Mainos:

Hevostelua-sarja: Aina Ihana Vossikka

Päivitetty 4.8.2021, Julkaistu 15.5.2021 – Kirjoittaja Toimitus

Hevostaksi, eli Vossikka on vanha pitkälle historiaan juurensa juontava menopeli. Suomessa Vossikoita on näkynyt aikanaan samaan tapaan katukuvassa, kuin muualla maailmassa niitä näkee vielä nykyisinkin.

Tiettävästi Suomen viimeinen virallinen Vossikka, ilahduttaa ihmisiä Tampereella, Tallipihan tuntumassa, Finlaysonin alueella. Markku ja Päämies, ovat Mansessa tuttu näky erityisesti kesäisin.

Päämies on kuuluisaa E.V. Johtotähden sukua. Eli ravisukuinen hevonen. Se ei sinänsä ole radoilla kilpaillut, mutta osallistunut esimerkiksi edellisvuonna Kriterium-kilpailujen esittelyihin.

Päämies on varsinainen linssilude. Kotioloissa, ja Vossikka töissä. Päämies mielellään pyrkii raville, ja on helposti liikuteltava. Markku kertoo, että Päämies ei kuitenkaan kauheasti välitä ravikilpailujen aikatauluista radoilla ollessaan, vaan nauttii koko hienon olemuksensa edestä valtavasta yleisöstäm ja pysähtelee mielellään yleisön eteen ihaltavaksi, ja kuvattavaksi.

Mainos:

Parivaljakkoa on pyydetty Kuninkuusraveihinkin, ja aika näyttää, missä vaiheessa niissä kilpailuissa saamme tavata hurmaavan Päämiehen. Ja tietysti myös Markun.

 

Markun hevoshistoria koostuu erilaisista ajanjaksoista. Hevoset olivat nuorelle pojalle tärkeitä, ja hän hakeutui niiden pariin veljensä kanssa, tarjoutumalla tuttujen- ja sukulaisten maatiloille, esimerkiksi heinätöihin. Rajanaapurina oli iso Saha, jolla oli hevosia metsätöissä. Niitä pojanviikarit koettivat houkutella aitauksen viereen, jos pääsisi selkään. Musta. iso ori kuitenkin piti huolta, että ratsastusaikeet eivät toteutuneet. Tuli välivuosia hevosiin, ja autourheilu vei Markun mennessään joksikin aikaa. Markun isä kyllä kovasti kannusti poikaansa raviradoille.

Armeijassa Markku oli Niinisalossa, Mittauspatteristossa. Siihen aikaan Tykkipatteristo harjoitteli vielä hevosvetoisia tykkivaunuja.

Markku ilmoittautui ratsastajaksi, koska se oli mahdollista muillekin kuin Tykkipatteriston väelle. Eemelin pojan, Jorma Toivosen kanssa (Eemeli, kuuluisa näyttelijä vanhoista kotimaisista elokuvista), ja hevosten kanssa touhuttiin monenlaista; toinen jalka maassa, ja sammakko takataskussa-periaatteella.

Vuosien saatossa, ja monessa vaiheessa, oli monia suunnitelmia hevosten suhteen, mutta vielä elämä päätti toisin, ja elämä vei kaupunkiin.

Ja kun hevoskärpänen puree, niin.....

Kun oma tytär halusi ratsastamaan, tuli taas hevosmaailma tutuksi. Pian maaseutu veti puoleensa, ja perhe muutti maalle.

Maalle muuton jälkeen, tytär jatkoi harrastusta läheisellä ratsastustallilla, ja ihastui erääseen Connemara-poniin (hevosrotu).

Ponille kävi kuitenkin todella ikävästi, sillä se eräänä talvipäivänä karkasi ja hukkui heikoille jäille. Tyttärelle lempi-ponin kohtalo aiheutti pitkään surua.

Pian perheeseen, ja omaan talliin, tuli nuori Suomenhevonen; Lautamies, josta tuli Markun hoidokki ja ajettava. Markku sairastui kuitenkin vakavasti keuhkon puhjettua. jostakin kummallisesta syystä.  Perheelle tuli muutto lähemmäksi sairaalaa Markun sairastumisen vuoksi. Näin hevosmaailma joutui taas kerran jäämään elämässä sivuun. Lautamies myytiin uuteen kotiin.

Muuton jälkeen tuli jossakin vaiheessa  tutuksi paikallinen Hevoskievarin pitäjä, joka teki metsätöitä hevosilla. Markkukin on kouluttautunut hevosmetsuriksi elämänsä varrella. Markkua pyydettiin töihin hevosten kanssa. ja työnkuva rakentui siten, että Markku teki kevyempiä metsätöitä hevosilla, joissa Markun ei tarvinnut nostella puita kuormaan.

