Tiedote, valtiovarainministeriö 13.10.2022:
Suomen maksut EU:lle kasvoivat viime vuonna enemmän kuin Suomen tulot EU:lta, ilmenee Euroopan komission tiedoista. Rahavirroissa eivät näy kaikki EU-jäsenyyden hyödyt, kuten avoimet sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus.
Viime vuosi oli poikkeuksellinen monesta syystä: Vuosi oli unionin rahoituskehyskauden (2021–2027) ensimmäinen. Britannia ei enää osallistunut unionin toiminnan rahoitukseen muuten kuin jäsenyytensä aikana tekemiensä sitoumusten osalta. EU loi koronakriisin hoitoon elpymisvälineen, josta unioni alkoi jakaa rahoitusta jäsenvaltioille viime vuonna.
Suomen saamat tulot kasvoivat hieman
Komission mukaan Suomen tulot EU:lta kasvoivat viime vuonna 43 miljoonalla eurolla 1,6 miljardiin euroon. Tämän lisäksi Suomi sai tuloja EU:n elpymisvälineestä yhteensä 60 miljoonaa euroa. EU:n jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,08 prosenttia (1,06 prosenttia toissa vuonna).
Suomen saamat tulot EU:n talousarviosta muodostuivat pääosin
- maatalouden suorista tuista ja kehittämisestä (903 miljoonaa euroa eli 56 prosenttia Suomen saamista tuloista)
- Euroopan aluekehitysrahastosta jaettavista tuista (176 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia)
- EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa) rahoituksesta (170 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia).
Suomen maksut unionille kasvoivat selvästi
Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,82 prosenttia (1,65 prosenttia toissa vuonna). Maksuosuuden kasvuun vaikutti osaltaan Britannian EU-ero: vielä toissa vuonna Britannian maksuosuus oli 12,2 prosenttia ja maa oli unionin kolmanneksi suurin rahoittaja.
Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2,536 miljardia euroa. Suomen maksut kasvoivat toissa vuodesta yhteensä 217 miljoonalla eurolla.
Puola suurin saaja euromääräisesti, Saksa suurin maksaja
EU:n kokonaismenot olivat viime vuonna 228 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan elpymisvälineestä annettu rahoitus. Jäsenvaltiot saivat unionin ohjelmista rahoitusta yhteensä 148 miljardia euroa, minkä lisäksi elpymisvälineestä jaettiin rahoitusta lähes 54 miljardia euroa. Loput rahoituksesta meni unionin ulkopuolisille valtioille, kansainvälisille järjestöille tai hankkeisiin, jonka saajaksi ei voida nimetä yksittäistä jäsenvaltiota.
Euromääräisesti eniten rahoitusta unionin budjetista sai Puola, jonka osuus EU:n budjetista jaettavasta rahoituksesta oli noin 19 miljardia euroa ilman elpymisvälineen osuutta. Seuraavina tulivat Italia ja Espanja, kummatkin reilulla 16 miljardin euron osuudella.
EU:n kokonaistulot olivat yhteensä 240 miljardia euroa. Tästä valtaosa eli 159 miljardia euroa oli jäsenvaltioilta kerättäviä omia varoja eli tuloja, joista vajaat 90 prosenttia siirrettiin unionille kansallisten talousarvioiden kautta.
Unionin talousarvion kautta kulki myös elpymisvälineestä jäsenvaltioille annettu rahoitus. Komissio otti lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta ja jakoi 54 miljardia euroa jäsenvaltioille avustuksina.
Kansallisilla rahoitusosuuksilla mitattuna unionin suurin rahoittaja oli Saksa (33,2 miljardia euroa). Seuraavina tulivat Ranska (26,4 miljardia euroa) ja Italia (18,1 miljardia euroa).
Saksa suurin nettomaksaja, Kroatia suurin nettosaaja
Komissio ei enää julkaise jäsenvaltioiden nettomaksuasemia koskevia lukuja. Komission aikaisemmin käyttämä nettomaksulaskelma oli niin sanottu tasapainolaskelma, jossa jäsenvaltioiden yhteenlaskettu nettomaksujen summa on nolla: se ei siten ole suoraan jäsenvaltion saamien tulojen ja menojen erotus. Nettomaksulaskelma ei sisällä unionin hallintomenoja, ja tulopuolella laskelma huomioi ainoastaan kansallisista talousarvioista tulevat maksuosuudet.
Nettomaksu ei kerro kaikista EU-jäsenyyden hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta.
Valtiovarainministeriö on laskenut Suomen nettomaksun komission laskentatavalla. Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 970 miljoonaa euroa. Nettomaksu nousi toissa vuodesta, jolloin se oli 781 miljoonaa euroa.
Asukasta kohden nettomaksu oli viime vuonna 175 euroa, kun vastaava summa oli toissa vuonna 141 euroa. Nettomaksu oli 0,38 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,33 prosenttia toissa vuonna).
Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät edellisen rahoituskehyskauden ohjelmien päättyminen ja nykykauden ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista.
Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.
Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat viime vuonna Saksa (0,58 prosenttia), Hollanti (0,48 prosenttia) ja Ruotsi (0,46 prosenttia). Asukasmäärään suhteutettuna järjestys hieman muuttui: Tanska (252 euroa asukasta kohden) kiilasi Saksan (257 euroa) ja Ruotsin (239 euroa) väliin.
Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Kroatia (3,08 prosenttia), Liettua (3,05 prosenttia) ja Unkari (2,89 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna Baltian maat valtasivat kärkisijat: Liettua (584 euroa asukasta kohden), Viro (563 euroa) ja Latvia (481 euroa).
Lisätietoja:
Budjettineuvos Panu Kukkonen, puh. 02955 30134, panu.kukkonen(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Miikka Paajavuori, puh. 02955 30551, miikka.paajavuori(at)gov.fi
