Mainos:

Etelään tulvia luvassa, myös teitä poikki

Julkaistu 10.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Tulvakeskus tiedottaa: Runsaat sateet saavat joet tulvimaan Etelä-Suomessa

Lokakuun alku on ollut suurimmassa osassa maata erittäin sateinen.
Tulvakeskuksen mukaan Uudenmaan joet ovat nousseet korkeimmalle tasolleen
tänä vuonna. Kansalaisia kehotetaan varovaisuuteen alueilla, joilla vesi on
noussut teille tai jalankulku- ja kevyenliikenteen väylille.

Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuun alku on ollut suurimmassa osassa
maata hyvin sateinen. Uudellamaalla kuun alku on ollut jopa harvinaisen,
paikoin myös poikkeuksellisen sateinen.

Espoon Nuuksiossa lokakuun alun (1.10.–9.10.2017) sademääräksi mitattiin
126,6 millimetriä, mikä on kyseisen ajankohdan Uudenmaan alueen ennätys
vuoden 1960 alusta lukien. Aiemmin 100 millimetriä on ylitetty samalla
ajanjaksolla Vihdissä (104,4 mm) vuonna 2006, Vantaalla (103,4 mm) vuonna
1974 ja Hangossa (102,3 mm) vuonna 1999.

Koko lokakuun sademäärä on maan etelä- ja keskiosassa tyypillisesti 55–60
millimetriä. Aikavälillä 1.10.–9.10. maan etelä- ja keskiosassa sataa
tyypillisesti noin 15 millimetriä. Tänä vuonna saman jakson havaittu
sademäärä oli Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Satakunnan,
Varsinais-Suomen, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakunnissa keskimäärin noin
50 millimetriä tai enemmän, Uudellamaalla jopa 83 millimetriä.

Mainos:

Edellisen kerran vastaavia yli 70 millimetrin kertymiä mitattiin vuonna
2012 Satakunnassa, Pohjanmaalla sekä Etelä-Pohjanmaalla. Suurta vaihtelua
kuvaa se, että parina edeltävänä vuotena (2015 ja 2016) lokakuun alun
sademäärä oli maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen vain 0–3 millimetriä.

Kansalaisia kehotetaan varovaisuuteen

Lokakuun alusta jatkuneet sateet nostavat jokien ja järvien pintoja
Etelä-Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Uudenmaan joet ovat
nousseet korkeimmalle tasolleen tänä vuonna. Jokien pinnat jatkavat
nousuaan ainakin torstaihin, mahdollisesti hieman pidempään, kunnes
runsaimmat sateet loppuvat. Joet tulvivat Etelä-Suomessa paikoin
alavimmille pelloille. Näin käynee muun muassa Vantaanjoen sivujoella
Lepsämänjoella, jolla tulviminen on tavallista.

Uudenmaan rannikolla maa on nyt hyvin märkää ja sateet näkyvät nopeasti
vedenpintojen nousuna. Varsinais-Suomessa maaperä on kuivempaa, joten
tulvahuiput jäävät siellä selvästi etelärannikkoa vaatimattomimmiksi.
Pienemmät purot ja ojat tulvivat runsaimman sateen alueella etelä- ja
mahdollisesti myös lounaisrannikolla.

Kansalaisia kehotetaan varovaisuuteen alueilla, joilla vesi on noussut
teille tai jalankulku- ja kevyenliikenteen väylille. Veden alle jäävät
kuopat ja esteet ovat vaarallisia kaikille, ja jo 15 senttimetriä nopeasti
virtaavaa vettä kaataa aikuisen henkilön.

Mökkiläisten ja muiden ranta-asukkaiden on syytä ottaa huomioon, että
järvien pinnat ovat lähes koko maassa tavallista korkeammalla. Esimerkiksi
Pielisen ja Kallaveden ennustetaan olevan koko syksyn ajan selvästi
tavallista korkeammalla tasolla. Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan
puolestaan nousevan koko loppusyksyn ajan yläpuolisista järvistä tulevien
tavallista suurempien virtaamien johdosta.

Vesitilanteen kehitystä voi seurata osoitteessa
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet

Sää jatkuu epävakaisena

Ilmatieteen laitoksen 10. lokakuuta tekemän ennusteen mukaan sää on
loppuviikolla yleiskuvaltaan epävakaista. Keskiviikkona ja torstaina
yhtenäisemmät sateet painottuvat maan eteläosaan. Perjantaina sateet jäävät
suuressa osassa maata vähiin, mutta lauantaina lännestä saapuu jo seuraava
sadealue. Loppuviikon sademäärä on suuressa osassa maata 5–20 millimetriä,
etelärannikolla mahdollisesti enemmän.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Puhdas vesi
Puhdas vesi
8

Ilmastomuutos joka on Suomen syytä ja jonka on aika maksaa velkansa muulle maailmalle, koska meillä on iso hiilijalanjälki. No oikeasti kaikki purot, joet, järvet alkavat olla melko täynnä. Hyvä ettei kaivot kuivu ja pohjavedet ovat hyvällä tasolla talven aikaan. Myös suppilovahverot alkavat nostaa päätään kun ovat saaneet hyvin vettä.

Epäpätevia ihmisiä vallan kahvassa
Epäpätevia ihmisiä vallan kahvassa
8

Vedenpintojan nousu johtuu ELY-keskusten epäpätevyydestä. Joka syksy/talvi ne voisivat juoksuttaa vettä Itämereen niin paljon että kun kevään lumet sulavat niin missään ei tulvisi. Ei edes pohjanmaalla. Mutta näin saadaan joka vuosi valtiolta siirrettyä rahaa yksityisille: tulvavahinkoina.

Se mitä tulee etelän juoksutuksiin niin sama juttu etelässä. Ei ymmärretä sitä että pinnat pitää säädellä yläjuoksuilla, ei alajuoksuilla. Alajuksujen pinnat vaihtelevat aina sen mukaan paljonko niistä juoksutetaan ettei yläjuoksulla tulvi, joka aiheuttaa alajuoksujenkin tulvimisen parin päivän viiveellä. Ei. ELY-keskukset halauvat että alajuoksujen mökkirantojen vedenpinnat ovat säädeltyjä ja yläjuoksuilla saa tapahtua mitä tahansa.

Mutta sitten kun luonto tekee mitä haluaa, niinkuin nyt, niin oman epäpätevyyden vuoksi kansalaisia varoitellaan ja surkutellaan ”että tämä on nyt tällainen vuosi tämä”. Ja etsitään tilastoista vertailuaineistoa vaikka se nähtäisiin yläjuoksujen vesialtaista. Heti kun altaiden pinnat nousevat niin alajuoksulla juoksutetaan akksinkertainen määrä muutokseen nähden mereen.

Ihan yksinkertaista. Ei maksa mitään jos tätä PID-säätöä haluaa käyttää. No, mutta kun Kmmunistinen puolue hajosi niin vanhat tastolaiset ja telaketju-kommunistit löysivät vihreyden kautta suojatyöpäikat ELY-keskuksista. Eikä niiltä voi paljoa odottaa. Ryhmältä sukankuluttajia jotka aikoinaan koittivat kaataa hallituksiamme kerta toisensa jälkeen ja kutsuivat Venäjänkin Suomeen miehittäjäksi. Varjohallituksia ja vallankaappauksia. kai niillä on verissään anarkia koko ajan.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu eilen 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.