mm. lastensairaala- säätion vuokra- ja luxenburgilaisen veroparatiisiyhtiön taloussotkuista kuulu Anne Berner, Finnairin, Finavian ja Ilmarisen aiheuttamissa kohuissa ryvettynyt Harri Sailas ja hallintarekisteriä puolustava Piia-Noora Kauppi.

YLE- uutisten mukaan uusi veroparatiisivuoto Bahamalta paljastaa entisen EU-komissaarin, ministereitä ja Diakonissalaitoksen johtajan. Diakonissalaitoksen strategiajohtaja Mitti Storckovius nimettiin lokakuussa 2014 bahamalaisyhtiö STK Systems Ltd:n johtajaksi. Storckoviuksella on Bahama-vuodon mukaan myös kytköksiä Codexe Ltd -nimiseen yhtiöön, johon hänet nimettiin sihteeriksi vuonna 2011. Suomessa toimii konsulttiyhtiö nimeltään Codex Oy, jonka suomalaisjohtaja Jukka Sakari Snäll on myös bahamalaisyhtiössä johtajana.

Storckovius istuu sekä Alma Median (palkkio 27 000 e) että Rinnekoti-säätiön hallituksissa.
Alma on Suomen suurimpia mediakonserneja, joka julkaisee muun muassa Kauppalehteä, Talouselämää, Iltalehteä ja Aamulehteä. Rinnekoti-Säätiö taas tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja erityisesti kehitysvammaisille henkilöille. Ennen Diakonissalaitosta Storckovius toimi muun muassa Nokialla, Talentumilla, Trainer´s Housessa ja Microsoftilla eri tehtävissä. Lisäksi hän on työskennellyt konsulttina ja projektipäällikkönä amerikkalaisessa konsulttiyrityksessä McKinsey & Companylla. Valtioneuvoston kanslia teki sopimuksen konsulttiyrityksen McKinsey & Companyn kanssa hallitusohjelman laadinnan avustamisesta. Tietoja konsulttisopimuksen sisällöstä tai arvosta ei ole kerrottu julkisuuteen eikä sitä kilpailutettu. Storckovius ei halunnut kommentoida rooliaan bahamalaisissa yhtiöissä Ylelle.

Diakonissalaitoksen kallis ja turha sosiaalivankeus, josta ei pääse pois

Helsingin Diakonissalaitos on ollut yhdessä Nuorten Ystävät ry:n, Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS- lapsikylän kanssa luomassa lastensuojelun lainsäädäntöä ja lastensuojelun edunvalvontahanketta, jossa biologinen vanhempi voi menettää puheoikeuden lapsensa asioissa hatarin ja mielivaltaisin perustein. Kaikki ovat mukana myös Voikukkia- hankkeessa, jossa vanhempia kehotetaan jättämään huomiotta lastensa kertomat sijaishuollon väärinkäytöksistä. Diakonissalaitos tarjoaa myös PRIDE-valmennusta, joissa on pitkään hyväksytty lastensuojelulain vastaisesti lasten ja biologisten vanhempien vieraannuttaminen toisistaan, laittomat tapaamisrajoitukset ja perheen jälleenyhdistämisen laiminlyönnit.
Lisäksi on todennäköistä, että sijaisperheiden odotusaikakäytäntö, jossa kunta sitoutuu toimittamaan valmentamalleen sijaisperheelle tietyn aikarajan sisällä sijoitettuja jotta perhe pysyy kunnan käytössä tuottaa turhia kiireellisiä sijoituksia.

Epäeettisenä ellei suorastaan rikollisena voi pitää tiettyjen palveluntuottajien toimintakäytäntöjä esim. kaksois- ja kolmoisrooleja lastensuojelun lainsäädännössä, toimeenpanossa ja tuomioistuimissa. Vertaistukitoimintaa huostaanoton lääkkeenä kaupittelee mm. Helsingin Diakonissalaitos (HOPE-projekti), joka on vaatinut lainvastaisesti huostaanottoa intensiivihoitoon (yli 400e/vrk/nuori) pääsynsä edellytyksenä, vaikka kodissa tai vanhemmissa ei olisi puutteita.

Lasta tai nuorta vaaditaan perusteetta huostaanotettavaksi koko hoidon ajaksi eli lähes kahdeksi vuodeksi. Sama yritys siis sekä aiheuttaa trauman että myy siihen terapiaa – hyvään hintaan. Sijaishuoltoprosessi edesauttaa lisätraumatisoitumista panemalla lapsen kiertämään sijoituspaikasta toiseen ilman pysyyvyyttä, estämällä lapsen suhteet biologisiin sukulaisiinsa ja laiminlyömällä lakiin kirjatut perheen jälleenyhdistämisvelvoitteet.

