Facebookissakin toimiva Rasmus Ry saa valtion tukea toimintaansa katso jättilista yhdistyksistä

Päivitetty 5.5.2017, Julkaistu 10.1.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 5 minuuttia

Facebookissa toimivassa Rasmus ryhmässä olevat henkilöt on saaneet useita rikosilmoituksia peräänsä, osa rikosilmoituksista on siirtymässä syyteharkintaan lähiaikoina. Poliisin tutkiessa ryhmäläisten toimintaa, vaikuttaa mielenkiintoiselta ryhmän saavan huomattavaa valtiorahoitteista tukea. Facebookin keskustelu ryhmää ylläpitää Rasmus Ry:n hallituksen jäsenet. 

Helsingissä toimiva Taiteen edistämiskeskus (Taike), joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön tulosohjauksessa, ja jatkaa vuonna 1968 perustetun Taiteen keskustoimikunnan toimintaa. Taike jakaa vuosittain apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille  34 miljoonaa euroa.

Vuonna 2016 Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja valtion taiteiden välisyyden, moninaisuuden ja kansainvälisyyden toimikunta on myöntänyt apurahoja ja avustuksia monikulttuurisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan vuodelle 2016. Apurahoja ja avustuksia myönnettiin yhteensä 765 000 euroa. Määräraha on noussut edelliseen vuoteen verrattuna.

Lista yhdistyksistä jotka nauttivat tukea:

Yleisavustukset monikulttuurisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan 2016

Catalysti Association of Transcultural Artists ry, Helsinki, 6000 €
2016 kulttuuritoimintaan

Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry, Vantaa, 12000 €
2016 kulttuuritoimintaan

Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry, Joensuu, 9000 €
2016 kulttuuritoimintaan

Kaakonkulman Kulttuurimylly ry, Kotka, 12000 €
2016 kulttuuritoimintaan

Kansainvälinen kulttuuriseura Mira ry, Vaasa, 7500 €
2016 kulttuuritoimintaan

Karjalan Kielen Seura ry, Helsinki, 19000 €
2016 kulttuuritoimintaan

Kassandra ry, Helsinki, 50000 €
2016 kulttuuritoimintaan

Kouvolan kansainvälinen kohtauspaikka ry, Kouvola, 7500 €
2016 kulttuuritoimintaan

RASMUS – Rasismin ja muukalaispelon vastainen yhdistys ry, Helsinki, 9000 €
2016 kulttuuritoimintaan

SONDIP – Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry, Turku, 12000 €
2016 kulttuuritoimintaan

Suomen Romaniyhdistys ry, Helsinki, 27000 €
2016 kulttuuritoimintaan

Suomen Somaliliitto ry, Helsinki, 7500 €
2016 kulttuuritoimintaan

Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry, Helsinki, 20000 €
2016 kulttuuritoimintaan

Venäläinen Kulttuuridemokraattinen Liitto ry, Helsinki, 46000 €
2016 kulttuuritoimintaan

Yhdessä-yhdistys /Together-association ry, Turku, 6000 €
2016 kulttuuritoimintaan

Erityisavustukset monikulttuurisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan 2016

Ad Astra i Helsingfors rf, Helsingfors, 5000 €
för att ordna Fira tillsammans-festår på skolor i Nyland 2016

African Care ry, Helsinki, 3000 €
maahanmuuttajanaisten asemaa ja elinoloja vahvistavien kulttuuritapahtumien kuluihin 2016

Agencia Latina -yhdistys ry, Helsinki, 3000 €
”+Diversidad” -hankkeen kulttuuritapahtumien kuluihin 2016

Albaaniyhdistys Bashkimi ry, Turku, 6000 €
albaanikulttuuria edistävien ja tunnetuksi tekevien kulttuuritapahtumien kuluihin 2016

Arabialais-suomalaisten perheiden yhdistys ry, Helsinki, 4000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Aurinko – musica de Latinoamerica ry, Espoo, 2000 €
Aurinko-yhtyeen konserttitoiminnan kuluihin 2016

Circo Aereo ry, Helsinki, 4000 €
monikulttuurisuutta edistävän esitysprojektin valmistamiseen 2016

DaisyLadies ry, Turku, 4000 €
maahanmuuttajanaisille suunnatun valokuvausprojektin kuluihin 2016

Dream Catcher Oy, Helsinki, 15000 €
Six Degrees -julkaisun kehittämisen kuluihin 2016

