https://nykysuomi.com/eu-jasenyys-maksoi-viime-vuonna-suomelle-175-euroa-asukasta-kohden/

Kotimaa

EU-jäsenyys maksoi viime vuonna Suomelle 175 euroa asukasta kohden

Julkaistu 19.10.2022 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Tiedote, valtiovarainministeriö 13.10.2022:

Suomen maksut EU:lle kasvoivat viime vuonna enemmän kuin Suomen tulot EU:lta, ilmenee Euroopan komission tiedoista. Rahavirroissa eivät näy kaikki EU-jäsenyyden hyödyt, kuten avoimet sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus.

Viime vuosi oli poikkeuksellinen monesta syystä: Vuosi oli unionin rahoituskehyskauden (2021–2027) ensimmäinen. Britannia ei enää osallistunut unionin toiminnan rahoitukseen muuten kuin jäsenyytensä aikana tekemiensä sitoumusten osalta. EU loi koronakriisin hoitoon elpymisvälineen, josta unioni alkoi jakaa rahoitusta jäsenvaltioille viime vuonna.

Suomen saamat tulot kasvoivat hieman

Komission mukaan Suomen tulot EU:lta kasvoivat viime vuonna 43 miljoonalla eurolla 1,6 miljardiin euroon. Tämän lisäksi Suomi sai tuloja EU:n elpymisvälineestä yhteensä 60 miljoonaa euroa. EU:n jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,08 prosenttia (1,06 prosenttia toissa vuonna).

Suomen saamat tulot EU:n talousarviosta muodostuivat pääosin

maatalouden suorista tuista ja kehittämisestä (903 miljoonaa euroa eli 56 prosenttia Suomen saamista tuloista)
Euroopan aluekehitysrahastosta jaettavista tuista (176 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia)
EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa) rahoituksesta (170 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia).

Suomen maksut unionille kasvoivat selvästi

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,82 prosenttia (1,65 prosenttia toissa vuonna). Maksuosuuden kasvuun vaikutti osaltaan Britannian EU-ero: vielä toissa vuonna Britannian maksuosuus oli 12,2 prosenttia ja maa oli unionin kolmanneksi suurin rahoittaja.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2,536 miljardia euroa. Suomen maksut kasvoivat toissa vuodesta yhteensä 217 miljoonalla eurolla.

Puola suurin saaja euromääräisesti, Saksa suurin maksaja

EU:n kokonaismenot olivat viime vuonna 228 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan elpymisvälineestä annettu rahoitus. Jäsenvaltiot saivat unionin ohjelmista rahoitusta yhteensä 148 miljardia euroa, minkä lisäksi elpymisvälineestä jaettiin rahoitusta lähes 54 miljardia euroa. Loput rahoituksesta meni unionin ulkopuolisille valtioille, kansainvälisille järjestöille tai hankkeisiin, jonka saajaksi ei voida nimetä yksittäistä jäsenvaltiota.

Euromääräisesti eniten rahoitusta unionin budjetista sai Puola, jonka osuus EU:n budjetista jaettavasta rahoituksesta oli noin 19 miljardia euroa ilman elpymisvälineen osuutta. Seuraavina tulivat Italia ja Espanja, kummatkin reilulla 16 miljardin euron osuudella.

EU:n kokonaistulot olivat yhteensä 240 miljardia euroa. Tästä valtaosa eli 159 miljardia euroa oli jäsenvaltioilta kerättäviä omia varoja eli tuloja, joista vajaat 90 prosenttia siirrettiin unionille kansallisten talousarvioiden kautta.

Unionin talousarvion kautta kulki myös elpymisvälineestä jäsenvaltioille annettu rahoitus. Komissio otti lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta ja jakoi 54 miljardia euroa jäsenvaltioille avustuksina.

Kansallisilla rahoitusosuuksilla mitattuna unionin suurin rahoittaja oli Saksa (33,2 miljardia euroa). Seuraavina tulivat Ranska (26,4 miljardia euroa) ja Italia (18,1 miljardia euroa).

Saksa suurin nettomaksaja, Kroatia suurin nettosaaja

Komissio ei enää julkaise jäsenvaltioiden nettomaksuasemia koskevia lukuja. Komission aikaisemmin käyttämä nettomaksulaskelma oli niin sanottu tasapainolaskelma, jossa jäsenvaltioiden yhteenlaskettu nettomaksujen summa on nolla: se ei siten ole suoraan jäsenvaltion saamien tulojen ja menojen erotus. Nettomaksulaskelma ei sisällä unionin hallintomenoja, ja tulopuolella laskelma huomioi ainoastaan kansallisista talousarvioista tulevat maksuosuudet.

Nettomaksu ei kerro kaikista EU-jäsenyyden hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta.

Valtiovarainministeriö on laskenut Suomen nettomaksun komission laskentatavalla. Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 970 miljoonaa euroa. Nettomaksu nousi toissa vuodesta, jolloin se oli 781 miljoonaa euroa.

Asukasta kohden nettomaksu oli viime vuonna 175 euroa, kun vastaava summa oli toissa vuonna 141 euroa. Nettomaksu oli 0,38 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,33 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät edellisen rahoituskehyskauden ohjelmien päättyminen ja nykykauden ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat viime vuonna Saksa (0,58 prosenttia), Hollanti (0,48 prosenttia) ja Ruotsi (0,46 prosenttia). Asukasmäärään suhteutettuna järjestys hieman muuttui: Tanska (252 euroa asukasta kohden) kiilasi Saksan (257 euroa) ja Ruotsin (239 euroa) väliin.

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Kroatia (3,08 prosenttia), Liettua (3,05 prosenttia) ja Unkari (2,89 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna Baltian maat valtasivat kärkisijat: Liettua (584 euroa asukasta kohden), Viro (563 euroa) ja Latvia (481 euroa).

Lisätietoja:
Budjettineuvos Panu Kukkonen, puh. 02955 30134, panu.kukkonen(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Miikka Paajavuori, puh. 02955 30551, miikka.paajavuori(at)gov.fi

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.