Lastensuojelun orwellilaisessa uusiokielessä erityinen huolenpito (EHO) on harhaanjohtava eufemismi. Kokemusasiantuntijoiden mukaan se on usein pelkkää eristämistä ja huumaamista.
Perheiden kokemuksia Diakonissalaitoksen erityisestä huolenpidosta voi lukea esim. tästä.
Vanhempia ja muita kansalaisia, jotka eivät ehkä tiedä, että Diakonissalaitos, Diacor ja Medix Laboratoriot ovat kaikki samaa yritysryvästä on myös ihmetyttänyt, miksi Diakonissalaitoksen lastensuojeluyksiköiden lapset ovat usein kokeellisilla lääkityksillä.

Helsinki maksaa Diakonissalaitokselle lasten "erityisestä huolenpidosta" noin 12 000 euroa per lapsi kuussa vähintään kahden vuoden ajan (yhteensä noin 300 000e/ lapsi/hoitojakso) ja 3000-4000 euroa per asukas kuussa kodittomien asumisesta Aurorakodissa Diakonissalaitoksen tiloissa. Siihen hintaan asukkailla on 17m2 yksiö, aamupuuro ja yhteiset tilat harrastuksille ja oleskeluun. Aurorakodissa on noin 100 asukasta, joten vuodessa kuluja tulee 3,6-4,8 miljoonaa euroa. Diakonissalaitoksen asumisyksiköiden asukkaat ovat usein päihteidenkäyttäjiä, mutta lähiston asukkaille harmeja tuottavaa päihteidenkäyttöä ei kuitenkaan valvota.

Miljardin euron mies Paavo Voutilainen

Paavo Voutilainen, jolla ei ollut sosiaalialan korkeakoulututkintoa valittiin Helsingin sosiaalijohtajan virkaan salaisella lippuäänestyksellä vuonna 2006. Hänen takanaan seisoivat vihreät ja kokoomus korostaen Voutilaisen ”muutosjohtajuutta” ja ”kolmannen sektorin osaamista”.

Voima- lehden mukaan pari ensimmäistä vuotta Voutilaisen edustuskulut pysyvät maltillisina. Vuonna 2008 edustustilin käyttö lisääntyy noin 9000 euroon vuodessa. Saman vuoden huhtikuussa korkein hallinto-oikeus kumosi alemman oikeusasteen päätöksen ja ilmoitti, että Voutilainen on pätevä virkaansa.

Kuittien perusteella voi päätellä, että Voutilainen alkaa hoitaa suhdetoimintaa. Hän syöttää ahkerasti poliitikkoja, säätiöiden väkeä, entisen työnantajansa diakonissalaitoksen yhteyshenkilöitä ja muita arvokkaita kontakteja. ”Avustajat sommittelevat herkeämättä tulevia ohjelmia”, virkansa varmistanut sosiaalijohtaja kirjoitti Hengellisen Kuukausilehden kolumnissaan vuonna 2008. ”Rooliodotuksia, julkisuutta, valtaa, poliittisia vaikutusareenoita, vastuuta ja suuria asioita riittää.”

Jyväskylässä järjestetyn Terve-Sos-messutapahtuman illanvietossa Voutilainen oli kaivanut Helsingin kaupungin luottokortin taskustaan ja tarjonnut juomia ravintolassa sosiaalitoimen rahoilla.

Sosiaalitoimesta alkoi tihkua omituisia signaaleja varsin pian Voutilaisen virkaanastumisen jälkeen, kun sosiaaliasiamies Lilli Autin raportti julkistettiin vuonna 2007. Raporttiin haastatellut sosiaaliviraston työntekijät puhuivat arvojen koventumisesta ja asiakasvastaisuudesta. Sosiaalitoimessa vallitsee pelon ja vaientamisen ilmapiiri, raportissa todetaan. Vuoden 2008 raportti, jossa kerrotaan että sosiaalitoimesta ohjataan ihmisiä kirkon diakoniatyön turviin ja leipäjonoihin julkaistiin tasan viikko ennen sosiaalitoimella maksatettua Voutilaisen herraseurueen Hartwall Areenan kosteaa nyrkkeilyiltaa, jossa kylvettiin siemenet Jarmo Räihän ja Hannu Hakalan kostealle, pahennusta herättäneelle kerjäläisongelman ratkaisemiseen tähdänneelle virkamatkalle Romaniaan ja Bulgariaan.

