Mainos:

Delegaatit marssivat ulos Netanyahun noustessa YK:n puhujapönttöön – hän kutsui heitä pelkureiksi

Julkaistu tänään 10:24 – Kirjoittaja Toimitus

Kymmenet delegaatit nousivat ylös ja poistuivat YK:n yleiskokouksesta New Yorkissa torstaina, kun Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu nousi puhujapönttöön. Netanyahu kutsui heitä "moraalisiksi pelkureiksi" ja kehotti kaikkia salissa vielä olevia seuraamaan heitä ulos.

Buauskset sekoittuivat suosionosoituksiin Netanyahun lähestyessä puhujapönttöä yleiskokouksen 81. istunnossa. Kun delegaatio toisensa jälkeen poistui paikalta, yleiskokouksen puheenjohtaja Khalilur Rahman yritti toistuvasti palauttaa järjestyksen.

— Järjestys saliin, kiitos, Rahman toisti.

Noin 77 delegaatiota poistui salista – lähes 40 prosenttia YK:n jäsenvaltioista.

Mainos:

Protesti oli koordinoitu. Palestiinan YK-lähetystö oli kehottanut jäsenvaltioita marssimaan ulos yhdessä Netanyahun puhuessa.

"Moraaliset pelkurit"

Netanyahu puhui tyhjille istuinriveille suoraan puhujapöntöstä.

— Jos täällä on vielä muita moraalisia pelkureita, jotka eivät ole vielä poistuneet salista, olkaa hyvät ja tehkää se nyt, Netanyahu sanoi.

Hän väitti, esittämättä todisteita, että Israel itse asiassa suojelee niitä maita, joiden delegaatit marssivat ulos, ja että näiden maiden johtajat sanovat suljettujen ovien takana jotain aivan muuta.

— Puolustamalla itseään Israel puolustaa myös monia niitä maita, joiden delegaatit juuri poistuivat tästä salista. Haluan teidän tietävän, että monet heidän johtajistaan jopa kiittävät meitä yksityisesti Iranin ydinaseiden tuhoamisesta, hän sanoi.

Hän ei nimennyt yhtäkään näistä johtajista.

Iran ja hakulaite

Sota Irania vastaan oli näkyvästi esillä puheessa. Netanyahu väitti Israelin murskanneen Iranin armeijan.

— Hyökkääminen Iraniin oli yksi helpoimmista päätöksistä, joita minun on koskaan täytynyt tehdä, Netanyahu sanoi.

Yhdessä puheen teatraalisimmista hetkistä hän nosti esiin hakulaitteen ja muistutti Hizbollahin hakulaitteisiin tehdystä iskusta 17. syyskuuta 2024. Noin 3 000 ihmistä loukkaantui ja 12 kuoli, mukaan lukien kaksi lasta.

Hän palasi myös Hamasin 7. lokakuuta 2023 tekemään iskuun, jossa kerrotaan kuolleen noin 1 200 ihmistä. Hän vertasi tätä kiisteltyä lukua 40 000 kuolleeseen amerikkalaiseen suhteutettuna väkilukuun – analogia, jota hän käytti perustellakseen, että lokakuun 7. päivä oli pahempi kuin syyskuun 11. päivän iskut.

"Kansanmurhan vastakohta"

Netanyahu sivuutti Gazan kansanmurhasyytökset, jotka ovat monien vastalauseiden taustalla, kutsuen niitä ei ainoastaan valheellisiksi vaan "vuosisadan suurimmaksi valheeksi".

— Onko tämä kansanmurhaa? Tietenkin ei. Se on kansanmurhan vastakohta, Netanyahu sanoi.

Hän kuvaili Israelin armeijaa "maailman moraalisimmaksi armeijaksi" – ilmaisu, joka on jyrkässä ristiriidassa Gazan dokumentoidun kuolonuhrien määrän kanssa. Gazan terveysministeriön mukaan ainakin 73 922 ihmistä on saanut surmansa.

Netanyahu kiitti myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia.

