EU aikoo tutkia Ikean verosuunnittelun

Yhdysvallat käy tehokkaasti sotaa Venäjän tekoälykehitystä vastaan Ukrainan kautta, yhdysvaltalaisanalyytikko Brian Berletic väittää. Uudessa analyysissaan hän viittaa teknologiajätti Yandexin datakeskuksiin tehtyihin lennokki-iskuihin samalla, kun Washington tarjoaa Moskovalle dieselsopimusta.

Berleticille, joka analysoi geopolitiikkaa The New Atlas -YouTube-kanavallaan, jolla on runsaat 300 000 tilaajaa, iskuissa on kyse paljon muusta kuin yhdestä kohteesta. Hän kutsuu datakeskuksia tekoälyn selkärangaksi ja vertaa iskuja toisen maan ydinaseohjelman laboratorioiden pommittamiseen.

— Ja jos haluaa pysäyttää tekoälyn, on iskettävä datakeskuksiin. Ja juuri sitä Yhdysvallat nyt tietenkin tekee välikäden kautta. Tämä on yksinkertaisesti harjoitus sille, mitä he haluaisivat lopulta tehdä Kiinan suhteen, Berletic sanoo.

Analyysi alkaa raporteilla, joiden mukaan ukrainalaiset lennokit iskivät kahteen Yandexin viidestä datakeskuksesta. Rjazanin alueella sijaitsevassa Sasovossa toiminnot ovat yhtiön mukaan "täysin keskeytyneet", kun taas osa Moskovan lounaispuolella Kalugassa sijaitsevasta laitoksesta on otettu pois käytöstä. Sasovossa sijaitsee kaksi niistä kolmesta supertietokoneesta, joita käytetään yhtiön tekoälymallin kehittämiseen. Niiden selviytymisestä ei ole tietoa.

Yandex, jota kutsutaan usein "Venäjän Googleksi", pyörittää maan käytetyintä hakukonetta sekä taksi- ja ruoantilaussovelluksia, joilla on kymmeniä miljoonia käyttäjiä. Yhtiön mukaan jotkin sen tekoäly-chatbotin ominaisuudet ovat tilapäisesti lakanneet toimimasta. Volodymyr Zelenskyi kuvailee iskuja vastauksena Venäjän iskuihin ukrainalaisiin datakeskuksiin.

Googlen entinen johtaja ja lennokit

Berletic nostaa esiin Eric Schmidtin, Googlen entisen toimitusjohtajan. TED-puheessaan toukokuussa 2025 Schmidt pohti, kuinka superälykkyyskilpailussa jälkeen jäävä kilpailija saattaa lopulta nähdä vastustajansa datakeskusten pommittamisen ainoana ulospääsynä. Schmidt esitti Yhdysvallat osapuolena, jonka olisi suojauduttava itse.

Berletic lukee puhetta päinvastoin. Hänen näkemyksensä mukaan järkeily oli projektiota; kuvaus siitä, mitä Yhdysvallat itse suunnitteli tekevänsä Venäjälle ja Kiinalle.

Schmidt ei ole vain teoreetikko. Hän perusti ja rahoitti lennokkiyhtiö Perennial Autonomyn. Ukraina käyttää yhtiön osittain tekoälyohjattuja Hornet-kamikazelennokkeja Venäjän huoltokonvoita vastaan kesällä 2025 solmitun toimitussopimuksen jälkeen. Raportointi ei kuitenkaan yksilöi, mitkä lennokit iskivät Yandexiin.

Berletic väittää, että leima "ukrainalainen" kätkee sen, kuka iskujen takana todellisuudessa on.

— He huomauttivat, että kun he puhuvat venäläisiin datakeskuksiin iskevistä ukrainalaisista lennokeista, he puhuvat Yhdysvaltain ja Euroopan suunnittelemista, rakentamista ja Ukrainalle siirtämistä lennokeista, jotka käyttävät Yhdysvaltain tiedustelu-, valvonta- ja tiedustelutietoa (ISR) iskeäkseen näihin kohteisiin ympäri Venäjää, kiertääkseen heidän ilmapuolustuksensa ja iskeäkseen näihin kohteisiin. Nämä ovat Yhdysvaltain iskuja Venäjän datakeskuksiin, hän sanoo.

Välikäsi ottaa iskut vastaan

Epäsymmetria on Berleticin analyysin keskiössä. Venäjä voi vastata moukaroimalla Ukrainan raunioiksi, hän sanoo, mutta Yhdysvaltain omaa tekoälykehitystä pyörittävät amerikkalaiset datakeskukset pysyvät koskemattomina. Kukaan ei edes keskustele niihin hyökkäämisestä.

— Koko välikäden (proxy) idea on siinä, että he ottavat vahingot vastaan ja te hyödynnätte kaikki käynnissä olevan sodan edut. Joten te heikennätte Venäjän tekoälykyvykkyyksiä ja kehitystä. Teidän omat datakeskuksenne eivät kärsi vahinkoa. Ne ovat täysin vahingoittumattomia, Berletic sanoo.

Hän arvostelee sekä valtavirran mediaa että osia vaihtoehtoisesta mediasta, joiden hän sanoo juuttuvan laskemaan kummankin osapuolen vahinkoja Venäjän ja Ukrainan välillä. Yhdysvaltain näkökulmasta tällä tasapainolla ei ole merkitystä, hän väittää. Jos Moskova ja Peking eivät aio iskeä suoraan takaisin Yhdysvaltoihin, niiden on sen sijaan varmistettava, että ne pystyvät kestämään tappiot ja silti nousemaan kärkeen.