Kun Tallipihaa perustettiin Tampereelle. ja siellä tuttu kaveri ajoi Vossikkaa, tarjoutui Markku joskus auttelemaan. Tuttavan sairausloma tuurauksesta Markun Vossikka-ura sitten lähti. ja hevosmaailma viimein vei mennessään. Tällöin elettiin vuotta 2003. Vuosien myötä toimenkuva siirtyi Markulle kokonaan.

Yhdeksäntoista vuotta on tullut tähän mennessä Vossikka-uraa mittariin.

Alkuun ajossa oli Myrsky-hevonen, josta Markulla nousee lämpimät, ja hyvät muistot monien ajokkiensa joukosta. Myrskyn poismenon jälkeen tuli monenlaisia hevosia ,kuten Ardennereita (hevosrotu). Suomenhevosen monipuolisuuteen ja luotettavuuteen Markku kuitenkin on mielistynyt, ja niin Markku "palkkasi" töihin Päämiehen, ja yhteistä taivalta on kopsuteltu nyt 7-vuotta.

Aiemmin hevoset olivat koulutettuja jo valmiiksi, mutta Päämies on käynyt opettelemassa taitoja mm Kari Vepsän opissa. Lisäksi sen historia metsätöissä, ja festareilla, on auttanut sitä mieltämään työ liikenteessä ajohevosena.

Hevonen on kuitenkin elävä olento, joten vaikka Vossikka on käytännössä Suomen liikenne-lakien mukaan tasavertainen auton kanssa liikenteessä, on hyvä huomioida, että kohteliaisuus on tiellä- kuin tiellä valttia. Markku kertookin, että suurin osa autoilijoista ymmärtää lähestyä hevosvetoista menopeliä rauhallisesti.

Päämies on luonteeltaan rauhallinen hevonen. Se tykkää hevosten perusherkuista kuten porkkanasta. Kädestä sitä ei kuitenkaan saa syöttää, joka on ihan ymmärrettävää. Hevonen omaksuu helposti tavan alkaa kerjätä, jos se saa usein kädestä herkkuja. Jos herkkuja haluaa Päämiehelle tuoda, niin ne kannattaa pakata pieneen pussiin, ja antaa Markulle. Markku lupaa nauraen, ettei syö niitä itse vaan antaa ne Päämiehelle töiden jälkeen, hevosen omien ruokien ohessa.

Parivaljakon voi tilata monenlaisiin töihin ympäri vuoden, mutta varsinainen Vossikka- sesonki, alkaa alkukesästä Tallipihalla,  ja jatkuu syksyyn asti. Erilaisissa Tallipihan tapahtumissa ,Vossikan palveluista voi kuitenkin nauttia läpi vuoden.

On Markku hevosineen nauttinut vuosien varrella Filmi-tähteydestäkin. Erilaisissa elokuvissa Markku on ollut hevosineen vuosien varrella mukana, kuten Markku Pölösen- elokuvassa, jota kuvattiin Seitsesemisellä. Silloin oli Markun kanssa filmaamassa Markku ja Lautamies. Koivusalon kuvaamassa Täällä Pohjantähden alla- elokuvassa, Markku oli mukana Myrskyn kanssa. ja Melkein totta tv-sarjassa, Päämies näyttää taitojaan kameroiden edessä.

Vossikan ajovaunut on aikanaan tuotu uutena 2000-luvun alussa Suomeen. Ne on tilattu Puolasta, ja ovat merkiltään VICTORIA´vist avis. Nimi tarkoittaa kokonaisuudessaan sitä, että "istutaan takana kasvot kasvoja vasten". Puola on tunnettu kärryjen valmistajamaa.

Vuosien varteen mahtuu monenlaisia kokemuksia, ja muistoja. Kerran eräs pieni poika, taisi tavata hevosen elämässään ensimmäisen kerran, ja poika ihasteli hevosta. Kohta poika hihkui äidilleen: "äiti, kato sillä on roksit jalassa". Kaviot saattavat edestäpäin muistuttaa lapsen mielestä rokseja.

 

Tallipihan kesäkauden avajaiset  6.6.

 

tallipiha.fi

 

Markku Saari puh. 040 7621991

www.tallipihanvossikka.fi

 

 

 

 

 

 

 

Haastattelussa: Markku Saari

Haastattelu ja teksti: Ravikatsaus ja Hevostelua-juttusarjat

Kuva: Markun ja Päämiehen kuvagalleria

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu tänään 08:14 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.