Hevostelua-sarja: Aina Ihana Vossikka

Päivitetty 4.8.2021, Julkaistu 15.5.2021 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Hevostaksi, eli Vossikka on vanha pitkälle historiaan juurensa juontava menopeli. Suomessa Vossikoita on näkynyt aikanaan samaan tapaan katukuvassa, kuin muualla maailmassa niitä näkee vielä nykyisinkin.

Tiettävästi Suomen viimeinen virallinen Vossikka, ilahduttaa ihmisiä Tampereella, Tallipihan tuntumassa, Finlaysonin alueella. Markku ja Päämies, ovat Mansessa tuttu näky erityisesti kesäisin.

Päämies on kuuluisaa E.V. Johtotähden sukua. Eli ravisukuinen hevonen. Se ei sinänsä ole radoilla kilpaillut, mutta osallistunut esimerkiksi edellisvuonna Kriterium-kilpailujen esittelyihin.

Päämies on varsinainen linssilude. Kotioloissa, ja Vossikka töissä. Päämies mielellään pyrkii raville, ja on helposti liikuteltava. Markku kertoo, että Päämies ei kuitenkaan kauheasti välitä ravikilpailujen aikatauluista radoilla ollessaan, vaan nauttii koko hienon olemuksensa edestä valtavasta yleisöstäm ja pysähtelee mielellään yleisön eteen ihaltavaksi, ja kuvattavaksi.

Parivaljakkoa on pyydetty Kuninkuusraveihinkin, ja aika näyttää, missä vaiheessa niissä kilpailuissa saamme tavata hurmaavan Päämiehen. Ja tietysti myös Markun.

 

Markun hevoshistoria koostuu erilaisista ajanjaksoista. Hevoset olivat nuorelle pojalle tärkeitä, ja hän hakeutui niiden pariin veljensä kanssa, tarjoutumalla tuttujen- ja sukulaisten maatiloille, esimerkiksi heinätöihin. Rajanaapurina oli iso Saha, jolla oli hevosia metsätöissä. Niitä pojanviikarit koettivat houkutella aitauksen viereen, jos pääsisi selkään. Musta. iso ori kuitenkin piti huolta, että ratsastusaikeet eivät toteutuneet. Tuli välivuosia hevosiin, ja autourheilu vei Markun mennessään joksikin aikaa. Markun isä kyllä kovasti kannusti poikaansa raviradoille.

Armeijassa Markku oli Niinisalossa, Mittauspatteristossa. Siihen aikaan Tykkipatteristo harjoitteli vielä hevosvetoisia tykkivaunuja.

Markku ilmoittautui ratsastajaksi, koska se oli mahdollista muillekin kuin Tykkipatteriston väelle. Eemelin pojan, Jorma Toivosen kanssa (Eemeli, kuuluisa näyttelijä vanhoista kotimaisista elokuvista), ja hevosten kanssa touhuttiin monenlaista; toinen jalka maassa, ja sammakko takataskussa-periaatteella.

Vuosien saatossa, ja monessa vaiheessa, oli monia suunnitelmia hevosten suhteen, mutta vielä elämä päätti toisin, ja elämä vei kaupunkiin.

Ja kun hevoskärpänen puree, niin.....

Kun oma tytär halusi ratsastamaan, tuli taas hevosmaailma tutuksi. Pian maaseutu veti puoleensa, ja perhe muutti maalle.

Maalle muuton jälkeen, tytär jatkoi harrastusta läheisellä ratsastustallilla, ja ihastui erääseen Connemara-poniin (hevosrotu).

Ponille kävi kuitenkin todella ikävästi, sillä se eräänä talvipäivänä karkasi ja hukkui heikoille jäille. Tyttärelle lempi-ponin kohtalo aiheutti pitkään surua.

Pian perheeseen, ja omaan talliin, tuli nuori Suomenhevonen; Lautamies, josta tuli Markun hoidokki ja ajettava. Markku sairastui kuitenkin vakavasti keuhkon puhjettua. jostakin kummallisesta syystä.  Perheelle tuli muutto lähemmäksi sairaalaa Markun sairastumisen vuoksi. Näin hevosmaailma joutui taas kerran jäämään elämässä sivuun. Lautamies myytiin uuteen kotiin.

Muuton jälkeen tuli jossakin vaiheessa  tutuksi paikallinen Hevoskievarin pitäjä, joka teki metsätöitä hevosilla. Markkukin on kouluttautunut hevosmetsuriksi elämänsä varrella. Markkua pyydettiin töihin hevosten kanssa. ja työnkuva rakentui siten, että Markku teki kevyempiä metsätöitä hevosilla, joissa Markun ei tarvinnut nostella puita kuormaan.