Berletic myöntää, ettei hän tiedä, onnistuvatko ne siinä.

— Minulla ei ole kaikkia mittareita edessäni. En näe sitä, mitä Moskova, Peking, Teheran ja muu BRICS näkevät. Heillä on pääsy tietoon, jota minulla ei ole... Ehkä siksi he vain odottavat ja antavat tämän kaiken tapahtua, koska he ovat varmoja, että he voivat voittaa lopulta. Mutta se on suuri jos, hän sanoo.

Dieseliä Putinilta, lennokkeja Venäjää vastaan

Samalla viikolla, kun datakeskukset paloivat, Donald Trump ilmoitti sopimuksesta venäläisestä dieselistä. Trumpin mukaan Vladimir Putin on suostunut vapauttamaan välittömästi 300 000 tonnia Yhdysvaltain ja maailman markkinoille, mitä seuraa 500 000 tonnia marraskuussa ja miljoona tonnia sen jälkeen. Osana sopimusta Yhdysvaltain valtiovarainministeriön kerrotaan keskeyttäneen Venäjän dieselviennin pakotteet huhtikuun 7. päivään asti.

Zelenskyi kutsui sopimusta lahjaksi Putinille. EU:n ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas kirjoitti, että pakotteiden keskeyttäminen antaa Moskovalle "lisää tuloja sodan käymiseen".

Berletic sivuuttaa koko kiistan teatterina. Hänen mukaansa Zelenskyi tekee sen, mitä Washington käskee, ja sopimus on vain viimeisin sarjassa tilapäisiä myönnytyksiä. Jo toukokuussa Yhdysvallat jatkoi poikkeuslupaa Venäjän öljyn pakotteista.

— Älkää lukeko liikaa tähän Yhdysvaltain ja Venäjän väliseen sopimukseen. He ovat tehneet tätä toistuvasti, eikä se ole johtanut mihinkään. Se vain ostaa Yhdysvalloille tilaa ja aikaa järjestäytyä uudelleen, hän sanoo.

Samaan aikaan iskut Venäjän energiasektoria vastaan jatkuvat. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) arvioiden mukaan Venäjän dieselin tuotanto on laskenut lähes 30 prosenttia jalostamoihin kohdistuneiden ukrainalaisten lennokki-iskujen seurauksena. Berletic viittaa amerikkalaiseen raportointiin siitä, kuinka CIA ja Yhdysvaltain armeija antoivat merkittävän sysäyksen Ukrainan lennokkioperaatioille Venäjän öljylaitoksia ja tankkereita vastaan.

Berletic väittää myös, että mahdolliset vaikutukset polttoainehintoihin jäävät todennäköisesti tilapäisiksi. Hänen mukaansa perussyy on Yhdysvaltain sota Irania vastaan ja Lähi-idästä tulevan merenkulun uhat. Quilter Cheviotin sijoitusstrategi Tim Armitage sanoo, että ensimmäinen lähetys vastaa alle yhden päivän Yhdysvaltain dieselkulutusta, eikä sillä ole mitään huomattavaa vaikutusta.

Kaksi nyrkkeilijää syleilyssä

Miksi Venäjä ja Iran sitten suostuvat tähän? Berletic vastaa nyrkkeilykehän kuvalla, jossa kaksi uupunutta raskassarjalaista nojaa toisiinsa vetääkseen henkeä ennen seuraavaa erää.

— Tämä vastaa kahta uupunutta taistelijaa, jotka nojaavat toisiinsa keskellä ottelua... Ja jos olet viisivuotias ja katsot näiden nyrkkeilijöiden periaatteessa halaavan toisiaan, saatat kysyä: "Miksi he halaavat toisiaan? Heidän pitäisi taistella. Miksi he halaavat? Ovatko he ystäviä nyt?" Ja vastaus on, että eivät. He ovat clinchissä eli pystypainissa. Tämä on strategia, jota he käyttävät säästääkseen energiaa ennen jatkotaistelua, Berletic sanoo.

Hänen mukaansa Yhdysvalloilla ei ole pienintäkään aikomusta poistaa pakotteita pysyvästi. Moskova, Peking ja Teheran tietävät tämän, hän väittää, ja käyttävät jokaisen hengähdystauon vahvistaakseen voimiaan. Berleticin mukaan ratkaiseva tekijä on se, miten tauko käytetään: se, joka hyödyntää ajan parhaiten, selviytyy myös konfliktista voittajana pitkällä aikavälillä.

Berletic väittää, ettei Washington voi voittaa Venäjää, Kiinaa ja Irania vastaan. Vaara piilee hänen mukaansa niissä epätoivoisissa toimissa, joihin Yhdysvallat saattaa ryhtyä yrittäessään muuttaa lopputulosta siitä huolimatta.

— Tarkoitan sitä, että he tietävät, etteivät voi voittaa, ja he ovat valmiita epätoivoisiin, vaarallisiin toimiin yrittääkseen muuttaa lopputuloksen kaikista heikkouksistaan huolimatta, Berletic sanoo.

Lähes puolituntisessa The New Atlas -analyysissaan Berletic käy läpi askeleittain Yandexiin kohdistuneet iskut, Schmidtin puheen ja dieselsopimuksen. Katso koko analyysi alta.