Hevostelua LIIKENTEESSÄ

Päivitetty 4.8.2021, Julkaistu 8.4.2021 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Eletään vuodenaikaa jolloin hevosten näkyminen liikenteessä moninkertaistuu tuleville kuukausille. Vaikka tieliikenne laki muuttui viime vuonna, se ei tarkoita, että hevosta ei tarvitse varoa.

Liikenteessä tai tiellä saattaa näkyä ratsastaja tai hevonen kärryjen kera. Tilanne taju ja rauhallisuus sekä varovaisuus on hevosten suhteen valttia.

Taitava autoilija tietää seurata ratsastajan tai hevosten kanssa esimerkiksi jalkaisin  liikkuvan ihmisen mahdollista käsimerkkiä. Autoilija voi luottaa siihen, että hevosten kanssa liikkuva näyttää milloin voi ohittaa rauhallisesti tai milloin on hyvä pysähtyä.

Hevonen on pakoeläin ja voi rauhallisenkin luonteen omaavana pelästyä kovia yhtäkkisiä ääniä.

Yhteistyö onkin liikenteessä todella tärkeätä.

Ratsastamisen lisäksi saattaa olla tilanne jossa hevosia viedään laitumelle. Jos mukana on nuoria hevosia on todella tärkeätä toimia rauhallisesti.

Pian alkaa myös kevään ja kesän ratsastusleirit joissa on lapsia ja nuoria. On tärkeätä osata ratsastaa tai ajaa maastossa joten tämäkin taito tulee oppia käytännössä. Autoilijan rauhallisuus auttaa näissäkin tilanteissa paljon.

Hevosen kanssa liikkuva ihminen osaa tulkita hevosta. Autoilija joka ei hevosia välttämättä tunne, saattaa luulla hevosen olevan rauhallinen ja lähtee ohittamaan hevosta. Voi kuitenkin olla, että hevonen on vasta näyttänyt ensimmäisiä pelästymisen ja hermostumisen merkkejä ja se on rauhoitettavissa maltillisella toiminnalla: esimerkiksi ratsastaja saattaa tulla pois ratsailta ja jatkaa kulkua hevosta taluttaen. Tämän vuoksi on siis tärkeätä luottaa hevosen kanssa liikkuvan ihmisen antamiin merkkeihin.

Kärryillä liikkuva hevonen ilmentää samoja asioita ja edellyttää rauhallisuutta ja varovaisuutta liikenteessä. Kärryillä oleva ihminen kuitenkin harvoin voi siirtyä liikkumaan itse jalkaisin.

Hevostrailerissa saattaa matkustaa sairas hevonen tai esimerkiksi tamma pienen varsan kanssa. Hevosäiti voi suojella varsaa vaaroilta vahvastikin . Trailerissa saattaa olla myös nuori, ensimmäistä kertaa kyydissä oleva hevonen. Nuori hevonen voi reagoida ääniin voimakkaasti.

Traileria ja hevosautoa tavatessa koskee sama varovaisuus  isonkin hevosauton suhteen, sillä  hevonen kuulee liikenteen ja äänet moninkertaisesti ihmistä voimakkaammin ja selvemmin.

 

Hevonen kuulee lähestyvän kulkuneuvon jo kauan ennen ihmistä.

Hevosen kanssa liikkuva osaa tulkita hevosta koska hevonen "kertoo" sen kanssa liikkuvalle ihmiselle auton lähestyvän.

 

Hevostraileri väistää tien varteen jos se on mahdollista. Trailerissa saattaa kuitenkin olla hevonen jonka kanssa se ei onnistu eli esimerkiksi sairas hevonen. Hevostraileri ei lisäksi voi liikkua yhtäkkisin liikkein, eikä se voi liikkua tien kaarteissa ja kääntymistä vaativissa tilanteissa nopeasti. Tämä johtuu hevosesta trailerissa.

Hevonen tasapainottaa itsensä trailerin liikkeiden mukaan.

Koska ratsukolla ja hevos ajokilla pitää nykyisin olla valot olisi toivottavaa, että jos tilanne on se, että valo ei toimikaan tai on esimerkiksi tippunut - ei autoilija tööttäile ja huutele asiasta.

On aika varmaa, että hevosen kanssa liikkuva korjaa valaistusta koskevan tilanteen heti kun se on mahdollista.

Auton töötti kannattaa jättää kokonaisuudessaan käyttämättä hevosia liikenteessä nähdessään.

Hevosen pillastumisesta liikenteessä tai trailerissa voi seurata vakavia ja kohtalokkaita tilanteita.

 

 

Aja rauhallisesti ja varovasti.

Pidä rittävästi välimatkaa, niin paljon kuin on mahdollista.

Odota hevosen kanssa liikkuvan merkkiä ja toimi sen mukaisesti.

Älä ohita jos ei ole pakko.

Jos ohitat, aja mahdollisimman kaukana hevosesta/trailerista ja rauhallisesti. Älä kiihdyttele. Myöskään ohittamisen jälkeen !

Moottoripyörille toivotaan malttia ja rauhallisuutta kuten edellä.

Mopoilijoiden on hyvä muistaa, että äänet mopoissa saattavat olla äänimaailmaltaan kovaäänisiä ja pelästyttää hevosen jopa vielä voimakkaammin kuin auto.

Lähivalojen käyttö suotavaa. Valojen räpsyttely toimii usein vain negatiivisesti.

 

Kiitos että välität ja pidät huolta omalta osaltasi, että hevosten - ja niiden kanssa on turvallista matkustaa !

 

https://www.liikenneturva.fi>hevonen-liikenteessä

 

 

 

 

Kuva: Liikenneturva

 

 

 

 

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle