Mainos:

Etelään tulvia luvassa, myös teitä poikki

Julkaistu 10.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Tulvakeskus tiedottaa: Runsaat sateet saavat joet tulvimaan Etelä-Suomessa

Lokakuun alku on ollut suurimmassa osassa maata erittäin sateinen.
Tulvakeskuksen mukaan Uudenmaan joet ovat nousseet korkeimmalle tasolleen
tänä vuonna. Kansalaisia kehotetaan varovaisuuteen alueilla, joilla vesi on
noussut teille tai jalankulku- ja kevyenliikenteen väylille.

Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuun alku on ollut suurimmassa osassa
maata hyvin sateinen. Uudellamaalla kuun alku on ollut jopa harvinaisen,
paikoin myös poikkeuksellisen sateinen.

Espoon Nuuksiossa lokakuun alun (1.10.–9.10.2017) sademääräksi mitattiin
126,6 millimetriä, mikä on kyseisen ajankohdan Uudenmaan alueen ennätys
vuoden 1960 alusta lukien. Aiemmin 100 millimetriä on ylitetty samalla
ajanjaksolla Vihdissä (104,4 mm) vuonna 2006, Vantaalla (103,4 mm) vuonna
1974 ja Hangossa (102,3 mm) vuonna 1999.

Koko lokakuun sademäärä on maan etelä- ja keskiosassa tyypillisesti 55–60
millimetriä. Aikavälillä 1.10.–9.10. maan etelä- ja keskiosassa sataa
tyypillisesti noin 15 millimetriä. Tänä vuonna saman jakson havaittu
sademäärä oli Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Satakunnan,
Varsinais-Suomen, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakunnissa keskimäärin noin
50 millimetriä tai enemmän, Uudellamaalla jopa 83 millimetriä.

Mainos:

Edellisen kerran vastaavia yli 70 millimetrin kertymiä mitattiin vuonna
2012 Satakunnassa, Pohjanmaalla sekä Etelä-Pohjanmaalla. Suurta vaihtelua
kuvaa se, että parina edeltävänä vuotena (2015 ja 2016) lokakuun alun
sademäärä oli maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen vain 0–3 millimetriä.

Kansalaisia kehotetaan varovaisuuteen

Lokakuun alusta jatkuneet sateet nostavat jokien ja järvien pintoja
Etelä-Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Uudenmaan joet ovat
nousseet korkeimmalle tasolleen tänä vuonna. Jokien pinnat jatkavat
nousuaan ainakin torstaihin, mahdollisesti hieman pidempään, kunnes
runsaimmat sateet loppuvat. Joet tulvivat Etelä-Suomessa paikoin
alavimmille pelloille. Näin käynee muun muassa Vantaanjoen sivujoella
Lepsämänjoella, jolla tulviminen on tavallista.

Uudenmaan rannikolla maa on nyt hyvin märkää ja sateet näkyvät nopeasti
vedenpintojen nousuna. Varsinais-Suomessa maaperä on kuivempaa, joten
tulvahuiput jäävät siellä selvästi etelärannikkoa vaatimattomimmiksi.
Pienemmät purot ja ojat tulvivat runsaimman sateen alueella etelä- ja
mahdollisesti myös lounaisrannikolla.

Kansalaisia kehotetaan varovaisuuteen alueilla, joilla vesi on noussut
teille tai jalankulku- ja kevyenliikenteen väylille. Veden alle jäävät
kuopat ja esteet ovat vaarallisia kaikille, ja jo 15 senttimetriä nopeasti
virtaavaa vettä kaataa aikuisen henkilön.

Mökkiläisten ja muiden ranta-asukkaiden on syytä ottaa huomioon, että
järvien pinnat ovat lähes koko maassa tavallista korkeammalla. Esimerkiksi
Pielisen ja Kallaveden ennustetaan olevan koko syksyn ajan selvästi
tavallista korkeammalla tasolla. Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan
puolestaan nousevan koko loppusyksyn ajan yläpuolisista järvistä tulevien
tavallista suurempien virtaamien johdosta.

Vesitilanteen kehitystä voi seurata osoitteessa
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet

Sää jatkuu epävakaisena

Ilmatieteen laitoksen 10. lokakuuta tekemän ennusteen mukaan sää on
loppuviikolla yleiskuvaltaan epävakaista. Keskiviikkona ja torstaina
yhtenäisemmät sateet painottuvat maan eteläosaan. Perjantaina sateet jäävät
suuressa osassa maata vähiin, mutta lauantaina lännestä saapuu jo seuraava
sadealue. Loppuviikon sademäärä on suuressa osassa maata 5–20 millimetriä,
etelärannikolla mahdollisesti enemmän.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Puhdas vesi
Puhdas vesi
9 years ago

Ilmastomuutos joka on Suomen syytä ja jonka on aika maksaa velkansa muulle maailmalle, koska meillä on iso hiilijalanjälki. No oikeasti kaikki purot, joet, järvet alkavat olla melko täynnä. Hyvä ettei kaivot kuivu ja pohjavedet ovat hyvällä tasolla talven aikaan. Myös suppilovahverot alkavat nostaa päätään kun ovat saaneet hyvin vettä.

Epäpätevia ihmisiä vallan kahvassa
Epäpätevia ihmisiä vallan kahvassa
9 years ago

Vedenpintojan nousu johtuu ELY-keskusten epäpätevyydestä. Joka syksy/talvi ne voisivat juoksuttaa vettä Itämereen niin paljon että kun kevään lumet sulavat niin missään ei tulvisi. Ei edes pohjanmaalla. Mutta näin saadaan joka vuosi valtiolta siirrettyä rahaa yksityisille: tulvavahinkoina.

Se mitä tulee etelän juoksutuksiin niin sama juttu etelässä. Ei ymmärretä sitä että pinnat pitää säädellä yläjuoksuilla, ei alajuoksuilla. Alajuksujen pinnat vaihtelevat aina sen mukaan paljonko niistä juoksutetaan ettei yläjuoksulla tulvi, joka aiheuttaa alajuoksujenkin tulvimisen parin päivän viiveellä. Ei. ELY-keskukset halauvat että alajuoksujen mökkirantojen vedenpinnat ovat säädeltyjä ja yläjuoksuilla saa tapahtua mitä tahansa.

Mutta sitten kun luonto tekee mitä haluaa, niinkuin nyt, niin oman epäpätevyyden vuoksi kansalaisia varoitellaan ja surkutellaan ”että tämä on nyt tällainen vuosi tämä”. Ja etsitään tilastoista vertailuaineistoa vaikka se nähtäisiin yläjuoksujen vesialtaista. Heti kun altaiden pinnat nousevat niin alajuoksulla juoksutetaan akksinkertainen määrä muutokseen nähden mereen.

Ihan yksinkertaista. Ei maksa mitään jos tätä PID-säätöä haluaa käyttää. No, mutta kun Kmmunistinen puolue hajosi niin vanhat tastolaiset ja telaketju-kommunistit löysivät vihreyden kautta suojatyöpäikat ELY-keskuksista. Eikä niiltä voi paljoa odottaa. Ryhmältä sukankuluttajia jotka aikoinaan koittivat kaataa hallituksiamme kerta toisensa jälkeen ja kutsuivat Venäjänkin Suomeen miehittäjäksi. Varjohallituksia ja vallankaappauksia. kai niillä on verissään anarkia koko ajan.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu tänään 08:11 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.