Voima- lehden Jeesuksen kaveri- jutussa kerrotaan, kuinka Voutilaista on syytetty siitä, että hän kaataa sosiaalipalvelujen ongelmat omien työntekijöidensä niskaan. Hän on mm. vihjannut, että hänen alaisillaan on väärä asenne. "Kaikki hoituu, kun työntekijöiden ja asiakkaiden psykologinen vuorovaikutus saadaan kuntoon. Työntekijöiden alipalkkaus, pätkätyösuhteet, kaupungin alibudjetointi, siitä seurannut hiljainen käsky leikata mahdollisimman paljon harkinnanvaraisesta sosiaalituesta ja sosiaaliturvaa koskevien lakien rikkominen – eivät ole avainasioita".

Voutilainen kuittasi 160 000 konsulttipalkkion kerjäläisprojektista 

"Aiemmin Diakonissalaitoksen diakoniajohtajana työskennelleen sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen olisi pitänyt kilpailuttaa myös 2008 alkanut kerjäläisprojekti, toteaa Helsingin kaupungin sisäinen tarkastus.
Kerjäläisprojektissa Diakonissalaitoksen työntekijät kartoittivat Helsingissä olevien romanikiertolaisten tilannetta.
Sosiaalijohtaja Voutilaisen käyttömenoista maksettiin Diakonissalaitokselle konsulttipalkkioita liki 160 000 euroa. Konsultoinnit koskivat Helsingin asunnottomuutta ja kerjäläisilmiötä. Kerjäläisprojektin osuus summasta oli 128 500 euroa.
Voutilainen teki konsulttisopimuksista virkamiespäätöksen, joka annettiin sosiaalilautakunnalle tiedoksi 3. kesäkuuta 2008. Lautakunta ei puuttunut asiaan.

Helsingin Sanomat uutisoi, että sisäisen tarkastuksen mukaan myös Voutilaisen kohua herättänyt 70 000 euron kalustehankinta olisi pitänyt kilpailuttaa.
Hankintalain mukaan julkinen hankinta pitää kilpailuttaa, kun sen arvo on 15 000 euroa tai enemmän. Sosiaalivirasto perusteli asunnottomuus-projektin osalta kilpailuttamatta jättämistä asiantuntemuksella, jota ei olisi ollut muualta saatavissa.
Kerjäläisprojektin suorahankinnan perusteluja ei mainita päätösluettelossa.
Mikäli sosiaalivirastolla on ollut perusteet kerjäläisprojektin suoraan tilaamiseen Diakonissalaitokselta, ne olisi pitänyt mainita hankintapäätöksessä, totesi sisäinen tarkastus ". (Helsingin Sanomat, 11.8.2009)

Voutilainen antoi asunnottomien palvelukeskuksen suunnittelytyöt Diakonissalaitokselle

Voima- lehden mukaan Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on liikevaihdoltaan miljardin euron virasto, joka ulkoistaa erilaisia toimintojaan yhä enemmän yksityisille markkinoille. Sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen on antanut esimerkiksi asunnottomien palvelukeskuksen suunnittelutyöt entiselle työnantajalleen Helsingin Diakonissalaitokselle. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman konsulttisopimus on tehty Sosiaalikehitys Oy:lle.

Voima-lehti kertoo, että päätös- ja sopimustekstien lukeminen on opettavaista: "Päätökset perustellaan asiantuntijuudella, jota ei virastosta löydy, koska asiantuntijuutta ei haluta ylläpitää. Asiantuntijalle taas maksetaan puolipäiväistä palkkaa, joten palkkakulut näyttävät puolet pienemmiltä. Alihankkija laskuttaa palveluksistaan könttäsummia, ja maksujen erittelyt katoavat sosiaaliviraston ulkopuolelle. Yritysmaailma salaa kulunsa toisin kuin julkinen sektori." Diakonissalaitoksen hallituksen puheenjohtajana toimikin Finavian entinen toimitusjohtaja Samuli Haapasalo, joka on häärinyt monen valtionyhtiön yksityistämisen taustalla.

Kimmo Jylhämö kirjoittaa kuinka "suojaavan byrokratian murennuttua on jäänyt tilaa virkamiesten temmeltää. Seuraus: ei oteta huomioon kustannusvaikutuksia, ei auteta, kartoitetaan ja katsotaan etäältä, konsultoidaan, ostellaan mitä huvittaa, levitetään ongelmat myös muihin yksiköihin, ja suosimalla kavereita tukahdutetaan pienten toimijoiden kehittyminen. Voutilaisen kaltaisia johtajia löytyy lähes joka kaupungista, koska he ovat tekemässä samaa työtä: ajamassa sosiaalisektoria alas ja kehittämässä sosiaalibisnestä. "

