Mainos:

Finlandia-taloa rempataan taas – Arkkitehdit valittu, hintalappu hahmoteltu, maksajana helsinkiläiset

Julkaistu 24.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Finlandia-talo rakennettiin enempi vähempi nykyiseen muotoonsa vuonna 1975 ja edellinen remontti valmistui 1999 ja uusi julkisivu on nyt ollut käytössä 19 vuotta. Yleisesti mm. korkeakulttuurin käytössä oleva rakennus remontoitiin viimeksi vanhaa kunnioittaen ja painopiste asetettiin ulkonäölle, teknisesti ylivertaisten vaihtoehtojen kustannuksella. Nyt kulttuurihistoriallisestikin arvokas rakennus on menossa jälleen työn alle ja ensimmäisiä konkreettisia tietoja on alkanut tipahdella.

Alustava hintalappu on määritelty noin 60 miljoonaan euroon, joten aivan ilmainen projekti ei ole kysymyksessä. Remontti on tarkoitus työstää valmiiksi vuosien 2021-2024 aikana joten rahaa palaa jo töiden pitkäkestoisuudenkin vuoksi. Tämän lisäksi perusparannuksen suunnittelussa kuullaan Museovirastoa ja Alvar Aalto -säätiötä, joten hintalappu tullee venymään jonkin verran.

Remontin yhteydessä uusitaan talotekniikka, vesikatto ja julkisivu. Julkisivun osalta tutkitaan marmorin lisäksi eri materiaalivaihtoehtoja, josta viime kerralla pitäydyttiin alkuperäisen ilmeen säilyttämiseksi täydellisesti. Jo tuolloin tiedettiin marmorilaattojen taipuvan Suomen ilmastossa muutamia millejä vuodessa. Julkisivun rapistuminen on yksi pääasiallisista syistä projektin aloittamiseen.

Perusparannushankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelu-toimisto valittiin EU-kilpailutuksella ja valinta varmistui kesäkuussa 2017. Arkkitehdit NRT Oy:stä pääsuunnittelijana ja arkkitehtina toimivat arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes. Lisähaastetta projektiin tuo jo sen esivaiheessa suunnitelmiin ympätty tilamuutoksien mahdollisuus. Tämä saattaa lisätä kustannuksia entisestään.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että koko 60 miljoonan alustavat kustannukset sälyttyvät helsinkiläisten maksettavaksi.

Mainos:

Lähde: Helsingin kaupunki, YLE, MTV

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Helsinkiläisten huvituksia
Helsinkiläisten huvituksia
8 years ago

En oikein ymmärrä että jos arkkitehti piirtää jotain niin siinä pysytään vaikka henki menisi. Ja jonkun tietyn värisiä laattoja tai värejä etsitään maailman ääristä. No, onhan se ymmärrettävää että tällaiset kohteet ovat kalliita kun arkkitehtien palkiot ovat 3-5% kokonaiskustannuksista. Eli, mitä kalliimman ratkaisun arkkitehti keksii, sitä enemmän se saa rahaa.

Muistan hyvin tuon -90 luvun lopun remontin. Kaikki ihmettelivät että miksi ihmeessä susi materiaalissa täytyy pidättäytyä. Kun huokoisena tiedetty marmori imee likaa ja taipuu, kuten tekstissä sanottiin. Siitä huolimatta Italiasta tuotettiin sitä marmoria ja italaialaiset sen asensivatkin, naureskellen suomalaisille.

Viimeksikin olisi ollut mahdollista käytää betonilevyjä jotka olisi joko pinnoitettu marmorilevyllä tai marmori olisi jauhettu betonin sekaan. Jolloin louhimon jätettä olisi voitu käyttää julkisun ulkonäön parantamiseen. Mutta ei. Kun joku Alvari oli kirjoitanut että sen pitää olla marmoria, niin sitä sitten laitettiin uudelleen.

Toivottavasti koko lasku (joka yleensä kasvaa +30%) jää helsinkiläisten maksettavaksi. Me täälä maaseudulla emme moista turhaketta tarvitse. Ja siksi meitä ei tule velvoittaa maksamaan pääkaupunlaisten aivopieruja. Sitäpaitsi, onhan sielä pääkaupunkiseudulla nyt paljon aivokirurgeja ja avaruuslentäjiä. Se tarkoittaa että heidän tuloverotuksellaan Helsingin kaupungin kassassa on rahaa. Ja koko pääkaupunkiseudun.

huugo
huugo
8 years ago

Hesalla on rahaa, kuulemma elättävät muun Suomen. Mikä summa tuo nyt on, Vapaajattelijavuori kaivaa vähän perstaskua ja siinähän se, kahen kilon siika

juha.
juha.
8 years ago

Eiköhän seuraava hallitus laita laskua koko Suomen kansalle eli veronmaksajille sen jälkeen kun kaupunginjohtaja invalidiksi pahoinpidellyt kaverinsa Jan Vapaavuori (KOK) ole ruikuttanut viikkotolkulla siitä kuinka kallis projekti remppa on Helsingille ja miten helevin köyhiä me ollaan ja kuinka EPÄREILUA se on, että sen TÄYTYY MEIDÄN M A K S E T T E V A ! ! !

BYÄÄÄÄÄÄ – ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ! ! !

Anonyymi
Anonyymi
8 years ago

Olisivat korjanneet sen lähes 20 vuotta sellaisella materiaalilla, joka kestää suomalaisen ilmaston lämpötilojen vaihtelut! Turha sitä nyt on itkeä, kun on jo housussa. Pitäkää tunkkinne ja maksa se, mitä olette tilanneet ja mitä typerämpiä ihmisiä päättäjiksi valinneet! Ei kiinnosta pätkääkään.

Muuten olen sitä mieltä, että Alvar Aalto on ylimainostettu arkkitehti, joka myös kopioi ideoita arkkitehtuuriinsa muualta, mm. Italiasta. Sieltähän se Carraran marmorikin on kotoisin.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Eipä ihme että muualla Suomessa naureskellaan helsinkiläisille ja pyöritellään sormea ohimolla.

Paljonkas se lastensairaala nyt maksoikaan?Jossa lopulta myös joku tienasi sillä
Paljonkas se lastensairaala nyt maksoikaan?Jossa lopulta myös joku tienasi sillä
8 years ago

Ei pidä antaa liikaa palautetta pitää muistaa että edellisessäkin remontissa ne tienas sillä sehän se on pää asia ja orwelilainen kaksois kieli.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu tänään 08:15 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu eilen 09:27 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.