Drom ry, Helsinki, 15000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Etnika-Kainuu ry, Kajaani, 5000 €
Kainuun maahanmuuttajien kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Framil ry, Turku, 5000 €
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa toteutettavan yhteisötaidehankkeen kuluihin 2016

Gannaane ry, Espoo, 3000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Huoneteatteri Jurkan Kannatusyhdistys ry, Helsinki, 9000 €
vastaanottokeskuksissa toteutettavan Muuhu maahan -projektin kuluihin 2016

Inkerin kulttuuriseura ry, Helsinki, 3500 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

ISIS teatteriyhdistys ry, Helsinki, 8000 €
teatteriesityksen viemiseen vastaanottokeskuksiin 2016

Jyväskylän Feniks Ry, Jyväskylä, 7000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Jyväskylän Iranilaisten kulttuuriyhdistys ry, Jyväskylä, 4000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Kaakonkulman Maahanmuuttajat Rodnik ry, Hamina, 2000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Kansainvälinen kehittämis- ja yhteistyöyhdistys Baltic Region ry, Turku, 2000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Kansan Radioliitto ry – Folkets radioförbund rf, Helsinki, 16000 €
vähemmistöryhmien radio-ohjelma- ja tiedotustoiminnan kuluihin 2016

Keski-Suomen Kirjailijat ry, Jyväskylä, 3000 €
Lempipaikka-yhteisötaideryhmän järjestämiseen maahanmuuttajille 2016

KO-KOO-MO ry, Pori, 6000 €
verkkosovelluksen kehittämiseen 2016

Kontulan Somalialaiset ry, Helsinki, 2000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Koskelan Setlementti ry, Äänekoski, 3000 €
lasten ja nuorten kerhotoimintaan pakolaisten vastaanottokeskuksissa 2016

Kulttuurikameleontit ry, Helsinki, 4000 €
Taiteella yhdenvertaisuutta -hankkeeseen 2016

Kulttuurivoimala – Culture Power Station ry, Oulu, 8000 €
Meri-Toppila All Stars -projektiin 2016

Kuopion käsityöyhdistys Käsillä ry, Kuopio, 3000 €
käsityökurssitoimintaan maahanmuuttajille 2016

Kuopion Setlementti Puijola ry, Kuopio, 10000 €
maahanmuuttajien ja valtaväestön vuorovaikutusta edistävien projektien kuluihin 2016

Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö, Hyvinkää, 5000 €
Hyvinkään Tervamäen vastaanottokeskuksessa olevien lasten ja nuorten taide- ja käsityöpajojen järjestämiseen 2016

Lasten teatteriyhdistys Pelikan ry, Helsinki, 4000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Laulu- ja soitinyhtiö Maria Gasolina Oy, Helsinki, 9000 €
VOK-jami-iltamien järjestämiseen ja levyn tuottamiseen 2016

Learning for integration ry, Helsinki, 2000 €
romanialaisten lasten leikkikerhon kuluihin 2016

Leikkiteatteri-yhdistys ry, Pori, 8000 €
Draamaseikkailupäivien järjestämiseen vastaanottokeskuksissa 2016

Lieksan Vaskiviikon kannatusyhdistys ry, Lieksa, 10000 €
monikulttuurisen Vaskiviikko -tapahtuman järjestämiseen 2016

Lilla Villanin ystävät ry/Lilla Villans vänner rf, Sipoo, 5000 €
monikulttuurisuutta edistävään ja rasismia vastustavaan teatterityöpajatoimintaan kouluissa 2016

Maahanmuuttajavammaisten tukiyhdistys ry, Helsinki, 2000 €
maahanmuuttajien erityisryhmien kotouttamiseen kulttuuritoiminnan avulla 2016

Maailman Sarjakuvat ry, Vantaa, 8000 €
sarjakuvatyöpajojen järjestämiseen turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksissa 2016

Monikko ry, Jyväskylä, 2000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Monikulttuurinen päivähoito, koulu ja koti ry, Turku, 3000 €
omakielisiin kerhoihin ja kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Monitaideyhdistys Piste ry, Rovaniemi, 8000 €
maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten nuorten yhteisen esityksen valmistamiseen 2016

Mäntän Musiikkijuhlien Tuki ry, Mänttä, 4000 €
Musiikkia: yhteistä hyvää, kielestä viis! -projektiin 2016

