Mainos:

Ilmastonmuutokseen sopeuduttava hyvän sään aikana

Julkaistu 1.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Yhteiskunnan tulee varautua hyvissä ajoin säässä ja ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Eilen julkaistussa raportissa on kuvattu ensimmäinen kattaus kansallisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurannan mittareita. Ne tarjoavat tietoa yhteiskunnan sopeutumisen tilasta ja viestivät eri toimijoille ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeydestä.

Raportissa esitellään keskeisimmät indikaattorit, joilla voidaan seurata ilmastonmuutokseen sopeutumista kansallisella tasolla. Indikaattorit mittaavat sopeutumisen eri puolia. Esimerkiksi myrskyjä ja tulvia seuraavilla indikaattoreilla voidaan edesauttaa yhteiskunnan huoltovarmuuden ja toimintakyvyn turvaamista. Ympäristössä tapahtuvien muutosten lisäksi indikaattoreiden avulla seurataan toteutettuja sopeutumistoimenpiteitä ja erilaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamia häiriötilanteita.

– Indikaattoreiden työstämiseen osallistui kymmeniä asiantuntijoita eri toimialoilta, kertoo hankkeen projektipäällikkö Nora Arnkil Tapio Oy:stä. Erityisen arvokasta oli, että saimme eri toimialojen edustajia pohtimaan yhdessä sopeutumisen seurannan merkitystä, Arnkil jatkaa.

– Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla meidän on myös varauduttava muutokseen, toteaa kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinaatioryhmää johtava ylitarkastaja Saara Lilja-Rothsten maa- ja metsätalousministeriöstä.

Mainos:

Osaksi toimijoiden tavallista toimintaa

Indikaattoreiden valinnassa pyrittiin löytämään olemassa olevia ja tiedonkeräyksen kannalta käyttökelpoisia mittareita. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulisi viedä osaksi eri toimialojen normaaleja prosesseja, minkä vuoksi olemassa olevan seurantatiedon käyttäminen on perusteltua. Tavoitteena onkin, että toimialat määrittelisivät seuraavaksi oman toimintansa kannalta kriittisiä sopeutumista seuraavia mittareita.

– Ajatuksena on, että hyvässä kunnossa olevat yhteiskunnan rakenteet ja elinympäristöt sopeutuvat parhaiten muuttuvaan ilmastoon. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet tai myrskyt, voivat uhata esimerkiksi energia- ja liikenneverkkoa. Näin ollen monet yhteiskunnan perusinfrastruktuuria ylläpitävät toimet voidaan mieltää myös sopeutumistoimiksi, Arnkil toteaa.

Sopeutuminen vaatii myös taloudellista näkökulmaa

Raportissa kuvataan sopeutumisen seurantaan liittyviä kehityskohteita ja tarpeita. Tutkimuslaitosten resurssien niuketessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen pitkäjänteinen seuranta on mahdollista. Myös sopeutumisen taloudellisten näkökulmien ja sen vaikuttavuuden arviointi ovat tärkeässä roolissa sopeutumistoimien jalkautumisen kannalta.

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Lusifer
Lusifer
9 years ago

Ruvetkaa nyt saatana jo puhumaan niistä juutalaisista ja lopettakaa tälläiset paska uutiset suomessa! Meitä on vittu viis kuus miljoona yks kärpäsen paska mitä täällä tehdään!!

https://www.youtube.com/watch?v=ayY49gPpCS0

Freemasonry : a Jewish Luciferian Cult. [ a rare daring Investigation ]

Nooa
Nooa
9 years ago

Eikö sulle saatana magneettimedia riitä paskanjauhamiseen. Mee sinne itkeskelemään.

Nooa narkki
Nooa narkki
9 years ago

vedä nooa vittu päähäs juutalainen.

Nooa
Nooa
9 years ago
Reply to  Nooa narkki

Hehheh, olen kyllä ihan suomalainen. Mikäs vitun narkkinatsi itse olet.

Ota silmä kätees
Ota silmä kätees
9 years ago

Ei ilmstonmuutosta ole olemssa. Jos joku muistaa ne Australialaiset hakkerit jotka paljastivat sen yliopistojen ja tutkijoiden rahojen menetyksen jos ilmastonmuutosta ei todeta, niin siinä tuodaan selkeästi esille mistä on kyse. Rahasta. Ei mistään muusta.

Jos ilmastonmuutos olisi totta ja sitä haluttaisiin estää niin kaikkein saastuttavimmalle asialla: lentoliikenteelle, laitettaisiin 100e/lentotunti lisää lipunhintaan. Silloin co2 päästöt romahtaisivat 2/3-osaa koko maapallolla. Mutta kun ihmisten pitää päästä lentelemään. Se on se talojen lämmitys joka on kauhea asia.

Valkoinen hetero
9 years ago

Tuntuu lämpenevän muu kuin ilmasto. Ainakin edelliset kommentoijat lämpenevät 🙂

Nooa
Nooa
9 years ago

Jep. Lämpimän jälkeen tulee kuitenkin viileää 🙂

KeijoK
KeijoK
9 years ago

On se kumma kun vieläkin jaksetaan tästä. Ne jääkiekkomaila-graafit oli huijausta. Paljastui niistä IPCC emaileista silloin joskus 5 vuotta sitten. Kaikki on pelkkää kusetusta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu tänään 08:14 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.