Hossan uusi kansallispuisto avautuu kesäkuussa

Julkaistu 26.5.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen 40. kansallispuisto perustetaan itsenäisyytemme satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Hossaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti kansallispuistolain tänään 24.5.

Eduskunta hyväksyi lakiesityksen jo aiemmin toukokuussa. Laki astuu voimaan 17. kesäkuuta, jolloin vietetään puiston avajaisjuhlaa.

Uuden kansallispuiston perustaminen on yksi pääministeri Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Reilun 11 000 hehtaarin kokoinen puisto sijaitsee Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Puiston maat ja vedet ovat valtion omistuksessa, ja ne kuuluvat Hossan ja Moilasenvaaran Natura 2000 -alueisiin. Kansallispuiston ydin on noin 9 000 hehtaarin laajuinen Hossan retkeilyalue, joka on myös osa Kalevalapuistoa ja Fennoskandian vihreää vyöhykettä. Hossan retkeilyalue lakkautetaan puiston perustamisen yhteydessä.

Hossa on kiehtova kertomus ihmisen ja luonnon tuhansia vuosia jatkuneesta rinnakkaiselosta. Kansallispuisto on valoisten, hongikkoisten harjukankaiden ja kirkkaiden, kalaisten vesien mosaiikkia. Alueelta löytyy myös hämyisiä aarniometsiä, Julma-Ölkyn jylhä kanjonijärvi sekä 3500–4000 vuoden ikäiset vaikuttavat kalliomaalaukset. Alueen retkeily- ja virkistyspalveluiden ylläpidosta vastaa jatkossa Metsähallituksen luontopalvelut.

Valtaosa kansallispuistosta sijaitsee Suomussalmella, jolla on ollut merkittävä rooli itsenäisen Suomen alkutaipaleella ja itsenäisyytemme säilyttämisessä. Tämä yhdistettynä paikalliseen haluun saada kansallispuisto kuntaan sekä olemassa olevat opastus-, retkeily- ja virkistyspalvelut puolsivat juhlavuoden kansallispuiston perustamista juuri Hossaan.

”Satavuotias Suomi saa upean uuden kansallispuiston. On symbolisesti hienoa, että Hossan puistolaki vahvistettiin juuri tänään, jolloin vietämme Euroopan kansallispuistopäivää. Luontomatkailu kasvaa vahvasti. Hossa tarjoaa niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin kävijöille monipuolisia elämyksiä ja vahvistaa koko alueen elinvoimaisuutta”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Mahdollisuudet kasvattaa kansainvälistä luontomatkailua ovat Suomessa juhlavuonna kenties paremmat kuin koskaan. Lokakuussa 2016 matkailuoppaita julkaiseva Lonely Planet valitsi Suomen kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi ensi vuodelle. Vajaa kuukausi tämän jälkeen matkailulehti National Geographic Traveler valitsi Suomen 21 parhaan matkailumaan joukkoon vuodelle 2017. Molemmat arvostetut ja maailmalla laajalti luetut julkaisut mainitsivat erikseen Hossan kansallispuiston.

Kansallispuiston perustamiseen on kolmen vuoden aikana käytettävissä yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Tällä määrärahalla Metsähallituksen luontopalvelut on jo ryhtynyt kunnostamaan ja uudistamaan Hossan reittejä ja muita yleisöpalveluja siten, että ne tuovat puiston parhaat nähtävyydet kävijän ulottuville ja varmistavat, että se kestää kasvavia kävijämääriä. Uusista reiteistä tehdään mahdollisimman esteettömiä, ja myös suosiotaan kasvattava maastopyöräily otetaan huomioon. Lisäksi luontokeskus pannaan kokonaan uuteen uskoon.

Avajaisjuhlat 17. kesäkuutaHossan kansallispuiston avajaisia juhlitaan tasavallan presidentin johdolla 17. kesäkuuta. Kymmenien toimijoiden yhteisponnistuksena luotu ulkoileva kansanjuhla tarjoaa esittävää taidetta, tulilla tarinointia ja muita tapahtumia kaikenikäisille. Hossan avajaisten ja juhlaviikon 9.–18.6. ohjelmaan voi tutustua osoitteessa hossanjuhlat.com
Lähde: Valtioneuvosto.fi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.