Oikeudet ilman rajoja ry, Helsinki, 5000 €
rasisminvastaisen Signal-mediahankkeen kuluihin 2016

Osuuskunta SummArt, Helsinki, 8000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Pirkanmaan rasismin vastaisen työn tuki ry, Tampere, 3000 €
rasisminvastaisen kulttuurivuoden kuluihin 2016

Pirkanmaan Somali yhdistys ry, Tampere, 2000 €
kulttuuritapahtumien kuluihin 2016

Pohjois-Suomen somalialainen tykiyhdistys ry, Oulu, 3000 €
kulttuurikerhojen kuluihin 2016

Puntland Society of Finland ry, Helsinki, 5000 €
somalialaisen kulttuuriviikon kuluihin 2016

Pääkaupunkiseudun monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ry, Helsinki, 6000 €
monikulttuurisen itsenäisyyspäivän järjestämiskuluihin 2016

RASMUS – Rasismin ja muukalaispelon vastainen yhdistys ry, Helsinki, 6000 €
Mediasivistyksellä rasismia vastaan -hankkeeseen 2016

Rauhankasvatusinstituutti ry, Helsinki, 4000 €
draamaprosessien toteuttamiseen 2016

Russkij klub g. Tampere, Tampereen venäläinen klubi ry, Tampere, 3000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Saamelaiskäräjät, Inari, 10000 €
saamelaisen käsityökulttuurin edistämiseen 2016

Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry, Pori, 4000 €
Tietoa ja tukea -hankkeeseen 2016

Savonlinnan seudun romanilähetys ry, Savonlinna, 2000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Sirkusyhdistys Magenta ry, Helsinki, 5000 €
sirkustoiminnan järjestämiseen monikulttuurisen lähiön lapsille ja nuorille 2016

Spektr Kustannus Oy, Helsinki, 15000 €
venäjänkielisten tapahtuma- ja tietosivujen julkaisemiseen Spektr-lehdessä 2016

Suomen valokuvataiteen museon säätiö, Helsinki, 6000 €
Taskualbumit -hankkeeseen 2016

SuperKids Ry, Espoo, 9000 €
lasten kerhojen kuluihin 2016

TaikaBox ry, Oulu, 4000 €
Koti-projektin kuluihin 2016

Taiteilijaseura NYTE ry, Pori, 8000 €
Avoin tila -hankkeen kuluihin 2016

Tampereen Venäläisen kulttuurin keskus ry, Tampere, 3000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Teatteriosuuskunta ILMI Ö, Helsinki, 6000 €
taideryhmien perustamiseen turvapaikanhakijoille Helsingissä 2016

Teatteriyhdistys Metamorfoosi ry, Helsinki, 8000 €
Turvapaikka taiteesta -projektin kuluihin 2016

Toimintakeskus Semja ry, Helsinki, 2000 €
musiikki-, tanssi-, taide- ja teatterileirin järjestämiseen 2016

Tuglas-seura ry, Helsinki, 2000 €
lapsille ja nuorille suunnattuihin vironkielisiin kulttuuritapahtumiin ja -tapaamisiin 2016

Turun Kanava Nuoriso ry, Turku, 3000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Turun kurdiyhdistys ry, Turku, 2000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Turun lähiradioyhdistys ry, Turku, 8000 €
monikulttuuristen ja -kielisten radio-ohjelmien tuotantoon 2016

Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry, Helsinki, 6000 €
ukrainalaisen kulttuurin kerhotoimintaan 2016

Universum ry, Helsinki, 10000 €
Storysharing -kotouttamishankkeeseen 2016

Varsinais-Suomen Viro-keskus ry, Turku, 2000 €
teatteriesityksiin ja työpajoihin lapsille 2016

Videootit ry, Tampere, 6000 €
Mediaa meiltä ja maailmalta -projektiin 2016

Vähemmistöryhmien tukijärjestö, Omega ry, Mikkeli, 4000 €
kulttuuritoiminnan kuluihin 2016

Yhteiset Lapsemme – All Our Children ry, Helsinki, 5000 €
taidetyöpajojen kuluihin 2016

Lähde: Taike.fi

Artikkelissa ollut asiavirhe korjattu 12.01 klo 16:45
Alkuperäisessä artikkelissa ollut mukana Taideneuvosto.
Edit:
Taideneuvostolla ei ole asian kanssa tekemistä.

9,193 total views, 2 views today

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu eilen 07:43 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.