”Elävät liikennemerkit” ilmestyvät liikenteeseen

Julkaistu 8.8.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Poliisin tulee seuraavan kahden viikon ajan 7. - 18.8.2017 valvomaan liikennettä taajamissa erityisesti koulujen läheisyyksissä.

Poliisi tulee tarkkailemaan mm. ajonopeuksia, punaisia päin ajoa ja suojatiesäännöksiä. Erityisesti vaarallisen tilanteen aiheuttavat ne autoilijat, jotka ohittavat pysähtymättä suojatien eteen jalankulkijaa väistämään pysähtyneen auton.

"On myös syytä muistuttaa autoilijoita yhdestä usein unohdettavasta liikennesäännöstä eli ajoneuvon pysäyttäminen viittä metriä lähemmäksi suojatietä on kielletty. Tämä ei tarkoita pelkästään pysäköintiä vaan myös normaalia ajoliikennettä. Näin käyttäytyen autoilija osoittaa selvästi jalankulkijalle ja muille autoilijoille antavansa tietä suojatietä ylittämään lähtevälle jalankulkijalle", sanoo ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisin liikennepoliisiyksiköstä.

Autoilijoiden lisäksi valvontaa kohdennetaan samalla myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttäytymiseen.

Tämänkertainen tehovalvontajakso liittyy poliisin valtakunnalliseen liikenneturvallisuuskampanjaan. Valvonta- ja tiedotusjakson tavoitteena on saada taajamien liikenneympäristöä turvallisemmaksi näin koulujen alkamisen aikoihin, kun kevyen liikenteen määrä taajamissa lisääntyy.

"Koulujen alettua katukuvaan tulee tuhansia uusia pieniä kulkijoita, joiden taidot eivät vielä riitä tekemään havaintoja ja ratkaisuja turvallisimmalla tavalla. Tämän takia me, autoilijat ja muidenkin moottoriajoneuvojen kuljettajat, olemme ensiarvoisen tärkeässä asemassa turvataksemme näiden pienten kulkijoiden koulutietä", Pahkin toteaa.

Vuosittain Suomen liikenteessä kuolee noin 40 jalankulkijaa. Kuolemantapauksista lähes kaksi kolmasosaa tapahtuu taajamissa. Loukkaantuneiden kohdalla osuus on arviolta vielä suurempi: lähes yhdeksän jalankulkijaa kymmenestä loukkaantuu taajama-alueilla.

Petri Pahkin kertoo, että: "Lapsille ja nuorille (6 - 17 v.) tapahtuu noin 20 % jalankulkijoiden henkilövahingoista. Yleisimmin tapaturmat sattuvat tietä ylitettäessä pimeän aikaan, joten heijastinta kannattaa alkaa käyttää koulumatkoilla jo heti koulujen alusta lähtien".

Vuoden pimeimmän vuosikolmanneksen aikana loka-tammikuussa sattui lähes puolet jalankulkijoiden kaikista henkilövahingoista. Erityisesti suojateillä tapahtuneet henkilövahingot keskittyivät näille kuukausille: yli puolet jalankulkijoiden vammautumisista suojateillä sattui tänä aikana.

"Kokonaisuudessaan liikenneturvallisuus Itä-Suomessa on parantunut edellisvuoteen verrattuna onnettomuustilastojen valossa. Tämän vuoden alkupuoliskolla on menehtynyt 15 henkilöä, joka on 17 vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna ja loukkaantumisia on myös sattunut 19 vähemmän", Pahkin kertoo.

Petri Pahkin muistuttaa, "Hyvinkin pienet nopeuden muutokset puoleen tai toiseen vaikuttavat merkittävästi pysähtymismatkoihin. Taajamissa jo 5 – 10 km/h nopeuden muutokset saattavat olla kohtalokkaita jalankulkijan tai pyöräilijän kannalta. Taajamien turvallisuustoimilla, kuten alhaisilla nopeusrajoituksilla, ajovalojen käytöllä ja ympäristön kehittämisellä pyritään turvaamaan erityisesti kevyttä liikennettä. Nopeuden vähentämisessä on merkittävää myös se, että jos pudottaa nopeutta noin neljänneksen, niin jarrutusmatka on vain puolet siitä mitä se oli suuremmasta nopeudesta".

"Esimerkiksi kun 40 km/h ajava tarvitsee pysähtymismatkaa 20 metriä, niin samoissa oloissa 50 km/h ajava vaatii pysähtyäkseen jo lähes 30 metrin matkan. Paikassa, missä hitaammin ajava pysähtyi, on 50 km/h ajavan nopeus vielä 37 km/h. Eli törmäysvoimat kasvavat vaarallisen suuriksi jo pienen nopeuslisäyksen seurauksena", Pahkin toteaa.

Taajamaliikenteessä ylinopeudella ajavat joutuvat jatkuvasti vaihtamaan ajokaistaa. Tämä vaikeuttaa liikenteen kokonaistilanteen seuraamista, lisää punaisia päin ajamista ja nostaa peräänajoriskiä. Alemmilla nopeuksilla voidaan vaikuttaa jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja mopoilijoiden turvallisuuteen nopeasti ja tehokkaasti. Juuri heille taajamaliikenne on vaarallisin.

Lähde: Poliisi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.