Etu- ja sukunimeä koskeva sääntely uudistumassa

Julkaistu 2.5.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Etu- ja sukunimeä koskeva lainsäädäntö aiotaan uudistaa kokonaisuudessaan. Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa mietinnössään valinnanvapauden lisäämistä. Etunimien sukupuolisidonnaisuudesta ei luovuttaisi, mutta nimet, joiden ei voida katsoa vakiintuneen vain jommankumman sukupuolen nimiksi, olisivat edelleen molempien sukupuolten käytettävissä. Sukunimiyhdistelmät sallittaisiin. Myös pitkäkestoisen avoliiton samoin kuin rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voisivat ottaa yhteisen sukunimen.

Uudistuksen tavoitteena on saattaa nimiä koskeva lainsäädäntö vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Perherakenteiden muutokset kuten avoliittoperheiden lukumäärän kasvu, perheiden kansainvälistyminen sekä pyrkimys aiempaa yksilöllisempään nimenantoon edellyttävät lainsäädännön uudelleen tarkastelua.

Ehdotuksen mukaan kotimaiseen nimikäytäntöön pohjautuvia säännöksiä väljennettäisiin. Rinnan kansainvälistymisen kanssa turvattaisiin kuitenkin myös perinteisen kotimaisen nimikulttuurin säilymistä. Käytössä olevien sukunimien suoja säilyisi nykyisenä.

Nimiasioihin liittyviä päällekkäisiä viranomaistoimintoja karsittaisiin ja nimihakemusten käsittelyaikoja lyhennettäisiin. Nimen ilmoittamista ja muuttamista varten luotaisiin sähköiset palvelut.

Etunimiä voisi ottaa nykyisen kolmen sijaan neljäEtunimen ei enää edellytettäisi olevan kotimaisen nimikäytännön mukainen, vaan ehdotettua uutta etunimeä arvioitaisiin suhteessa kaikkiin Suomessa käytössä oleviin etunimiin riippumatta siitä, minkä maan nimikulttuurista nimi on lähtöisin.

Etunimen hyväksyttävyyteen liittyviä ehdottomia esteitä tarkennettaisiin. Esimerkiksi etunimen aiheuttamaa haittaa tulisi arvioida eri tavalla, kun kyseessä on lapselle annettava nimi tai täysi-ikäisen henkilön oma nimenmuutos.

Lapsen nimenantovelvoitetta koskevaa määräaikaa nostettaisiin nykyisestä kahdesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

Sukunimiyhdistelmät sallittaisiinEhdotuksen mukaan kahdesta eri sukunimestä voitaisiin muodostaa sukunimiyhdistelmä. Näin esimerkiksi lapsella voisi olla nimiyhteys kumpaankin vanhempaansa tilanteessa, jossa vanhemmilla on eri sukunimet.

Työryhmän mukaan sukunimiyhdistelmän salliminen ottaisi huomioon entistä paremmin perheiden erilaiset tilanteet ja lisäisi tasa-arvoisuutta ja yhtenäisyyttä esimerkiksi avoliitto- ja uusperheissä. Puolisoiden yhtäläinen oikeus muodostaa sukunimiyhdistelmä toistensa sukunimistä kunnioittaisi puolisoiden tahtoa muodostaa nimiyhteys toisiinsa ilman, että kumpikaan joutuisi luopumaan omasta nimi-identiteetistään tai nimiyhteydestä mahdolliseen lapseen.

Puolisot voisivat edelleen valita myös yhden, yhteisen sukunimen, joka siirtyy sellaisenaan lapselle.

Ehdotuksen mukaan alaikäisen lapsen sukunimi voisi tietyissä tilanteissa määräytyä suoraan vieraan valtion nimikulttuurin mukaisesti. Lapsen sukunimeksi voitaisiin valita esim. vanhemman tai isovanhemman nimestä muodostettu sukunimi tai sukunimiyhdistelmä, jos vanhemmilla on kansalaisuutensa tai muuhun siihen rinnastettavan seikan perusteella yhteys vieraaseen valtioon, jonka nimikäytäntöön ilmoitettu nimi kuuluu.

Mahdollisuus yhteiseen sukunimeen avoliitossa ja rekisteröidyssä parisuhteessaPitkäkestoisessa avoliitossa elävät voisivat saada erillisestä hakemuksesta yhteisen sukunimen tai sukunimiyhdistelmän. Avopuolisoilla olisi oikeus yhteiseen sukunimeen, jos hakijat ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Mahdollisuus yhteiseen sukunimeen tai sukunimiyhdistelmään koskisi myös rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä.

Nimilautakuntakäsittelyä rajattaisiin huomattavasti nykyisestäSukunimen muuttamiseen liittyviä menettelyjä maistraatissa yksinkertaistettaisiin ja nopeutettaisiin. Nimiasia, jonka ratkaiseminen ei edellytä nimilautakunnan asiantuntemusta, voitaisiin ratkaista itsenäisesti maistraatissa.

Nimiasioiden sähköinen käsittelyTarkoitus on, että nimiasioiden käsittelyssä siirryttäisiin sähköiseen käsittelyyn.

Tavoitteena on, että yksinkertaiset ilmoitusasiat ja nimenmuutokset hoituisivat automaattisesti ja ainoastaan harkintaa vaativat tapaukset tulisivat maistraatin ratkaistaviksi. Sähköinen käsittelymahdollisuus lyhentäisi käsittelyaikoja sekä helpottaisi kansalaisten arkea erityisesti niiltä osin, kun kyseessä on niin sanottu rutiininomainen nimiasia.

Ehdotuksilla toteutettaisiin hallituksen tavoitteita sääntelyn sujuvoittamisesta, turhien normien purkamisesta ja hallinnollisen taakan keventämisestä. Nimi-ilmoitusten ja nimenmuutoshakemusten sähköinen käsittely vastaisi hallituksen tavoitteita julkisten palveluiden digitalisoimisesta ja palveluiden rakentamisesta käyttäjälähtöisiksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.