Kun Tallipihaa perustettiin Tampereelle. ja siellä tuttu kaveri ajoi Vossikkaa, tarjoutui Markku joskus auttelemaan. Tuttavan sairausloma tuurauksesta Markun Vossikka-ura sitten lähti. ja hevosmaailma viimein vei mennessään. Tällöin elettiin vuotta 2003. Vuosien myötä toimenkuva siirtyi Markulle kokonaan.

Yhdeksäntoista vuotta on tullut tähän mennessä Vossikka-uraa mittariin.

Alkuun ajossa oli Myrsky-hevonen, josta Markulla nousee lämpimät, ja hyvät muistot monien ajokkiensa joukosta. Myrskyn poismenon jälkeen tuli monenlaisia hevosia ,kuten Ardennereita (hevosrotu). Suomenhevosen monipuolisuuteen ja luotettavuuteen Markku kuitenkin on mielistynyt, ja niin Markku "palkkasi" töihin Päämiehen, ja yhteistä taivalta on kopsuteltu nyt 7-vuotta.

Aiemmin hevoset olivat koulutettuja jo valmiiksi, mutta Päämies on käynyt opettelemassa taitoja mm Kari Vepsän opissa. Lisäksi sen historia metsätöissä, ja festareilla, on auttanut sitä mieltämään työ liikenteessä ajohevosena.

Hevonen on kuitenkin elävä olento, joten vaikka Vossikka on käytännössä Suomen liikenne-lakien mukaan tasavertainen auton kanssa liikenteessä, on hyvä huomioida, että kohteliaisuus on tiellä- kuin tiellä valttia. Markku kertookin, että suurin osa autoilijoista ymmärtää lähestyä hevosvetoista menopeliä rauhallisesti.

Päämies on luonteeltaan rauhallinen hevonen. Se tykkää hevosten perusherkuista kuten porkkanasta. Kädestä sitä ei kuitenkaan saa syöttää, joka on ihan ymmärrettävää. Hevonen omaksuu helposti tavan alkaa kerjätä, jos se saa usein kädestä herkkuja. Jos herkkuja haluaa Päämiehelle tuoda, niin ne kannattaa pakata pieneen pussiin, ja antaa Markulle. Markku lupaa nauraen, ettei syö niitä itse vaan antaa ne Päämiehelle töiden jälkeen, hevosen omien ruokien ohessa.

Parivaljakon voi tilata monenlaisiin töihin ympäri vuoden, mutta varsinainen Vossikka- sesonki, alkaa alkukesästä Tallipihalla,  ja jatkuu syksyyn asti. Erilaisissa Tallipihan tapahtumissa ,Vossikan palveluista voi kuitenkin nauttia läpi vuoden.

On Markku hevosineen nauttinut vuosien varrella Filmi-tähteydestäkin. Erilaisissa elokuvissa Markku on ollut hevosineen vuosien varrella mukana, kuten Markku Pölösen- elokuvassa, jota kuvattiin Seitsesemisellä. Silloin oli Markun kanssa filmaamassa Markku ja Lautamies. Koivusalon kuvaamassa Täällä Pohjantähden alla- elokuvassa, Markku oli mukana Myrskyn kanssa. ja Melkein totta tv-sarjassa, Päämies näyttää taitojaan kameroiden edessä.

Vossikan ajovaunut on aikanaan tuotu uutena 2000-luvun alussa Suomeen. Ne on tilattu Puolasta, ja ovat merkiltään VICTORIA´vist avis. Nimi tarkoittaa kokonaisuudessaan sitä, että "istutaan takana kasvot kasvoja vasten". Puola on tunnettu kärryjen valmistajamaa.

Vuosien varteen mahtuu monenlaisia kokemuksia, ja muistoja. Kerran eräs pieni poika, taisi tavata hevosen elämässään ensimmäisen kerran, ja poika ihasteli hevosta. Kohta poika hihkui äidilleen: "äiti, kato sillä on roksit jalassa". Kaviot saattavat edestäpäin muistuttaa lapsen mielestä rokseja.

 

Tallipihan kesäkauden avajaiset  6.6.

 

tallipiha.fi

 

Markku Saari puh. 040 7621991

www.tallipihanvossikka.fi

 

 

 

 

 

 

 

Haastattelussa: Markku Saari

Haastattelu ja teksti: Ravikatsaus ja Hevostelua-juttusarjat

Kuva: Markun ja Päämiehen kuvagalleria

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle