Mainos:

Etelään tulvia luvassa, myös teitä poikki

Julkaistu 10.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Tulvakeskus tiedottaa: Runsaat sateet saavat joet tulvimaan Etelä-Suomessa

Lokakuun alku on ollut suurimmassa osassa maata erittäin sateinen.
Tulvakeskuksen mukaan Uudenmaan joet ovat nousseet korkeimmalle tasolleen
tänä vuonna. Kansalaisia kehotetaan varovaisuuteen alueilla, joilla vesi on
noussut teille tai jalankulku- ja kevyenliikenteen väylille.

Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuun alku on ollut suurimmassa osassa
maata hyvin sateinen. Uudellamaalla kuun alku on ollut jopa harvinaisen,
paikoin myös poikkeuksellisen sateinen.

Espoon Nuuksiossa lokakuun alun (1.10.–9.10.2017) sademääräksi mitattiin
126,6 millimetriä, mikä on kyseisen ajankohdan Uudenmaan alueen ennätys
vuoden 1960 alusta lukien. Aiemmin 100 millimetriä on ylitetty samalla
ajanjaksolla Vihdissä (104,4 mm) vuonna 2006, Vantaalla (103,4 mm) vuonna
1974 ja Hangossa (102,3 mm) vuonna 1999.

Koko lokakuun sademäärä on maan etelä- ja keskiosassa tyypillisesti 55–60
millimetriä. Aikavälillä 1.10.–9.10. maan etelä- ja keskiosassa sataa
tyypillisesti noin 15 millimetriä. Tänä vuonna saman jakson havaittu
sademäärä oli Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Satakunnan,
Varsinais-Suomen, Kymenlaakson ja Pirkanmaan maakunnissa keskimäärin noin
50 millimetriä tai enemmän, Uudellamaalla jopa 83 millimetriä.

Mainos:

Edellisen kerran vastaavia yli 70 millimetrin kertymiä mitattiin vuonna
2012 Satakunnassa, Pohjanmaalla sekä Etelä-Pohjanmaalla. Suurta vaihtelua
kuvaa se, että parina edeltävänä vuotena (2015 ja 2016) lokakuun alun
sademäärä oli maan etelä- ja keskiosassa enimmäkseen vain 0–3 millimetriä.

Kansalaisia kehotetaan varovaisuuteen

Lokakuun alusta jatkuneet sateet nostavat jokien ja järvien pintoja
Etelä-Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Uudenmaan joet ovat
nousseet korkeimmalle tasolleen tänä vuonna. Jokien pinnat jatkavat
nousuaan ainakin torstaihin, mahdollisesti hieman pidempään, kunnes
runsaimmat sateet loppuvat. Joet tulvivat Etelä-Suomessa paikoin
alavimmille pelloille. Näin käynee muun muassa Vantaanjoen sivujoella
Lepsämänjoella, jolla tulviminen on tavallista.

Uudenmaan rannikolla maa on nyt hyvin märkää ja sateet näkyvät nopeasti
vedenpintojen nousuna. Varsinais-Suomessa maaperä on kuivempaa, joten
tulvahuiput jäävät siellä selvästi etelärannikkoa vaatimattomimmiksi.
Pienemmät purot ja ojat tulvivat runsaimman sateen alueella etelä- ja
mahdollisesti myös lounaisrannikolla.

Kansalaisia kehotetaan varovaisuuteen alueilla, joilla vesi on noussut
teille tai jalankulku- ja kevyenliikenteen väylille. Veden alle jäävät
kuopat ja esteet ovat vaarallisia kaikille, ja jo 15 senttimetriä nopeasti
virtaavaa vettä kaataa aikuisen henkilön.

Mökkiläisten ja muiden ranta-asukkaiden on syytä ottaa huomioon, että
järvien pinnat ovat lähes koko maassa tavallista korkeammalla. Esimerkiksi
Pielisen ja Kallaveden ennustetaan olevan koko syksyn ajan selvästi
tavallista korkeammalla tasolla. Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan
puolestaan nousevan koko loppusyksyn ajan yläpuolisista järvistä tulevien
tavallista suurempien virtaamien johdosta.

Vesitilanteen kehitystä voi seurata osoitteessa
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet

Sää jatkuu epävakaisena

Ilmatieteen laitoksen 10. lokakuuta tekemän ennusteen mukaan sää on
loppuviikolla yleiskuvaltaan epävakaista. Keskiviikkona ja torstaina
yhtenäisemmät sateet painottuvat maan eteläosaan. Perjantaina sateet jäävät
suuressa osassa maata vähiin, mutta lauantaina lännestä saapuu jo seuraava
sadealue. Loppuviikon sademäärä on suuressa osassa maata 5–20 millimetriä,
etelärannikolla mahdollisesti enemmän.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Puhdas vesi
Puhdas vesi
8 years ago

Ilmastomuutos joka on Suomen syytä ja jonka on aika maksaa velkansa muulle maailmalle, koska meillä on iso hiilijalanjälki. No oikeasti kaikki purot, joet, järvet alkavat olla melko täynnä. Hyvä ettei kaivot kuivu ja pohjavedet ovat hyvällä tasolla talven aikaan. Myös suppilovahverot alkavat nostaa päätään kun ovat saaneet hyvin vettä.

Epäpätevia ihmisiä vallan kahvassa
Epäpätevia ihmisiä vallan kahvassa
8 years ago

Vedenpintojan nousu johtuu ELY-keskusten epäpätevyydestä. Joka syksy/talvi ne voisivat juoksuttaa vettä Itämereen niin paljon että kun kevään lumet sulavat niin missään ei tulvisi. Ei edes pohjanmaalla. Mutta näin saadaan joka vuosi valtiolta siirrettyä rahaa yksityisille: tulvavahinkoina.

Se mitä tulee etelän juoksutuksiin niin sama juttu etelässä. Ei ymmärretä sitä että pinnat pitää säädellä yläjuoksuilla, ei alajuoksuilla. Alajuksujen pinnat vaihtelevat aina sen mukaan paljonko niistä juoksutetaan ettei yläjuoksulla tulvi, joka aiheuttaa alajuoksujenkin tulvimisen parin päivän viiveellä. Ei. ELY-keskukset halauvat että alajuoksujen mökkirantojen vedenpinnat ovat säädeltyjä ja yläjuoksuilla saa tapahtua mitä tahansa.

Mutta sitten kun luonto tekee mitä haluaa, niinkuin nyt, niin oman epäpätevyyden vuoksi kansalaisia varoitellaan ja surkutellaan ”että tämä on nyt tällainen vuosi tämä”. Ja etsitään tilastoista vertailuaineistoa vaikka se nähtäisiin yläjuoksujen vesialtaista. Heti kun altaiden pinnat nousevat niin alajuoksulla juoksutetaan akksinkertainen määrä muutokseen nähden mereen.

Ihan yksinkertaista. Ei maksa mitään jos tätä PID-säätöä haluaa käyttää. No, mutta kun Kmmunistinen puolue hajosi niin vanhat tastolaiset ja telaketju-kommunistit löysivät vihreyden kautta suojatyöpäikat ELY-keskuksista. Eikä niiltä voi paljoa odottaa. Ryhmältä sukankuluttajia jotka aikoinaan koittivat kaataa hallituksiamme kerta toisensa jälkeen ja kutsuivat Venäjänkin Suomeen miehittäjäksi. Varjohallituksia ja vallankaappauksia. kai niillä on verissään anarkia koko ajan.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.