— Meillä ei ole suurempaa kumppania kuin presidentti Trump, hän sanoi.

Puhe sisälsi myös osion, joka oli suunnattu New Yorkin pormestari Zohran Mamdanille. Netanyahu puhui "pormestarin antisemiittisestä toimistosta" ja väitti, että monet juutalaiset eivät enää koe oloaan turvalliseksi kaupungissa Mamdanin valinnan jälkeen.

Samalla kun Netanyahu puhui puolityhjälle salille, Palestiinan presidentti Mahmoud Abbas joutui pitämään puheensa etänä Yhdysvaltojen evättyä häneltä viisumin. Netanyahu päätti puheensa lupaukseen jatkaa sotaa.

— Jatkamme voittamista, koska meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, hän sanoi.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

24 tutkintaa epäillyistä Ruotsin vaalirikoksista on edelleen kesken

Julkaistu tänään 07:37 – Kirjoittaja Toimitus

Vaalivuoden aikana poliisi on kirjannut 58 tapausta, joissa epäillään vaaleihin vaikuttamista tai sopimattoman edun vastaanottamista. 24 esitutkintaa on edelleen kesken, ja niistä kahdeksan sijoittuu Borlängeen, taalainmaalaiseen kaupunkiin Keski-Ruotsissa.

Tämä käy ilmi Kvartal-lehden keskiviikkona julkaisemasta selvityksestä, joka perustuu poliisin tapauksiin. 34 tapausta on päätetty. Kyseiset kaksi rikosnimikettä saivat poliisilta omat rikoskoodinsa vuonna 2025, mikä tarkoittaa, ettei tämän vuoden lukuja voida suoraan verrata vuosien 2018 ja 2022 vaaleihin.

Käynnissä olevista 24 esitutkinnasta kahdeksan on kirjattu Borlängessä, saman selvityksen mukaan. Yksi kunnan lisätapaus on jo päätetty. Yhdeksästä tapauksesta seitsemän kirjattiin poliisille 22. syyskuuta. Ilmoitetut rikosajankohdat sijoittuvat välille 18. elokuuta – 22. syyskuuta.

Yhtä avoimista tapauksista hoitaa Ruotsin poliisin kansallinen operatiivinen osasto Noa. Muut ovat Bergslagenin poliisialueen hallussa. Vielä ei ole vahvistettu, koskevatko tapaukset erillisiä välikohtauksia vai kuuluvatko ne samaan tapahtumaketjuun. Noa tutkii myös kahta ilmoitusta Sigtunassa sekä yhtä kussakin seuraavista: Nacka ja Osby.

Mainos:

Borlänge on jo ennestään huomiota herättäneen, epäiltyä vaaleihin vaikuttamista koskevan tutkinnan kohteena. Sitä johtaa valtakunnallinen korruptionvastainen yksikkö, ja siitä vastaa Noan korruptionvastainen ryhmä. Bonnier-konserniin kuuluvan Expressen-lehden mukaan tutkinta perustuu nimettömään ilmoitukseen, jonka mukaan äänestäjiä olisi kuljetettu ennakkoäänestykseen ja heille olisi annettu valmiiksi merkittyjä äänestyslippuja.

Esitutkinta aloitettiin 1. syyskuuta, lopetettiin viikkoa myöhemmin näyttöongelmien vuoksi ja avattiin uudelleen 21. syyskuuta uusien seikkojen tultua ilmi. Syyttäjä ei ole kertonut, mistä uudet tiedot koostuvat. Ruotsin syyttäjäviranomaisen asiakirjoissa esiintyy kolme henkilöä. Ketään heistä ei ole ilmoitettu rikoksesta epäillyksi, ja heidän henkilöllisyytensä ovat salassa pidettäviä. Vielä on epäselvää, miten Borlängen kahdeksan uudempaa tapausta liittyvät tähän tutkintaan.

