Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Lyhyesti: Hevonen on hieno eläin. Ja etenkin vaatimattomasta koostaan ja ulkonäestään tunnettu Suomen hevonen, joka taisteli Suomen sodissa tasavertaisena aseveljenä suomi-sotilaiden kanssa yhtä hyvin hermonsa pitäneenä veojuhtana. Ollen kuolemalle ja haavoittumiselle alttiina jopa enemmän kuin sotilaat etenkin maataistelukoneiden iskujen alla, sillä miesen oli rynnättävä suojaan tieltä metsään tai edes sivuojiin raastavan tulituksen alta. Tätä eivät hevoset voineet tehdä. Lapissa saksalaiset sotilaat naureskelivat kesällä 1941 Pohjois-Suomen persjalkaisille suomi-miehille ja jokseenkin samalla muotilla tekdyille suomen hevosille. Molemmat eivät olleet tuolloiselle voittamattomalle saksalaiselle sotakoneelle ja motorosoiduille yksiköille kuin ”vitsi-huumoria” aina suomalaisten sotilaiden kiväärejä myöten. Suomalaiset kyllä haistoivat ympärillään olevaa irvailun henkeä, mutta keskinäinen välienselvittely jätettiin kolmen vuoden päähän – toki sitä tietämättä. Ja kävipä pian niin, että ulkonäkö pettää pahemman kerran, sillä pian sakemannit huomasivat jänkäjääkäreiden tekojen puhuvan puolestaan aina suomi-hevos ”käppänää” myöten. Ja kun suomalasia siirrettiin saksalasten lohkolle, jossa heidän ”salamasotansa” oli tukehtunut alkuunsa ja pasma olivat enemmän kuin sekaisin. Eivät sinne siiryviä ”aboriginaaleja”, jotka olivat sodan öistä vielä rähjäisempiä kuin aloitettaessa enää herättänyt kuin ilmeiseti hiljaisuudesra päätellen jonkinasteista kunnioiusta, sillä enimmät luulot olivat karisseet jo melkein kättelyssä. Toki voi ymmärtää, että berliiniläiset ja keski-euroopan kaupungeista kotoisin olevat nuoret miehet olivat kuin liki kuussa mitä oudoimmassa ympäristössä miljoonien hyttysten inistessä lakkaamatta. Ja kuitenkin kaikken parhaimmat voimat olivat olivat Venäjän päärintamilla ja Lapin sotaa Murmannin radan katkaisemiseksi hoidetiin kuin vasemmalla kädellä berliinistä. Vaikka vaatimukset olivat suuret ja häikäisevät. Suomi heppa hoiti vielä sodan jälkeen jälleenrakennuksen ja rauhanajan arkityöt siinä kuin sodasta hengissä palanneet sotilaatkin. Hevosillekin oli samallainen ilonpäivä saada palata armeijan pakko-otosta kotitilalle oman isännän ja emännän luo kotilaitumille edes vähäksi aikaa, sillä NYT auran edessä tarvittiin vetojuhtaa enemmän kuin koskaan! Ja paarmatkin olivat ihan lälläri kamaa maataistelukoneiden rinnalla.
Kiitos Juha. Todellakin Suomenhevonen, ja kansallisaarteemme on ollut Suomelle se menestystekijä ko sodassa. Ja se on myönnetty niin vastapuolella, kuin historioitsijoidemme toimesta. Suomenhevosesta tulee juttua Hevostelu-osiossa. yt Nykysuomi
Näin se vain tahtoo mennä