Egyptin ilmastokokouksesta uusi rahasto ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen korvaamiseen, mutta heikosti työkaluja päästövähennysten vauhdittamiseen Ministeri Ohisalo pettynyt ilmastokokouksen tuloksiin: “Päätökset eivät heijastele päästövähennysten kiireellisyyttä”

Julkaistu 21.11.2022 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Egyptin ilmastokokous päättyi pitkäksi venyneiden neuvottelujen jälkeen ristiriitaisiin tunnelmiin sunnuntaiaamuna. Päästövähennysten vauhdittamiseen kokous tarjosi vain heikosti uusia työkaluja.

“Olen pettynyt siihen, minkälaiset kirjaukset kokouksesta saatiin päästöjen vähentämisestä. Ilmaston kuumenemisen rajaaminen 1,5 asteen ei ole vielä karannut, mutta aikaikkuna on nopeasti sulkeutumassa. Tätä kiireellisyyttä kokouksen päätökset eivät heijastele”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo sanoo.

Maat pääsivät sopuun uuden ilmastorahaston perustamisesta, jolla tuetaan kaikkein haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen käsittelyssä. Rahastoon haetaan kehittyneiden maiden rahoituksen lisäksi myös uusia rahoituslähteitä esimerkiksi nopeasti kehittyviltä mailta ja innovatiivisista rahoituslähteistä. Rahaston valmistelu alkaa heti ja sen on määrä aloittaa toimintansa kahden vuoden kuluttua. Lisäksi kokouksessa päätettiin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuhoihin teknistä tukea tarjoavan Santiago-verkoston toiminnan käynnistämisestä.

”Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakautuvat epätasaisesti: haavoittuvimmat maat kärsivät usein ilmastokriisin pahimmat seuraukset, vaikka ovat sitä vähiten aiheuttaneet. Uudella rahastolla erityisen haavoittuvia maita autetaan näistä tuhoista selviämisessä. Rahoitusta voitaisiin kerätä esimerkiksi kansainväliselle lento- ja meriliikenteelle tai fossiiliyhtiöille ja -energialle kohdistetuilla maksuilla”, Ohisalo jatkaa.

“Ilmastokriisi etenee, mutta kansainväliset ilmastoneuvottelut  junnaavat  paikallaan”

Maat vahvistivat viime vuonna Glasgow’ssa tehdyn sitoumuksen, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pyritään yhä rajaamaan 1,5 asteeseen. EU ajoi yhdessä useiden muiden maiden ja maaryhmien kanssa viime vuonna sovitun kivihiilen polttamisen alasajon lisäksi myös sitä, että maat  sitoutuisivat vähentämään nopeasti myös kaikkien muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä. EU ja useat muut riittäviä päästövähennyksiä ajavat maat olisivat lisäksi toivoneet kokouksen päätöksiin myös kirjausta siitä, että globaalit päästöt pitää saada käännettyä laskuun mahdollisimman pian ennen vuotta 2025.

“Ilmastokriisi etenee, mutta joillakin mailla ei ole halua edetä päästövähennysten vauhdittamisessa. Kun päästöjä ei vähennetä riittävän nopeasti, sopeutumistarpeet ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot lisääntyvät merkittävästi”, Ohisalo sanoo.

Kokouksessa ei kuultu merkittäviä uusia päästövähennyssitoumuksia. Useat maat kertoivat kuitenkin uusista rahoituslupauksistaan erityisesti kehittyvien maiden sopeutumistoimien rahoittamiseen.

Tekninen työ eteni hitaasti, puheenjohtaja sai laajalti kritiikkiä

Kokouksessa tehtiin päätös myös ilmastonmuutoksen hillintää lähivuosina käsittelevästä työohjelmasta, jonka avulla päästövähennyksiä eri sektoreilla vauhditettaisiin ja hyviä käytäntöjä  jaettaisiin systemaattisemmin. Lisäksi saatiin sopu markkinamekanismeja koskevien sääntöjen toimeenpanosta. Nyt saavutettu sopu on kompromissi, joka ei valitettavasti tuo täyttä varmuutta siihen, että mekanismi tuottaisi varmasti lisäisiä päästövähennyksiä suhteessa valtioiden kansallisiin panoksiin.

Kokouksen puheenjohtaja on saanut osakseen kritiikkiä sekä järjestelyistä että tavasta, jolla neuvottelut hoidettiin.

“Hyvällä ja tasapuolisesti osapuolia kuuntelevalla puheenjohtajalla on kyllä suuri rooli kokouksen onnistumisessa. Valitettavasti täällä työ oli läpinäkymätöntä ja osapuolten näkemyksiä otettiin varsin valikoivasti huomioon. Tämä johti kokouksen pitkittymiseen ja useiden tärkeiden asioiden vesittymiseen  - aivan liian myöhään päästiin edes keskustelemaan näistä”, pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo.

Arabiemiraateissa ensimmäinen Pariisin sopimuksen viisivuotistarkastelu

Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Arabiemiraateissa. Kokouksessa on muun muassa määrä tehdä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon ensimmäinen, maailmanlaajuinen tilannekatsaus (Global Stocktake), jossa tarkastellaan osapuolten toimien riittävyyttä suhteessa Pariisin sopimuksen tavoitteeseen.

Lisätiedot:

Marjo Nummelin
Ilmastoasioiden pääneuvottelija
p. 0295 250 227
marjo.nummelin@gov.fi

Riikka Yliluoma
Ministeri Ohisalon erityisavustaja
p. 050 414 1682
riikka.yliluoma@gov.fi

Ilmastotoimien rahoitus
Outi Honkatukia
Ilmastoyksikön päällikkö
p. 050 341 1758
outi.honkatukia@gov.fi

Ministerin ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt
Riikka Lamminmäki
Viestintäpäällikkö
p. 050 5762604
riikka.lamminmaki@gov.f

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.