Kaksi vasemmistopuolueen poliitikkoa jää sivuun

Vasemmistopuolueen (Vänsterpartiet) kansanedustajaksi äänestetty Mohamed Abdukardir Ali sekä kunnallispoliitikko Ahmed Abas Omar ovat jääneet sivuun tehtävistään. Molemmat kieltävät, että mitään sopimatonta olisi tapahtunut. Expressen toteaa, että molemmat esiintyvät tutkinnan kuvamateriaalissa. Syyttäjä Oskar Edvardsson on samalla todennut, ettei ketään ole toistaiseksi ilmoitettu rikoksesta epäillyksi.

Ali oli yhdeksäntenä vasemmistopuolueen eduskuntavaalilistalla Taalainmaalla, mutta sai 648 henkilökohtaista ääntä ja ohitti siten listaykkösen Kajsa Fredholmin. Omar, joka oli kuudentena Borlängen kunnallislistalla, on Expressenin mukaan kertonut Borlänge Tidningille jäävänsä sivuun, kunnes kaikki on tutkittu.

Esitutkinnan aloittaminen ei tarkoita, että rikos olisi näytetty toteen. Vaalien mahdollista uusimista tarkastelee erikseen vaalitarkastuslautakunta (Valprövningsnämnden), ja se edellyttää, että tapahtuneen voidaan kohtuudella olettaa vaikuttaneen vaalitulokseen.

Lavrov: Sota ei keskeydy neuvottelujen aikana

Julkaistu eilen 17:04 – Kirjoittaja Toimitus

Venäjällä ei ole aikomusta lopettaa taisteluita neuvottelujen ollessa käynnissä. Tämän viestin ulkoministeri Sergei Lavrov välitti YK:n turvallisuusneuvostossa keskiviikkona, samana päivänä kun Ukraina ja 51 liittolaista vaativat välitöntä ja ehdotonta tulitaukoa. Lavrovin mukaan vaatimuksessa on kyse hengähdystauon antamisesta Kiovalle ja sen asevarastojen täydentämisestä.

Lavrov puhui Ukrainan sodasta turvallisuusneuvoston kokoontuessa 23. syyskuuta. Venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan, joka raportoi hänen lausunnoistaan, viesti Euroopalle ja Kiovalle oli yksiselitteinen.

— Olemme oppineet karvaasta kokemuksesta, emmekä keskeytä sotilaallista erikoisoperaatiotamme neuvottelujen ollessa käynnissä missään muodossa, Lavrov sanoi.

Samalla hän kohdisti arvostelunsa Euroopan pääkaupunkeihin ja kuvaili tulitaukoa keinoksi ostaa aikaa.

Mainos:

— Tätä Eurooppa juuri haluaa, ja kaikella on sama yksinkertainen tavoite: saada hengähdystauko ja täydentää Kiovan hallinnon ehtyneitä sotilasarsenaaleja. Epätoivossaan hallinto on jo pitkään turvautunut avoimesti terroristisiin menetelmiin, Lavrov totesi.

Vaatimus esitettiin ennen kokousta

Lausunto tulitauosta julkaistiin ennen turvallisuusneuvoston kokoontumista. Ukraina ja 51 liittolaista vaativat välitöntä ja ehdotonta tulitaukoa, jotta Moskovan ja Kiovan väliset neuvottelut voisivat alkaa. Allekirjoittajiin kuuluvat EU ja sen jäsenvaltiot, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada ja Australia.

Moskovan linja on, että taistelut päättyvät vasta, kun molemmat osapuolet tavoittelevat kattavaa ratkaisua, joka käsittelee sodan perimmäiset syyt. Kremlin mielestä tulitauko ilman tällaista ratkaisua on vain tauko, joka hyödyttää pääasiassa vastapuolta.

Neljä päivää lennokki-iskun jälkeen

Ajoitus tekee tilanteesta entistä jännittyneemmän. Vaatimus esitettiin alle neljä päivää Ukrainan kaikkien aikojen suurimman Moskovaan kohdistuneen lennokki-iskun jälkeen. Kaksi siviiliä sai surmansa esikaupungeissa, ja öljynjalostamo, asuinrakennuksia sekä siviili-infrastruktuuria vaurioitui.

