Mainos:

Finlandia-taloa rempataan taas – Arkkitehdit valittu, hintalappu hahmoteltu, maksajana helsinkiläiset

Julkaistu 24.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Finlandia-talo rakennettiin enempi vähempi nykyiseen muotoonsa vuonna 1975 ja edellinen remontti valmistui 1999 ja uusi julkisivu on nyt ollut käytössä 19 vuotta. Yleisesti mm. korkeakulttuurin käytössä oleva rakennus remontoitiin viimeksi vanhaa kunnioittaen ja painopiste asetettiin ulkonäölle, teknisesti ylivertaisten vaihtoehtojen kustannuksella. Nyt kulttuurihistoriallisestikin arvokas rakennus on menossa jälleen työn alle ja ensimmäisiä konkreettisia tietoja on alkanut tipahdella.

Alustava hintalappu on määritelty noin 60 miljoonaan euroon, joten aivan ilmainen projekti ei ole kysymyksessä. Remontti on tarkoitus työstää valmiiksi vuosien 2021-2024 aikana joten rahaa palaa jo töiden pitkäkestoisuudenkin vuoksi. Tämän lisäksi perusparannuksen suunnittelussa kuullaan Museovirastoa ja Alvar Aalto -säätiötä, joten hintalappu tullee venymään jonkin verran.

Remontin yhteydessä uusitaan talotekniikka, vesikatto ja julkisivu. Julkisivun osalta tutkitaan marmorin lisäksi eri materiaalivaihtoehtoja, josta viime kerralla pitäydyttiin alkuperäisen ilmeen säilyttämiseksi täydellisesti. Jo tuolloin tiedettiin marmorilaattojen taipuvan Suomen ilmastossa muutamia millejä vuodessa. Julkisivun rapistuminen on yksi pääasiallisista syistä projektin aloittamiseen.

Perusparannushankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelu-toimisto valittiin EU-kilpailutuksella ja valinta varmistui kesäkuussa 2017. Arkkitehdit NRT Oy:stä pääsuunnittelijana ja arkkitehtina toimivat arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes. Lisähaastetta projektiin tuo jo sen esivaiheessa suunnitelmiin ympätty tilamuutoksien mahdollisuus. Tämä saattaa lisätä kustannuksia entisestään.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että koko 60 miljoonan alustavat kustannukset sälyttyvät helsinkiläisten maksettavaksi.

Mainos:

Lähde: Helsingin kaupunki, YLE, MTV

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Helsinkiläisten huvituksia
Helsinkiläisten huvituksia
8

En oikein ymmärrä että jos arkkitehti piirtää jotain niin siinä pysytään vaikka henki menisi. Ja jonkun tietyn värisiä laattoja tai värejä etsitään maailman ääristä. No, onhan se ymmärrettävää että tällaiset kohteet ovat kalliita kun arkkitehtien palkiot ovat 3-5% kokonaiskustannuksista. Eli, mitä kalliimman ratkaisun arkkitehti keksii, sitä enemmän se saa rahaa.

Muistan hyvin tuon -90 luvun lopun remontin. Kaikki ihmettelivät että miksi ihmeessä susi materiaalissa täytyy pidättäytyä. Kun huokoisena tiedetty marmori imee likaa ja taipuu, kuten tekstissä sanottiin. Siitä huolimatta Italiasta tuotettiin sitä marmoria ja italaialaiset sen asensivatkin, naureskellen suomalaisille.

Viimeksikin olisi ollut mahdollista käytää betonilevyjä jotka olisi joko pinnoitettu marmorilevyllä tai marmori olisi jauhettu betonin sekaan. Jolloin louhimon jätettä olisi voitu käyttää julkisun ulkonäön parantamiseen. Mutta ei. Kun joku Alvari oli kirjoitanut että sen pitää olla marmoria, niin sitä sitten laitettiin uudelleen.

Toivottavasti koko lasku (joka yleensä kasvaa +30%) jää helsinkiläisten maksettavaksi. Me täälä maaseudulla emme moista turhaketta tarvitse. Ja siksi meitä ei tule velvoittaa maksamaan pääkaupunlaisten aivopieruja. Sitäpaitsi, onhan sielä pääkaupunkiseudulla nyt paljon aivokirurgeja ja avaruuslentäjiä. Se tarkoittaa että heidän tuloverotuksellaan Helsingin kaupungin kassassa on rahaa. Ja koko pääkaupunkiseudun.

huugo
huugo
8

Hesalla on rahaa, kuulemma elättävät muun Suomen. Mikä summa tuo nyt on, Vapaajattelijavuori kaivaa vähän perstaskua ja siinähän se, kahen kilon siika

juha.
juha.
8

Eiköhän seuraava hallitus laita laskua koko Suomen kansalle eli veronmaksajille sen jälkeen kun kaupunginjohtaja invalidiksi pahoinpidellyt kaverinsa Jan Vapaavuori (KOK) ole ruikuttanut viikkotolkulla siitä kuinka kallis projekti remppa on Helsingille ja miten helevin köyhiä me ollaan ja kuinka EPÄREILUA se on, että sen TÄYTYY MEIDÄN M A K S E T T E V A ! ! !

BYÄÄÄÄÄÄ – ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ! ! !

Anonyymi
Anonyymi
8

Olisivat korjanneet sen lähes 20 vuotta sellaisella materiaalilla, joka kestää suomalaisen ilmaston lämpötilojen vaihtelut! Turha sitä nyt on itkeä, kun on jo housussa. Pitäkää tunkkinne ja maksa se, mitä olette tilanneet ja mitä typerämpiä ihmisiä päättäjiksi valinneet! Ei kiinnosta pätkääkään.

Muuten olen sitä mieltä, että Alvar Aalto on ylimainostettu arkkitehti, joka myös kopioi ideoita arkkitehtuuriinsa muualta, mm. Italiasta. Sieltähän se Carraran marmorikin on kotoisin.

Röhkäle
Röhkäle
8

Eipä ihme että muualla Suomessa naureskellaan helsinkiläisille ja pyöritellään sormea ohimolla.

Paljonkas se lastensairaala nyt maksoikaan?Jossa lopulta myös joku tienasi sillä
Paljonkas se lastensairaala nyt maksoikaan?Jossa lopulta myös joku tienasi sillä
7

Ei pidä antaa liikaa palautetta pitää muistaa että edellisessäkin remontissa ne tienas sillä sehän se on pää asia ja orwelilainen kaksois kieli.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.