Lyhyesti: Hevonen on hieno eläin. Ja etenkin vaatimattomasta koostaan ja ulkonäestään tunnettu Suomen hevonen, joka taisteli Suomen sodissa tasavertaisena aseveljenä suomi-sotilaiden kanssa yhtä hyvin hermonsa pitäneenä veojuhtana. Ollen kuolemalle ja haavoittumiselle alttiina jopa enemmän kuin sotilaat etenkin maataistelukoneiden iskujen alla, sillä miesen oli rynnättävä suojaan tieltä metsään tai edes sivuojiin raastavan tulituksen alta. Tätä eivät hevoset voineet tehdä. Lapissa saksalaiset sotilaat naureskelivat kesällä 1941 Pohjois-Suomen persjalkaisille suomi-miehille ja jokseenkin samalla muotilla tekdyille suomen hevosille. Molemmat eivät olleet tuolloiselle voittamattomalle saksalaiselle sotakoneelle ja motorosoiduille yksiköille kuin ”vitsi-huumoria” aina suomalaisten sotilaiden kiväärejä myöten. Suomalaiset kyllä haistoivat ympärillään olevaa irvailun henkeä, mutta keskinäinen välienselvittely jätettiin kolmen vuoden päähän – toki sitä tietämättä. Ja kävipä pian niin, että ulkonäkö pettää pahemman kerran, sillä pian sakemannit huomasivat jänkäjääkäreiden tekojen puhuvan puolestaan aina suomi-hevos ”käppänää” myöten. Ja kun suomalasia siirrettiin saksalasten lohkolle, jossa heidän ”salamasotansa” oli tukehtunut alkuunsa ja pasma olivat enemmän kuin sekaisin. Eivät sinne siiryviä ”aboriginaaleja”, jotka olivat sodan öistä vielä rähjäisempiä kuin aloitettaessa enää herättänyt kuin ilmeiseti hiljaisuudesra päätellen jonkinasteista kunnioiusta, sillä enimmät luulot olivat karisseet jo melkein kättelyssä. Toki voi ymmärtää, että berliiniläiset ja keski-euroopan kaupungeista kotoisin olevat nuoret miehet olivat kuin liki kuussa mitä oudoimmassa ympäristössä miljoonien hyttysten inistessä lakkaamatta. Ja kuitenkin kaikken parhaimmat voimat olivat olivat Venäjän päärintamilla ja Lapin sotaa Murmannin radan katkaisemiseksi hoidetiin kuin vasemmalla kädellä berliinistä. Vaikka vaatimukset olivat suuret ja häikäisevät. Suomi heppa hoiti vielä sodan jälkeen jälleenrakennuksen ja rauhanajan arkityöt siinä kuin sodasta hengissä palanneet sotilaatkin. Hevosillekin oli samallainen ilonpäivä saada palata armeijan pakko-otosta kotitilalle oman isännän ja emännän luo kotilaitumille edes vähäksi aikaa, sillä NYT auran edessä tarvittiin vetojuhtaa enemmän kuin koskaan! Ja paarmatkin olivat ihan lälläri kamaa maataistelukoneiden rinnalla.
Nykysuomi
2 years ago
Kiitos Juha. Todellakin Suomenhevonen, ja kansallisaarteemme on ollut Suomelle se menestystekijä ko sodassa. Ja se on myönnetty niin vastapuolella, kuin historioitsijoidemme toimesta. Suomenhevosesta tulee juttua Hevostelu-osiossa. yt Nykysuomi
Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.
Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.
— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.
Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.
Mainos:
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.
— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.
Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.
Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.
Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.
Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.
Mainos:
Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.
"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.
Max Verstappen juhlisti sunnuntaina 250. Grand Prix -lähtöään johtamalla Singaporen osakilpailua alusta loppuun. Hollantilainen saavutti uransa ensimmäisen voiton Marina Bayn radalla.
Charles Leclerc haastoi Verstappenin tiukasti ensimmäisessä mutkassa. Ferrari-kuljettaja pysyi aivan hänen kannassaan avauskierroksilla kosteassa iltakuumuudessa.
Nelinkertainen maailmanmestari karkasi kuitenkin vähitellen ja kasvatti vankan eron.
Hänen varikkokäyntinsä, jonka aikana hän vaihtoi pehmeät renkaat keskikoviin, sujui ongelmitta, eikä hänen johtoasemansa ollut missään vaiheessa uhattuna.
Mainos:
Verstappen ylitti maaliviivan 7,3 sekuntia ennen Leclerciä, saavuttaen uransa 73. voiton ja toisen peräkkäisen ykkössijansa.
Kyseessä oli Red Bullin ensimmäinen voitto Singaporessa sitten vuoden 2022.
— Kaikki toimi, joten olen tietysti erittäin iloinen voitosta täällä, Verstappen sanoi kilpailun jälkeen.
Formula 1 -letka kiertää mutkaa Marina Bayssa Singaporessa. Kuva: Xinhua/Shu Zelin
Antonelli kasvattaa MM-sarjan johtoaan
Johtajan takana Lewis Hamilton teki kilpailun suurimman riskivaihdon. Ferrari toi hänet aikaisin sisään renkaiden vaihtoon, ja hän vastasi ajamalla sarjan nopeita kierroksia.