Moskovan pormestari Sergei Sobjanin kutsui hyökkäystä ennennäkemättömäksi ja sanoi, että siihen osallistui yli 1 600 lennokkia kaikista suunnista.

Hyökkäykset kiihtyvät

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti Moskovaan kohdistuneen viimeisimmän lennokki-iskun jälkeen, että armeija kiihdyttää entisestään täsmäiskuja sotilaallisiin kohteisiin Kiovassa.

Viime kuukausina Venäjä on lisännyt ohjus- ja lennokki-iskujaan Ukrainan sotilaalliseen ja kaksikäyttöiseen infrastruktuuriin vastauksena Zelenskyin 40 päivää kestäneelle vaikuttamiskampanjalle, joka kohdistui pitkän kantaman iskuilla siviilikohteisiin Venäjällä. Zelenskyin ilmoitettu tavoite oli herättää tyytymättömyyttä Venäjän kansan keskuudessa.

Kampanja päättyi Ukrainan Mustanmeren satamien lamautumiseen ja Venäjän talvikampanjan alkamiseen voimalaitoksia ja muuntaja-asemia vastaan tavallista aikaisemmin.

Tunnusti sytyttäneensä Egonin pään tuleen – välttyy silti rangaistukselta

Julkaistu eilen 16:04 – Kirjoittaja Toimitus

Jengirikollisuuteen kytköksiä omaava mies myönsi sytyttäneensä Egon Malmgrenin hiukset tuleen bussissa helmikuussa 2020. Tiistaina Nackan käräjäoikeus kuitenkin vapautti miehen syytteistä, koska viiden vuoden vanhentumisaika oli jo umpeutunut. Tapaus oli aiemmin suljettu kahdesti, ja oikeudenkäyntiä lykätty.

Syyttäjä vei asian oikeuteen syytteellä törkeän pahoinpitelyn yrityksestä, rikoksesta, jonka vanhentumisaika on kymmenen vuotta.

Käräjäoikeus arvioi teon sen sijaan tavalliseksi pahoinpitelyksi, jonka vanhentumisaika on viisi vuotta, kirjoittaa verovaroilla rahoitettu SVT.

— Tämä tuntuu melkein pilkalta minua kohtaan kaiken kokemani jälkeen, sanoo 73-vuotias Egon Malmgren.

Mainos:

Vapauttavasta tuomiosta huolimatta miehen on maksettava 9 200 kruunua vahingonkorvauksia. Egon Malmgren oli kuitenkin hakenut 51 200 kruunua.

Käräjäoikeuden mukaan korvaus henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamisesta olisi ollut kaksi kertaa suurempi, jos rikos olisi tehty 1. heinäkuuta 2022 jälkeen, raportoi paikallislehti Mitt i.

— Miten vanhentumisajat voivat olla sellaisia, että ne hyödyttävät epäiltyjä ja haittaavat rikoksen uhreja? Egon Malmgren kysyy.

Helmikuu 2020

Sunnuntaina 2. helmikuuta 2020 Egon, Ruotsin yleisradioyhtiö Sveriges Radion uutistoimitus Ekotin entinen toimittaja, oli matkalla bussilla 474 Ösbydalenista kohti Slussenia syntymäpäiväjuhlille. Ormingen liittymän tienoilla hän tunsi hiustensa latvojen nousevan pystyyn.

Sitten hän huomasi hiustensa olevan tulessa ja löi itseään kämmenillään sammuttaakseen liekit, minkä jälkeen kuljettaja tyhjensi bussin. Bussin valvontakamerat eivät toimineet, joten poliisi lopetti esitutkinnan neljän päivän kuluttua.

Syyskuun 22. päivänä 2021, viisi vuotta ennen tuomiota, poliisi avasi tutkinnan uudelleen. Tutkijat olivat takavarikoineet puhelimen törkeän ampuma-aserikoksen yhteydessä ja löytäneet bussista kuvatun 17 sekunnin videopätkän.