Syytteet väärinkäytöksistä hylättiin

Voutilainen tilasi vuonna 2009 toimistoonsa lähes 72 000 euron edestä design-huonekaluja. Oikeuden mukaan sosiaalijohtajan äkillinen sairaus teki nopean kalustehankinnan välttämättömäksi eikä kilpailutusta- joka tulisi lain mukaan tehdä yli 15 000 euron hankinnoista- tarvittu. 
Seura-lehdessä todetaan 21.5.2014 esimerkiksi seuraavaa: Kalustekauppaa sekä noin 130 000 euron – niin ikään ilman kilpailua – Diakonissalaitokselta tehtyä konsulttiselvitystä käsiteltiin sittemmin käräjillä, mutta vuonna 2011 syytteet hylättiin. Myös yksityishenkilö kanteli asiasta oikeusasiamiehelle. Kantelua ei voitu tutkia, koska asiassa oli rikosprosessi kesken. Kilpailuttamatta jättäminen oli joka tapauksessa lainvastaista mutta Helsingin johto suojeli syytettyjä.

Myöhemmin Voutilainen sai hallituspaikan Diakonissalaitokselta ja Allergialiitosta ja työpaikan Baronasta (Nykyinen Luona Oy).

Paavo Voutilainen ja Luona Oy:n turvapaikanhakijoiden vastaanottobisnes 

Suurin yksityinen toimija vastaanottokeskusbisneksessä on Luona Oy, jolla on pääkaupunkiseudulla kahdeksan keskusta. Entinen Barona Hoiva Oy, nykyinen Luona Oy kuuluu asumispalveluja ja työntekijöitä välittävään Barona-konserniin. Baronan tytäryhtiö taas on majoituspalveluja tarjoava Forenom, jolta Helsingin kaupunki on ostanut hätämajoitusta kilpailuttamatta miljoonilla euroilla. Luona Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimii Helsingin kaupungin ex-sosiaalijohtaja, Diakonissalaitoksen diakoniajohtajana toiminut Paavo Voutilainen.

Veronika Honkasalon mukaan sopimus Helsingin kaupungin kanssa kolminkertaisti Forenomin liikevaihdon kolmessa vuodessa 18 miljoonaan euroon.
- Liikevaihtonsa kasvun Forenom on mahdollistanut muun muassa sen kautta, että se pyytää usein tuplasti enemmän vuokraa verrattuna vapailla markkinoilla oleviin vuokra-asuntoihin, Honkasalo kirjoitti blogissaan.

Diakonissalaitos mukana Helsingin suurmoskeijan suunnittelussa

Valomerkki- uutisten mukaan Helsingin Diakonissalaitos osallistuu myös suurmoskeijan suunnitteluun. Muslimien keskuudessa hanke herättää myös kritiikkiä.
– Moskeijan rakentamista varten perustettu säätiö voi saada Bahrainin kuningaskunnalta jopa sata miljoonaa euroa, kertoo hanketta seurannut, muslimitaustainen Kirkko ja kaupungin tietolähde. Tämän vahvistaa toinenkin lähde. Lähteet haluavat pysyä nimettöminä oman turvallisuutensa tähden.

Arabikevään mellakat 2011 levisivät myös Bahrainiin, jossa maata hallitseva sunnieliitti on ajanut shiialaisen opposition ahtaalle. Muun muassa Human Rights Watch on raportoinut sunnalaisen hallituksen ihmisoikeusloukkauksista.
– Reilun miljoonan asukkaan Bahrainissa on 3 000 poliittista vankia. Rahoituksen toteutuessa sunnien ja shiiojen välinen jännitteisyys rantautuisi meillekin, tietolähde epäilee.
– Osa moskeijahankkeen luonteesta perillä olevista Suomen muslimeista pelkää, että rahoituksen toteutuessa moskeijan imaamikoulutukseen juurtuu sunnalainen salafijihadismi, jota terroristit edustavat.

Yksityinen Hyvinvointialan liitto ry yhdistää Diakonissalaitoksen, Terveystalon ja Attendon 

Veronmaksajille kalliiksi tuleville hyvä-veli verkostoille uuden kasvualustan tarjoaa
Sosiaalialan Työnantajien ja Terveyspalvelualan Liiton jäsenten 3.6.2016 perustama uusi yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelualan liitto, Hyvinvointialan liitto ry. Uusi liitto aloittaa virallisesti toimintansa 1.1.2017. Syntyessään Hyvinvointialan liittoon kuuluu noin 1500 yritystä ja yhteisöä. Yhteensä ne työllistävät lähes 75 000 ihmistä. Liiton hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiön toimitusjohtaja ja Rinnekoti-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Olli Holmström. Varapuheenjohtajiksi on valittu Suomen Terveystalo Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Närhinen ja Attendo Oy:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja.
─ Sote-uudistus avaa markkinoita ja tekee sosiaali- ja terveyspalveluista entistä kiinteämmän kokonaisuuden. Uusi liitto syntyy oikeaan hetkeen, tähdentää EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.