Renkaat kestivät maaliin asti, mutta pito ja vauhti hiipuivat viimeisillä kierroksilla.
Lando Norris lähti hyökkäykseen, ja tuo taistelu avasi raon Kimi Antonellille. Mercedes-kuljettaja pujahti molempien ohi ja nappasi kolmannen sijan.
Myös Norris ja Oscar Piastri ohittivat Hamiltonin, joka joutui lopulta tyytymään kuudenteen sijaan.
Kilpailun jälkeen brittiläinen myönsi, että strategia oli ratkaiseva tekijä hänen putoamisessaan kuudenneksi.
Andrea Kimi Antonellille palkintokorokesijoitus oli kullanarvoinen. Italialaisella on nyt 102 pisteen johto tämän vuoden MM-sarjassa.
Kaudesta on jäljellä kuusi kilpailua ja 150 pistettä. Jos Antonelli poistuu Austinin kisaviikonlopulta 23.–25. lokakuuta vähintään 125 pisteen johdossa, mestaruus on hänen.
Italialainen itse vaikutti yllättyneeltä kuullessaan, kuinka lähellä mestaruus yhtäkkiä oli.
— Voinko? Todellako? Älkäämme murehtiko sitä! Yritetään tehdä mahdollisimman hyviä viikonloppuja ja viedä homma loppuun, Antonelli sanoi.
Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.
Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.
Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.
Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.
Mainos:
Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen
Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.
Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.
Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.
Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus
Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.
Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.
Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.
Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.
Lyhyesti: Hevonen on hieno eläin. Ja etenkin vaatimattomasta koostaan ja ulkonäestään tunnettu Suomen hevonen, joka taisteli Suomen sodissa tasavertaisena aseveljenä suomi-sotilaiden kanssa yhtä hyvin hermonsa pitäneenä veojuhtana. Ollen kuolemalle ja haavoittumiselle alttiina jopa enemmän kuin sotilaat etenkin maataistelukoneiden iskujen alla, sillä miesen oli rynnättävä suojaan tieltä metsään tai edes sivuojiin raastavan tulituksen alta. Tätä eivät hevoset voineet tehdä. Lapissa saksalaiset sotilaat naureskelivat kesällä 1941 Pohjois-Suomen persjalkaisille suomi-miehille ja jokseenkin samalla muotilla tekdyille suomen hevosille. Molemmat eivät olleet tuolloiselle voittamattomalle saksalaiselle sotakoneelle ja motorosoiduille yksiköille kuin ”vitsi-huumoria” aina suomalaisten sotilaiden kiväärejä myöten. Suomalaiset kyllä haistoivat ympärillään olevaa irvailun henkeä, mutta keskinäinen välienselvittely jätettiin kolmen vuoden päähän – toki sitä tietämättä. Ja kävipä pian niin, että ulkonäkö pettää pahemman kerran, sillä pian sakemannit huomasivat jänkäjääkäreiden tekojen puhuvan puolestaan aina suomi-hevos ”käppänää” myöten. Ja kun suomalasia siirrettiin saksalasten lohkolle, jossa heidän ”salamasotansa” oli tukehtunut alkuunsa ja pasma olivat enemmän kuin sekaisin. Eivät sinne siiryviä ”aboriginaaleja”, jotka olivat sodan öistä vielä rähjäisempiä kuin aloitettaessa enää herättänyt kuin ilmeiseti hiljaisuudesra päätellen jonkinasteista kunnioiusta, sillä enimmät luulot olivat karisseet jo melkein kättelyssä. Toki voi ymmärtää, että berliiniläiset ja keski-euroopan kaupungeista kotoisin olevat nuoret miehet olivat kuin liki kuussa mitä oudoimmassa ympäristössä miljoonien hyttysten inistessä lakkaamatta. Ja kuitenkin kaikken parhaimmat voimat olivat olivat Venäjän päärintamilla ja Lapin sotaa Murmannin radan katkaisemiseksi hoidetiin kuin vasemmalla kädellä berliinistä. Vaikka vaatimukset olivat suuret ja häikäisevät. Suomi heppa hoiti vielä sodan jälkeen jälleenrakennuksen ja rauhanajan arkityöt siinä kuin sodasta hengissä palanneet sotilaatkin. Hevosillekin oli samallainen ilonpäivä saada palata armeijan pakko-otosta kotitilalle oman isännän ja emännän luo kotilaitumille edes vähäksi aikaa, sillä NYT auran edessä tarvittiin vetojuhtaa enemmän kuin koskaan! Ja paarmatkin olivat ihan lälläri kamaa maataistelukoneiden rinnalla.
Kiitos Juha. Todellakin Suomenhevonen, ja kansallisaarteemme on ollut Suomelle se menestystekijä ko sodassa. Ja se on myönnetty niin vastapuolella, kuin historioitsijoidemme toimesta. Suomenhevosesta tulee juttua Hevostelu-osiossa. yt Nykysuomi
Näin se vain tahtoo mennä