Mainos:

Ilman huoltajaa Suomeen tulleiden jälkihuollon yläikäraja nousee 25 vuoteen

Julkaistu 9.7.2020 – Kirjoittaja Toimitus

Oleskeluluvan saanut, alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen tullut nuori voi olla 15.7.2020 lukien jälkihuollon piirissä siihen asti, kunnes hän täyttää 25 vuotta, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotteessaan. Tasavallan presidentti vahvisti kotoutumislain muutoksen 9.7.2020.

Laissa kotoutumisen edistämisestä säädetään niistä palveluista, joita oleskeluluvan saaneille alaikäisenä ilman huoltajaa tulleille tarjotaan. Nuoret ovat tähän asti voineet olla tuen piirissä siihen saakka, kunnes he täyttävät 21 vuotta. Kotoutumislakia muutettiin, koska vastaava lastensuojelun jälkihuollon yläikäraja nousi 25 vuoteen 1.1.2020. Muutos tulee voimaan 15.7.2020.

Kunnat vastaavat jälkihuollon palveluiden järjestämisestä. Valtio korvaa kunnille ilman huoltajaa maassa olevien asumisesta ja tuesta aiheutuvat kustannukset. Lakimuutoksen myötä kunnille korvataan palveluiden järjestämisestä aiheutuneet kustannukset siihen saakka, kunnes nuori täyttää 25 vuotta. Kotoutumislain mukaan korvaamisen edellytyksenä on, että siitä on erikseen sovittu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kunnan kesken. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta.

Kotoutumisen edistäminen ei ole peruste lastensuojelun palveluihin

Kotoutumislakiin tehtiin samalla muutoksia, joiden avulla selkeytetään nykylain kirjauksia. Laissa aiemmin ollut viittaus muihin lastensuojelun palveluihin rinnastettaviin toimenpiteisiin korvattiin viittauksella sosiaalihuollon palveluihin ja muihin tukipalveluihin.

Mainos:

Lisäksi kotoutumislaista kumottiin kohta, jonka mukaan kotoutumista edistävinä toimenpiteinä voidaan järjestää esimerkiksi ”alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneen ja oleskeluluvan saaneen lastensuojelun jälkihuollon toimenpiteitä ja palveluja”.

Muutosten tavoitteena ei ole muuttaa ilman huoltajaa tulleille tarjottavan tuen sisältöä vaan ainoastaan selventää sitä, ettei kotoutumislain mukaisessa tuessa ole kyse lastensuojelun palveluista.

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Lue myös:

https://www.nykysuomi.com/2020/07/08/ilman-huoltajaa-olevien-lasten-siirrot-kreikasta-suomeen-kaynnistyneet/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Kukkuu
Kukkuu
6 years ago

Eli ei muuta kun päiväkotiin pälvikaljuiset isipaskat.
Sairas maa suomi joka on 100% paskottu pilalle.

Maailman sosiaalitoimisto
Maailman sosiaalitoimisto
6 years ago

No tämä paskalaki on kumottava, kunhan äänestettäisiin sinne ne, jotka sen tekevät.

Kukkuu
Kukkuu
6 years ago

Sepä auttaa, nytkin on hallitus jota kukaan ei äänestänyt, aivan kuten edellinen missä siniset paskat roikkui, näin sitä äänestäjien äänillä pestään persettä.

juha II
juha II
6 years ago

Onko tuo ”hellan lettas” (kansikuva-poika) jostain valtamedian ”faktan- tarkistajilta”?

Suvakeille leikkikaluja ja pillun täytettä.
Suvakeille leikkikaluja ja pillun täytettä.
6 years ago

Lakia piti muuttaa kun ei ole naisia ja lapsia joita ”pelastaa”, vain nuoria miehen alkuja ja ikänsä valhetelevia vanhempia miehiä.

Puolueeton
Puolueeton
6 years ago

”Jälkihuollon palveluja ovat esimerkiksi

• Nuoren tulevaisuuden toiveita ja tarpeita mietitään yhdessä

• Psykososiaalisen tuen antaminen; henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa, esim. arjessa selviytymisen ja itsenäisen elämän taitoihin, yhteiskunnan palveluihin ohjaamista

• Apua omien voimavarojen löytämiseksi ja tulevaisuuden suunnitteluun

• Apua asunnon hankkimiseksi

• Tukea koulunkäynnin ja opintojen aloittamiseen ja niissä suoriutumiseen

• Tukea työllistymiseen ja harjoitteluun

• Tukea harrastuksiin

• Loma- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen

• Mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmään

• Taloudellista tukea nuoren asumiseen, koulutukseen ja muihin itsenäistymiseen liittyviin menoihin, sekä ohjausta suunnitelmalliseen rahankäyttöön

• Mahdollista saada aikuisen säännöllistä tukea sijoituksen jälkeen”
Palvelu on maksuton.
”Kaupunki korotti huhtikuussa sosiaalityöntekijöiden palkkaa 3 080 eurosta 3 400 euroon, mikä osaltaan on lisännyt hakijoiden mielenkiintoa.”

Psychic Dictatorship
Psychic Dictatorship
6 years ago

Miksi ei samantien eläkeikään asti? Kun olette päättäneet viedä Suomen kansalta tuhkatkin pesästä, niin viekää ne reippaasti, älkääkä pitkittäkö kansan nöyryyttämistä hivuttamisella. Tiedä sitten, olisiko tämä törkeä vedätys onnistunut ellei Suomen kansa olisi niin armottoman tyhmää ja hyväuskoista? Huonosti on eurooppaisperäisten kansojen asiat kaikkialla länsimaissa eikä Suomi ole tässä suhteessa poikkeus. Sikäli olemme kyllä poikkeus, että meillä olisi ollut kaikki ulkomainen, kehityksestä varoittava materiaali saatavilla. Ei voida vedota hyväuskoisuuteen.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu tänään 08:14 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.