Mainos:

EU:n ympäristöministerit neuvottelevat hiilinieluista – Suomella kova päästövähennysvelvoite

Julkaistu 12.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

EU:n ympäristöministerit kokoontuvat perjantaina 13.10. Luxemburgiin neuvottelemaan 2030-ilmastopaketin taakanjaosta päästökaupan ulkopuolisilla aloilla sekä ns. LULUCF-asetuksesta eli siitä, miten hiilinielut ja maan- ja metsien käytöstä aiheutuvat päästöt otetaan EU:n ilmastotavoitteissa huomioon. Suomea kokouksessa edustaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Yhdessä päästökauppadirektiivin kanssa taakanjako- ja LULUCF-asetukset muodostavat kokonaisuuden, jolla EU toimeenpanee Pariisin ilmastosopimusta.

”Pariisin sopimuksen mukaan hiilinielujen ja päästöjen tulisi olla tasapainossa vuosisadan loppupuolella. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tähän tavoitteeseen päästäksemme tarvitsemme metsiämme. On tärkeää, että neuvottelutulos tukee metsien kestävää käyttöä”, ministeri Tiilikainen korostaa.

LULUCF-asetusehdotus kytkeytyy tiiviisti yhteen taakanjakoesityksen kanssa. Komission taakanjakoehdotuksessa Suomen päästövähennysvelvoite on -39 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Suomi tavoittelee neuvotteluissa ratkaisua, jolla maankäyttösektorista ei aiheutuisi Suomelle laskennallista päästöä.

Mainos:

Neuvoston keskustelu LULUCF:stä käydään puheenjohtajamaa Viron tekemän kompromissiesityksen pohjalta. Esitys pitää sisällään kompensaatiojärjestelmän, jossa on otettu huomioon metsäisten maiden erityiskysymyksiä. Suomen tavoitteena on, että esitys sallisi hakkuiden kasvattamisen kestävän metsätalouden tarpeisiin ja hiilinielujen kehittymisen pidemmän aikavälin tarkastelun. Tämän lisäksi Suomi esittää, että jo toteutuneesta, historiallisen metsäpinta-alan menetyksestä aiheutuneet päästöt sisällytettäisiin kompensaatiojärjestelmään.

Jos ministerit pääsevät kokouksessa yhteiseen näkemykseen, taakanjako- ja LULUCF-asetusten käsittely jatkuu kolmikantaneuvotteluilla EU-parlamentin, komission ja neuvoston välillä. Lopullisia päätöksiä odotettaneen alkuvuodesta 2018.

Neuvoston on määrä hyväksyä istunnossaan myös EU:n yhteinen neuvottelumandaatti Bonnin COP23-ilmastokokoukseen sekä joulukuun alussa Nairobissa pidettävään UNEPin yleiskokoukseen (UNEA). Suomi tukee päätelmäehdotuksia.

Ministeri Tiilikainen on kutsunut Luxemburgiin koolle myös ympäristöpolitiikaltaan edistyneitä maita edustavan Green Growth Groupin, joka keskustelee EU:n ajankohtaisten asetusten lisäksi EU:n monivuotisesta kansainvälisen ilmastorahoituksen kehyksestä sekä pitkän aikavälin vähähiilisyysstrategian uudistamisesta.

Lähde: MMM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tyhmiä päättäjiä
Tyhmiä päättäjiä
8

Ja kaikki lentää paikalle ja saapuu kukin omalla mustalla autollaa. Jonka jälkeen sieltä lähdetään jokainen omalla autollaan sekä lennettään kotiin. Se se on päästötavoitteiden konkretisoitumista.

Miksei nämä osaa tehdä videoneuvotteluita kun peruskouluissakin osataan?

Risto
Risto
8

Tärkeämpää olisi sammuttaa tulivuoret ja kaikki vulkaaninen toiminta maapallolta, mikä lienee yhtä vaikeaa kuin todistaa ihmiskunnan vaikutus planeettojen sykleihin.
Viimeksi kun tulivuori Etna purkautui, se muutamassa päivässä vapautti ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin ihmiskunta koko viimeisen 10 000 vuoden aikana.
Mutta onhan se tärkeää pystyä lamauttamaan tulevaisuudessa kaikki autoliikenne napin painalluksella.
Autoilu kun mielletään usein liikkumisen vapaudeksi, jota tulevaisuudessa ei ole.

Galileon ilmastoinkvisaattori
Galileon ilmastoinkvisaattori
8

Hölmöt politikot sekottavat kaikkea keskenään eikä ymmärrä metsää puilta.
Olisi erittäin tervetullutta kasvien ja ruuantuotannon sekä eläinmaailman kannalta että koko ekosysteemin ”elämänsuola” CO2 (ei hiilimonoksidi, niinkuin monet mieltävät asian) kohoaisi ainakin 700-1000ppm:n.
CO2 ei edes ole niin voimakas kaasu että sen suhde muihin ilman kaasumolekyleihin eli n. 33:85800 ja vastaavasti ihmisen aiheuttamana 1:85800 olisi minkäänlaista todellista vaikutusta. Mielestäni sellainen väite on typeryyden äärimmäismuoto.

Galileon ilmastoinkvisaattori
Galileon ilmastoinkvisaattori
8

Jos vielä suhteutetaan siihen että tällaiset suunnitelmat dominoefekteineen laittavat maiden sosiaali- ja talousbalanssit potentiaalisesti jopa kaaokseen saadakseen Suomen teollisuuden ehkä n. viideskymmenesmiljoonasosa CO2″päästöjä”(puhdas elämäntärkeä kaasu!)muutettua pelkästään kuudeskymmenesmiljoonasosaksi, noilla kustannuksilla ja täysin olemattomilla vaikutuksilla, niin mielettömyys paljastuu näinkin.
Kuten käyrät ja data kertoo niin CO2 vapautuu aina ilmaston lämpenemisen jälkeen ja silti, silloinkin ilmasto myös viilenee ymv. CO2 keskeinen ilmastokeskustelupolitiikka on kuin keskiaikainen Tellus&Kirkkokeskeinen keskustelu ja verotus. Typerysten touhuja.
Muutenkin,terve talous on perusta uudelle teknologialle ja energioille.

huugo
huugo
8

Suomi on etujoukoissa rahasäkin kanssa aina kun on kyse muiden aiheuttamista ongelmista.Nytkin Suomi SITOUTUU maksamaan Kiinan, USA:n ym. muiden teollisuusmaiden ”hiilijalanjälkiä” avokätisesti uhraten omia työpaikkoja. Mutta se on pieni hinta siitä että ministerit saavat patsastella silmäätekevien kokouksissa aina eteurivissä. Eivät vaan huomaa sitä virnuilua ja tirskuntaa takarivistä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.