Mainos:

Hevostelua-sarja: Aina Ihana Vossikka

Päivitetty 4.8.2021, Julkaistu 15.5.2021 – Kirjoittaja Toimitus

Hevostaksi, eli Vossikka on vanha pitkälle historiaan juurensa juontava menopeli. Suomessa Vossikoita on näkynyt aikanaan samaan tapaan katukuvassa, kuin muualla maailmassa niitä näkee vielä nykyisinkin.

Tiettävästi Suomen viimeinen virallinen Vossikka, ilahduttaa ihmisiä Tampereella, Tallipihan tuntumassa, Finlaysonin alueella. Markku ja Päämies, ovat Mansessa tuttu näky erityisesti kesäisin.

Päämies on kuuluisaa E.V. Johtotähden sukua. Eli ravisukuinen hevonen. Se ei sinänsä ole radoilla kilpaillut, mutta osallistunut esimerkiksi edellisvuonna Kriterium-kilpailujen esittelyihin.

Päämies on varsinainen linssilude. Kotioloissa, ja Vossikka töissä. Päämies mielellään pyrkii raville, ja on helposti liikuteltava. Markku kertoo, että Päämies ei kuitenkaan kauheasti välitä ravikilpailujen aikatauluista radoilla ollessaan, vaan nauttii koko hienon olemuksensa edestä valtavasta yleisöstäm ja pysähtelee mielellään yleisön eteen ihaltavaksi, ja kuvattavaksi.

Mainos:

Parivaljakkoa on pyydetty Kuninkuusraveihinkin, ja aika näyttää, missä vaiheessa niissä kilpailuissa saamme tavata hurmaavan Päämiehen. Ja tietysti myös Markun.

 

Markun hevoshistoria koostuu erilaisista ajanjaksoista. Hevoset olivat nuorelle pojalle tärkeitä, ja hän hakeutui niiden pariin veljensä kanssa, tarjoutumalla tuttujen- ja sukulaisten maatiloille, esimerkiksi heinätöihin. Rajanaapurina oli iso Saha, jolla oli hevosia metsätöissä. Niitä pojanviikarit koettivat houkutella aitauksen viereen, jos pääsisi selkään. Musta. iso ori kuitenkin piti huolta, että ratsastusaikeet eivät toteutuneet. Tuli välivuosia hevosiin, ja autourheilu vei Markun mennessään joksikin aikaa. Markun isä kyllä kovasti kannusti poikaansa raviradoille.

Armeijassa Markku oli Niinisalossa, Mittauspatteristossa. Siihen aikaan Tykkipatteristo harjoitteli vielä hevosvetoisia tykkivaunuja.

Markku ilmoittautui ratsastajaksi, koska se oli mahdollista muillekin kuin Tykkipatteriston väelle. Eemelin pojan, Jorma Toivosen kanssa (Eemeli, kuuluisa näyttelijä vanhoista kotimaisista elokuvista), ja hevosten kanssa touhuttiin monenlaista; toinen jalka maassa, ja sammakko takataskussa-periaatteella.

Vuosien saatossa, ja monessa vaiheessa, oli monia suunnitelmia hevosten suhteen, mutta vielä elämä päätti toisin, ja elämä vei kaupunkiin.

Ja kun hevoskärpänen puree, niin.....

Kun oma tytär halusi ratsastamaan, tuli taas hevosmaailma tutuksi. Pian maaseutu veti puoleensa, ja perhe muutti maalle.

Maalle muuton jälkeen, tytär jatkoi harrastusta läheisellä ratsastustallilla, ja ihastui erääseen Connemara-poniin (hevosrotu).

Ponille kävi kuitenkin todella ikävästi, sillä se eräänä talvipäivänä karkasi ja hukkui heikoille jäille. Tyttärelle lempi-ponin kohtalo aiheutti pitkään surua.

Pian perheeseen, ja omaan talliin, tuli nuori Suomenhevonen; Lautamies, josta tuli Markun hoidokki ja ajettava. Markku sairastui kuitenkin vakavasti keuhkon puhjettua. jostakin kummallisesta syystä.  Perheelle tuli muutto lähemmäksi sairaalaa Markun sairastumisen vuoksi. Näin hevosmaailma joutui taas kerran jäämään elämässä sivuun. Lautamies myytiin uuteen kotiin.

Muuton jälkeen tuli jossakin vaiheessa  tutuksi paikallinen Hevoskievarin pitäjä, joka teki metsätöitä hevosilla. Markkukin on kouluttautunut hevosmetsuriksi elämänsä varrella. Markkua pyydettiin töihin hevosten kanssa. ja työnkuva rakentui siten, että Markku teki kevyempiä metsätöitä hevosilla, joissa Markun ei tarvinnut nostella puita kuormaan.

