https://nykysuomi.com/eu-jasenyys-maksoi-viime-vuonna-suomelle-175-euroa-asukasta-kohden/

Kotimaa

EU-jäsenyys maksoi viime vuonna Suomelle 175 euroa asukasta kohden

Julkaistu 19.10.2022 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Tiedote, valtiovarainministeriö 13.10.2022:

Suomen maksut EU:lle kasvoivat viime vuonna enemmän kuin Suomen tulot EU:lta, ilmenee Euroopan komission tiedoista. Rahavirroissa eivät näy kaikki EU-jäsenyyden hyödyt, kuten avoimet sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus.

Viime vuosi oli poikkeuksellinen monesta syystä: Vuosi oli unionin rahoituskehyskauden (2021–2027) ensimmäinen. Britannia ei enää osallistunut unionin toiminnan rahoitukseen muuten kuin jäsenyytensä aikana tekemiensä sitoumusten osalta. EU loi koronakriisin hoitoon elpymisvälineen, josta unioni alkoi jakaa rahoitusta jäsenvaltioille viime vuonna.

Suomen saamat tulot kasvoivat hieman

Komission mukaan Suomen tulot EU:lta kasvoivat viime vuonna 43 miljoonalla eurolla 1,6 miljardiin euroon. Tämän lisäksi Suomi sai tuloja EU:n elpymisvälineestä yhteensä 60 miljoonaa euroa. EU:n jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,08 prosenttia (1,06 prosenttia toissa vuonna).

Suomen saamat tulot EU:n talousarviosta muodostuivat pääosin

maatalouden suorista tuista ja kehittämisestä (903 miljoonaa euroa eli 56 prosenttia Suomen saamista tuloista)
Euroopan aluekehitysrahastosta jaettavista tuista (176 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia)
EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa) rahoituksesta (170 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia).

Suomen maksut unionille kasvoivat selvästi

Viime vuonna Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,82 prosenttia (1,65 prosenttia toissa vuonna). Maksuosuuden kasvuun vaikutti osaltaan Britannian EU-ero: vielä toissa vuonna Britannian maksuosuus oli 12,2 prosenttia ja maa oli unionin kolmanneksi suurin rahoittaja.

Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 2,536 miljardia euroa. Suomen maksut kasvoivat toissa vuodesta yhteensä 217 miljoonalla eurolla.

Puola suurin saaja euromääräisesti, Saksa suurin maksaja

EU:n kokonaismenot olivat viime vuonna 228 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan elpymisvälineestä annettu rahoitus. Jäsenvaltiot saivat unionin ohjelmista rahoitusta yhteensä 148 miljardia euroa, minkä lisäksi elpymisvälineestä jaettiin rahoitusta lähes 54 miljardia euroa. Loput rahoituksesta meni unionin ulkopuolisille valtioille, kansainvälisille järjestöille tai hankkeisiin, jonka saajaksi ei voida nimetä yksittäistä jäsenvaltiota.

Euromääräisesti eniten rahoitusta unionin budjetista sai Puola, jonka osuus EU:n budjetista jaettavasta rahoituksesta oli noin 19 miljardia euroa ilman elpymisvälineen osuutta. Seuraavina tulivat Italia ja Espanja, kummatkin reilulla 16 miljardin euron osuudella.

EU:n kokonaistulot olivat yhteensä 240 miljardia euroa. Tästä valtaosa eli 159 miljardia euroa oli jäsenvaltioilta kerättäviä omia varoja eli tuloja, joista vajaat 90 prosenttia siirrettiin unionille kansallisten talousarvioiden kautta.

Unionin talousarvion kautta kulki myös elpymisvälineestä jäsenvaltioille annettu rahoitus. Komissio otti lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta ja jakoi 54 miljardia euroa jäsenvaltioille avustuksina.

Kansallisilla rahoitusosuuksilla mitattuna unionin suurin rahoittaja oli Saksa (33,2 miljardia euroa). Seuraavina tulivat Ranska (26,4 miljardia euroa) ja Italia (18,1 miljardia euroa).

Saksa suurin nettomaksaja, Kroatia suurin nettosaaja

Komissio ei enää julkaise jäsenvaltioiden nettomaksuasemia koskevia lukuja. Komission aikaisemmin käyttämä nettomaksulaskelma oli niin sanottu tasapainolaskelma, jossa jäsenvaltioiden yhteenlaskettu nettomaksujen summa on nolla: se ei siten ole suoraan jäsenvaltion saamien tulojen ja menojen erotus. Nettomaksulaskelma ei sisällä unionin hallintomenoja, ja tulopuolella laskelma huomioi ainoastaan kansallisista talousarvioista tulevat maksuosuudet.

Nettomaksu ei kerro kaikista EU-jäsenyyden hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta.

Valtiovarainministeriö on laskenut Suomen nettomaksun komission laskentatavalla. Suomen nettomaksu unionille oli viime vuonna 970 miljoonaa euroa. Nettomaksu nousi toissa vuodesta, jolloin se oli 781 miljoonaa euroa.

Asukasta kohden nettomaksu oli viime vuonna 175 euroa, kun vastaava summa oli toissa vuonna 141 euroa. Nettomaksu oli 0,38 prosenttia suhteessa Suomen bruttokansantuloon (0,33 prosenttia toissa vuonna).

Eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, että luvuissa näkyvät edellisen rahoituskehyskauden ohjelmien päättyminen ja nykykauden ohjelmien käynnistymisen viivästykset. Lisäksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n talousarvion tason muutokset eri vuosien välillä ja EU:n tulot muista rahoituslähteistä kuin kansallisista jäsenmaksuista.

Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat jäsenvaltioiden varallisuuseroja. Suomi on kuulunut keskimääräistä vauraampana EU-maana unionin budjetin nettomaksajiin vuodesta 2001.

Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon (kuvio 1) olivat viime vuonna Saksa (0,58 prosenttia), Hollanti (0,48 prosenttia) ja Ruotsi (0,46 prosenttia). Asukasmäärään suhteutettuna järjestys hieman muuttui: Tanska (252 euroa asukasta kohden) kiilasi Saksan (257 euroa) ja Ruotsin (239 euroa) väliin.

Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Kroatia (3,08 prosenttia), Liettua (3,05 prosenttia) ja Unkari (2,89 prosenttia). Asukasta kohden laskettuna Baltian maat valtasivat kärkisijat: Liettua (584 euroa asukasta kohden), Viro (563 euroa) ja Latvia (481 euroa).

Lisätietoja:
Budjettineuvos Panu Kukkonen, puh. 02955 30134, panu.kukkonen(at)gov.fi
Erityisasiantuntija Miikka Paajavuori, puh. 02955 30551, miikka.paajavuori(at)gov.fi

https://nykysuomi.com/yli-puolet-suomalaisista-eparoi-vierailla-naapureidensa-luona/

Kotimaa

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu eilen 07:43 – Kirjoittaja Toimitus

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

— Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/medvedev-suomesta-on-tullut-venajan-ydinaseiden-kohde/

Kotimaa

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com