Hallitus hämärähommissa? Passeja irakilaisille oleskelulupaa varten

Päivitetty 17.9.2018, Julkaistu 15.9.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Sunniva Drake hommasi viime vuonna passeja afgaaneille. Nyt hallitus siunaa saman tempun irakilaisten kohdalla. Moni ihmetteli viime vuoden kesällä, miten on mahdollista, että Espoon Sello-kauppakeskuksessa oli Afganistanin suurlähetystön henkilökuntaa Ruotsista ottamassa vastaan asiakirjapyyntöjä Suomessa olevilta paperittomilta afgaaneilta. Nyt hallitus tehtailee vastaavaa operaatiota irakilaisille.

Kansalaisaktivisti Pekka Koskenkorva kysyi viime vuonna Ulkoministeriöltä, mitä tietoa heillä Sellon tapahtumasta on. Koskenkorva sai vastauksen, ettei Ulkoministeriöllä ollut mitään tekemistä asian kanssa, eikä tapahtumalla ollut Ulkoministeriön lupaa tai hyväksyntää. Koskenkorva teki tapahtuman järjestäneestä Espoon kaupunginkirjaston aluejohtajasta Sunniva Drakesta valtionpetosrikostutkintapyynnön.

MV-lehti kirjoitti viime vuonna tapauksesta. Lainaus Pekka Koskenkorvan tutkimuspyynnöstä:

"Kansainvälisten sopimusten mukaan suurlähetystöt ovat vieraan vallan aluetta ja vehkeileminen vieraan vallan suurlähettiläiden ja muiden asiamiesten kanssa, Suomen viranomaisten tietämättä, täyttää valtionpetosrikoksen tunnusmerkistöt.

Asian tekee erityisen raskauttavaksi se, että tällä toiminnalla pyrittiin harhauttamaan Suomen virallista turvapaikanhakujärjestelmää. Afganistanin passin pystyi hakemaan kirjastosta kuka tahansa väittämällä, että on Afganistanin kansalainen, koska sitä ei ilmeisesti tarvinnut todistaa millään asiakirjalla."

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kertoi eduskunnan kyselytunnilla 13. syyskuuta, ettei joitakin irakilaisia ole saatu palautettua kotimaahansa papereiden puuttumisen takia.

- Meillä on tosiaankin ollut aiemmin vähän ongelmana, että tiettyjä henkilöitä ei ole saatu palautettua takaisin Irakiin, koska paperit eivät ole olleet kunnossa. No nyt on Irakista tulossa viskaalit tänne, jotta saadaan papereita kuntoon näille henkilöille, jotka sitten olisi mahdollisesti saamassa työperäisen oleskeluluvan oltuaan ensin turvapaikanhakijoina, niin yksinkertaisen ihmisen yksinkertainen kysymys: miksi ei samalla vaivalla ne voi laittaa näitä papereita kuntoon myös niille henkilöille, jotka eivät ole saamassa työlupaa, jotta ne voitaisiin käännyttää takaisin sinne Irakiin?, ihmetteli Eerola.

Sisäministeri Kai Mykkänen kiemurteli vastauksessaan kuin mato koukussa.

- Me emme luonnollisesti valitse, kuka Irakin kansalainen menee tämän delegaation puheille hakemaan passinsa ajanmukaistamista, ja se on tietysti näistä henkilöistä kiinni. Voisin kuvitella, että sinne hakeutuu nimenomaan sellaisia henkilöitä, jotka tietävät, että heillä työperäisen oleskeluluvan saaminen on ollut kiinni nimenomaan siitä puuttuvasta matkustusasiakirjasta. Mutta että se on silloin tietysti näiden henkilöiden asia hakeutua - tämä on vain lisämahdollisuus.

- Sinänsähän tässä ei nyt niin dramaattisesta asiasta ole kysymys, koska meillä on esimerkiksi Afganistanin Tukholman lähetystö tehnyt aiemminkin tämmöisiä samantyyppisiä missioita, joissa sitten tietyt henkilöllisyystodistusasiakirjat täyttävät henkilöt ovat voineet passejaan uusia samalla tarkoituksella, vastasi Mykkänen Eerolalle.

Katso Eerolan kysymys ja Mykkäsen vastaus Arto Luukkasen puolentoista minuutin pituiselta YouTube-videolta:

https://youtu.be/QamAztEfEhU

Pitäisikö Mykkäsen vastauksesta päätellä, että toisin kuin Pekka Koskenkorvalle vastattiin, Afganistanin suurlähetystön toiminnalle Sellon kirjastossa viime vuonna oli hallituksen siunaus?

Ydinkysymys kuuluukin, miksi kaikkia paperittomia irakilaisia ei viedä irakilaisdelegaation puheille papereiden järjestämistä varten, jos kerran paperien puuttuminen estää palautuksen Irakiin?

Lähteet: MV-lehti, YouTube

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.