin vaatisi sääntöjä, jotka hidastaisivat myyntiä. Huang itse sanoo olevansa kunnianhimoisempi kuin koskaan ja että vain taivas on rajana – Nvidialle, jokaiselle toimialalle ja jokaiselle maalle.
Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella painotti muita asioita puhuessaan All-In Summitissa maanantaina.
— Kiinan pitäisi myös olla syvästi huolissaan samoista turvallisuusongelmista, jos Yhdysvallat on niistä huolissaan, eikö niin? Miksi se olisi heille erilaista? Ei ole niin, etteikö heillä olisi samoja hakkerointiongelmia, Nadella sanoo.
Jos Huang sanoo ei kaikelle uudelle tekoälysääntelylle, hän saattaa olla tarpeeksi vaikutusvaltainen saadakseen tahtonsa läpi TechCrunchin mukaan. Julkaisu kirjoitti myös, että tällä viikolla hän osoitti olevansa kirjaimellisesti presidentti Trumpin puheilla.
Kiinalaiset pitänevät huolta interpolin johtajasta Maon metodein.
Lukaisin että Espoossa on poltettu autoja kahdessa eri kohteessa. Vihervasemmisto, sdp, keskusta ja kokoomus sekä heidän äänestäjänsä tanssivat ilosta, kun Ruotsin autogrilli kulttuuri saapui Suomeen.
Mies on ”isänmaalliselle koulutusleirillä” Tulee jos tulee, nöyränä takaisin muutaman vuoden päästä. Kiinassa vallitsee täydellinen demokratia, jonka syteemi parantaa erilailla ajattelevat. Tätä puuhataan myös Eurooppaan.
Kokoomus ja lestakepulit ajavat Kiinan mallia voimalla myös Suomeen. Työtätekevällä karjalla ei saisi olla mitään turhia talouden toimintaa haittaavia oikeuksia tai omaa älyä. Sitten, kun on saavutettu lestakepuleitten mielestä Paratiisia muistuttava kansantaloudellinen täyttymys, jossa lestakepuleiden firmojen kassoihin tulvii jatkuvasti hujanaa ja maitoa ylitsepulppuavina virtoina, voidaan keskustella oikeuksien palauttamisesta ts. ei milloinkaan.
Kiina voidaan lukea roistovaltioksi, vaikka se antaa itsestään kuvan salonki valtiona ja Aasian nousevana talousmahtina ja etenkin sotilas sellaisena. Kiina huseeraa häikäilemättömästi Afrikassa ryöstäen mustan Afrikan luonnonvaroja tavalla jota entiset läntiset kolonialistit olisiva katselleet kateudesta vihreinä. Tämä vähemmän tunnettu tosiseikka uppoaa maailmanlaajuiseen uutiskohinaan, joko tietoisesti tai kuten tapana on kansainvälinen media soittaa samaa levyä puhki haistellen loputtomasti yhtä ja samaa lantakasaa, josko siitä saisi vielä lisää jutunjuurta ja ellei saada sitten keksitään. Kiinalaiset värväävät paikallisista yksityisarmeijoita, joiden avulla he ajavat aikaisemmat valtauksen isännät aseilla uhaten huisin nevadaan, sillä kukapa ei arvottaisi henkeään kalliimmaksi kuin antoisinkaan kultakaivanto. Kiinalla on erään mustan Afrikan maan kanssa hanke perustaa Kiinan armeijan tukikohta kyseiseen maahan. Kiinalaiset harjoittavat peittelemätöntä ja härskiä teollisuusvakoilua, kopio läntisiä merkkituotteita surutta ja vetää välistä maailmankauppa kilpailussa häikäilemättömästä välittämättä mistään sopimuksista tai kansanvälisin sopimuksin sovituista pelisäännöistä. Toinen luku on tietenkin sotilaallinen tiedustelu ja sotateollisuusvakoilu, jonka kautta Kiina on onnistunut murtautumaan useaan otteeseen Yhdysvaltain pentagonin tietokantoihin ja yhdysvaltalaisiin suuriin suihkuhävittäjiä tuottaviin yrityksiin. Sama koskee laivastoa ja muuta aseteknologiaa. Erityisen pahasti sotilasteknistä huippusalaista tietoa valui Bill Clintonin presidenttikaudella, koska hänen lähipiiriinsä kuului kiinalainen liikemies, jonka avulla tuolloinen presidentti suorastaan itse myi niitä Kiinalle, suuresta rahasta tietenkin. Edellinen voi ehkä jopa Clintonitkin huomioon ottaen kuullostaa huikealta, mutta mikäpä ei Clintonin pariskunnan kohdalla ei pitäisi paikkaansa kun on kyse rahan lapioimisesta noiden kahden pohjattomaan säkkiin. Mitä tulee kiinalaiseen viihde-elektroniikkaan kaikki erinäiset laitteet varustetaan Kiinan hallituksen vaatimuksesta vakoiluohjelmilla, jotka sitten toimitetaan ulkomaille. Lisäksi Kiinan hallituksen perustamassa ja armeijan alaisuudessa oleva tietotekninen vakoilu ja virusohjelmien tehtailu ja niiden levittäminen esim. USA:n tietoliikenneverkkoihin, jotka huolehtivat sähkönjakelusta, ydinvoimaloiden -ja vesivoimaloidentoiminnasta hankaloittamaan ja lamauttamaan ne tarvittaessa. Kohteena ovat tietysti kaikki merkittävät maat maailmassa. Tätä vastaan ja Kiinan musertavaan kauppaylijäämään presidentti Donald Trump on heti virkaan astuttuaan ottanut erääksi pääkohteekseen puuttua tähän hälyttävään tilanteeseen, joka on USA:n talouden ja työllisyyden sekä turvallisuuspolitiikan kannalta strategisesti tärkeää. Heti parissa kolmessa kuukaudessa hänen aloitettuaan presidenttinä hän toimillaan sai useat amerikkalaiset suurfirmat perumaan päätöksensä toimintansa siirtämisestä ulkomaille, joka eräs niistä oli, mikäpä muukaan kuin Kiina.