Mainos:

Eu:n nettomaksajan kruunu siirtyi Saksalle, saajat myös selvillä

Julkaistu 3.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Maksut EU:lle nousivat hillitysti uusista maksualennuksista huolimatta.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 829 miljoonaa euroa. Maksut nousivat 39 miljoonalla eurolla toissa vuodesta. Lokakuussa 2016 tuli voimaan uusi päätös EU:n talousarvion omista varoista eli tulopuolesta, ja siihen liittyi uusia maksualennuksia osalle jäsenvaltioista. Päätöksen takautuvat vaikutukset on huomioitu talousarviovuosien 2014 ja 2015 kohdalla.

Suomen osuus Britannian maksuhelpotuksen rahoituksesta oli viime vuonna 164 miljoonaa euroa.  Kaikkiaan maksuhelpotusten osuus Suomen maksuista oli noin 10 prosenttia.

Viime vuonna Suomi keräsi EU:n puolesta 166 miljoonaa euroa tulleja ja sokerimaksuja. Tästä 33 miljoonaa euroa tuloutettiin valtion talousarvioon kantopalkkiona.

Mainos:

Saksa suurin nettomaksaja, Bulgaria nettosaaja

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,40 prosenttia), Ranska (0,36 prosenttia) ja Ruotsi (0,33 prosenttia).

Suurimmat nettomaksajat asukasmäärään suhteutettuna ovat:

*euroa asukasta kohden

  1. Ruotsi (158 euroa),
  2. Saksa (157 euroa)
  3. Tanska (137 euroa).

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna:

  1. Bulgaria (4,17 prosenttia),
  2. Romania (3,64 prosenttia)
  3. Unkari (3,34 prosenttia)

Asukasta kohden laskettuna eniten EU-tukea saivat:

*euroa asukasta kohden

  1. Kreikka (403 euroa)
  2. Liettua (403 euroa)
  3. Slovakia (372 euroa)

valtiovarainministeri Petteri Orpo kommentoi nettomaksuja:

”Nettomaksu ei kerro kaikkea sitä hyötyä, joka myös Suomen osaksi koituu esimerkiksi yhteisistä sisämarkkinoista tai työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Samalla EU ponnistelee yhteisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi, puolustaa kansalaisiaan sekä ratkaisee pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Nämä ovat niitä asioita, jotka tarvitsevat yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille”

Suomen maksut vuosilta 2007-2016:

Tukea liikenneverkkojen rakentamiseen

Suomen saamat tulot EU:lta kasvoivat toissa vuodesta yhteensä 200 miljoonalla eurolla 1 531 miljoonaan euroon.

Merkittävästi toissavuotista enemmän tuloja, yhteensä noin 64 miljoonaa euroa, Suomi sai Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä, josta myönnetyillä investoinneilla tuetaan Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen alalla. Tästä 50 miljoonaa euroa tuli liikenneverkkojen rakentamiseen.

Myös rakennepoliittiset tuet nousivat lähes 38 miljoonalla eurolla. Maataloustuet ja maaseudun kehittämistuet kasvoivat lähes 19 miljoonalla. Turvallisuuteen ja kansalaisuuteen, kuten maahanmuuttoon, liittyvät tulot kasvoivat 33 miljoonalla.

Lähde: Valtiovarainministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Alarik Lundin
9 years ago

Suomi on todellisuudessa ollut ja on varmasti yhtä juurikin suurin nettomaksaja EU:ssa.

Ei pidä paikkaansa nuo luvut näet.

Tuossa ei oteta riittävän kattavasti eri vaikutteita ja tukia huomioon, kuten tappiot keskuspankkine toiminnan rajoituksissa (niiden muututtua EKP:n sivukonttoreiksi) ja maataloustukien rajoituksissa esim.

huugo
huugo
9 years ago

Nettomaksajat ovat myös luopuneet sadoista tuhansista työpaikoista bruttosaajien hyväksi. Eu on dumpannut rahaa valtavia määriä noihin Euroopan halpatyömaihin ja josta hyötyjiä ovat suuret monikansalliset rosvoyhtiöt, joiden voitot valuvat verottajilta piiloon partiisiyhtiöihin.Täysin kusipäistä touhua meno jatkuu.

Äly hoi älä jätä
Äly hoi älä jätä
9 years ago

Orpon, joko vajavaisen ymmärryksen tai järjen puutteen vuoksi, nettomaksaja onkin siis saaja!

Johan ala-astelainen tietää, mitä nettotulot, nettohinta ja nettomaksaja tarkoittaa!
ORPOLLE; Nettotulo tarkoittaa, vähennysten jälkeen, käteen jäävää puhdasta tuloa. Nettomaksaja tarkoittaa maksuosuutta, joka jää maksettavaksi saatujen hyötyjen päälle!

Ei ihme, että valtiontalous on mitä on kun valtiovarainministeri ei tuota edes tiedä!

Äly hoi älä jätä
Äly hoi älä jätä
9 years ago

PS; valtiovarainministeri Petteri Orpo kommentoi nettomaksuja:

”Nettomaksu ei kerro kaikkea sitä hyötyä, joka myös Suomen osaksi koituu esimerkiksi yhteisistä sisämarkkinoista tai työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Samalla EU ponnistelee yhteisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi, puolustaa kansalaisiaan sekä ratkaisee pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Nämä ovat niitä asioita, jotka tarvitsevat yhteisiä EU-tason ratkaisuja ja tuovat toteutuessaan lisäarvoa kaikille”

Johan Orpo vitsikkääksi tässä heittäytyi. EU ponnistelee ilmastonmuutoksen torjumiseksi, puolustaa kansalaisiaan, ratkaisee pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyviä ongelmia!???
Mitähän ne ovat? Kertoisiko Orpo meille ja samalla mitä itse on tehnyt asian eteen? Muuta kuin haalinut ja paaponut.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.