Kun Tallipihaa perustettiin Tampereelle. ja siellä tuttu kaveri ajoi Vossikkaa, tarjoutui Markku joskus auttelemaan. Tuttavan sairausloma tuurauksesta Markun Vossikka-ura sitten lähti. ja hevosmaailma viimein vei mennessään. Tällöin elettiin vuotta 2003. Vuosien myötä toimenkuva siirtyi Markulle kokonaan.

Yhdeksäntoista vuotta on tullut tähän mennessä Vossikka-uraa mittariin.

Alkuun ajossa oli Myrsky-hevonen, josta Markulla nousee lämpimät, ja hyvät muistot monien ajokkiensa joukosta. Myrskyn poismenon jälkeen tuli monenlaisia hevosia ,kuten Ardennereita (hevosrotu). Suomenhevosen monipuolisuuteen ja luotettavuuteen Markku kuitenkin on mielistynyt, ja niin Markku "palkkasi" töihin Päämiehen, ja yhteistä taivalta on kopsuteltu nyt 7-vuotta.

Aiemmin hevoset olivat koulutettuja jo valmiiksi, mutta Päämies on käynyt opettelemassa taitoja mm Kari Vepsän opissa. Lisäksi sen historia metsätöissä, ja festareilla, on auttanut sitä mieltämään työ liikenteessä ajohevosena.

Hevonen on kuitenkin elävä olento, joten vaikka Vossikka on käytännössä Suomen liikenne-lakien mukaan tasavertainen auton kanssa liikenteessä, on hyvä huomioida, että kohteliaisuus on tiellä- kuin tiellä valttia. Markku kertookin, että suurin osa autoilijoista ymmärtää lähestyä hevosvetoista menopeliä rauhallisesti.

Päämies on luonteeltaan rauhallinen hevonen. Se tykkää hevosten perusherkuista kuten porkkanasta. Kädestä sitä ei kuitenkaan saa syöttää, joka on ihan ymmärrettävää. Hevonen omaksuu helposti tavan alkaa kerjätä, jos se saa usein kädestä herkkuja. Jos herkkuja haluaa Päämiehelle tuoda, niin ne kannattaa pakata pieneen pussiin, ja antaa Markulle. Markku lupaa nauraen, ettei syö niitä itse vaan antaa ne Päämiehelle töiden jälkeen, hevosen omien ruokien ohessa.

Parivaljakon voi tilata monenlaisiin töihin ympäri vuoden, mutta varsinainen Vossikka- sesonki, alkaa alkukesästä Tallipihalla,  ja jatkuu syksyyn asti. Erilaisissa Tallipihan tapahtumissa ,Vossikan palveluista voi kuitenkin nauttia läpi vuoden.

On Markku hevosineen nauttinut vuosien varrella Filmi-tähteydestäkin. Erilaisissa elokuvissa Markku on ollut hevosineen vuosien varrella mukana, kuten Markku Pölösen- elokuvassa, jota kuvattiin Seitsesemisellä. Silloin oli Markun kanssa filmaamassa Markku ja Lautamies. Koivusalon kuvaamassa Täällä Pohjantähden alla- elokuvassa, Markku oli mukana Myrskyn kanssa. ja Melkein totta tv-sarjassa, Päämies näyttää taitojaan kameroiden edessä.

Vossikan ajovaunut on aikanaan tuotu uutena 2000-luvun alussa Suomeen. Ne on tilattu Puolasta, ja ovat merkiltään VICTORIA´vist avis. Nimi tarkoittaa kokonaisuudessaan sitä, että "istutaan takana kasvot kasvoja vasten". Puola on tunnettu kärryjen valmistajamaa.

Vuosien varteen mahtuu monenlaisia kokemuksia, ja muistoja. Kerran eräs pieni poika, taisi tavata hevosen elämässään ensimmäisen kerran, ja poika ihasteli hevosta. Kohta poika hihkui äidilleen: "äiti, kato sillä on roksit jalassa". Kaviot saattavat edestäpäin muistuttaa lapsen mielestä rokseja.

 

Tallipihan kesäkauden avajaiset  6.6.

 

tallipiha.fi

 

Markku Saari puh. 040 7621991

www.tallipihanvossikka.fi

 

 

 

 

 

 

 

Haastattelussa: Markku Saari

Haastattelu ja teksti: Ravikatsaus ja Hevostelua-juttusarjat

Kuva: Markun ja Päämiehen kuvagalleria

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.