Poliisi lähetti valmiin tutkinnan syyttäjälle saman vuoden joulukuussa. Seuraavana päivänä syyttäjä Hanna Cardell pyysi puhelinvideota ja arvioi, että filmi sekä tunnistaminen muodostivat vankan näyttöpohjan syytteille.

Epäselvistä syistä poliisi ei jatkanut asian edistämistä. Tapaus pysyi vireillä lähes kolme vuotta. Nackan poliisi vetoasi kovaan työtaakkaan ja siihen, että vangittuja epäiltyjä koskevat tapaukset menivät edelle.

Tuomittu murhan yrityksestä

Toukokuussa 2024 Svean hovioikeus tuomitsi miehen 12 vuodeksi vankeuteen murhan yrityksestä Hässelbyssä vuonna 2023 tapahtuneen rivitalopommituksen jälkeen. Oikeus totesi kytköksiä Dalenin verkostoon.

Nackan poliisi lopetti tuolloin bussitapauksen tutkinnan.

— Siinä vaiheessa arvioitiin, ettei bussissa tapahtunut rikos vaikuttaisi hänen tuomioonsa, Martin Hämäläinen Nackan poliisista sanoi Mitt i -lehdelle helmikuussa.

Vasta kun SVT:n tutkiva ohjelma Uppdrag granskning nosti tapauksen esille marraskuussa 2025, Egon Malmgren pyysi uudelleentarkastelua. Poliisi avasi tutkinnan uudelleen, ja helmikuussa 2026 syyttäjä nosti syytteen törkeän pahoinpitelyn yrityksestä. Mies kiisti syyllisyytensä tuolloin.

Toukokuussa Egon joutui odottamaan jälleen. Nackan käräjäoikeus lykkäsi pääkäsittelyä, koska vastaaja oli asianomistajana oikeudenkäynnissä Foxtrot-johtaja Poya Shafietä vastaan, jota epäiltiin hänen murhansa suunnittelusta.

Uusi päivämäärä asetettiin syyskuun 10. päivälle. Syyttäjä Anna Telgin mielestä toukokuun 13. päivän istunnon peruminen oli virhe.

— Ensin olen rikoksen uhri, ja sitten oikeusjärjestelmä saa minut kärsimään lisää, Egon Malmgren sanoi ilmoituksen jälkeen.

Syyskuun oikeudenkäynnissä syytetty mies, Amin Kibuka Aschberg, osallistui videoyhteydellä vankilasta.

Hän tunnusti teon ja pyysi anteeksi Egon Malmgrenilta.

— Voin todeta, ettei käräjäoikeus jaa arviotani siitä, että teko tulisi tuomita törkeän pahoinpitelyn yrityksenä, syyttäjä Anna Telg kertoo Mitt i -lehdelle.

Hänellä on nyt kolme viikkoa aikaa valittaa 22. syyskuuta alkaen ja hän aikoo ensin lukea tuomion yksityiskohtaisesti.

Egon Malmgren on valmis viemään tapauksen edelleen hovioikeuteen.

Harvey Weinstein tuomittiin 15 vuodeksi vankeuteen Miriam Haleyhin kohdistuneesta hyökkäyksestä

Julkaistu eilen 15:28 – Kirjoittaja Toimitus

Harvey Weinstein tuomittiin keskiviikkona New Yorkissa 15 vuodeksi vankeuteen tv-tuotantoavustaja Miriam Haleyn vuonna 2006 tapahtuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. 74-vuotias entinen elokuvamoguli pyysi oikeudelta armoa ja vakuutti jälleen syyttömyyttään.

Tuomio päättää lähes vuosikymmen sitten alkaneen oikeusjutun, jossa oli useita syyttäjiä, kertoo AP, joka raportoi oikeussalista. Uusintaoikeudenkäyntien, vapauttavien tuomioiden ja valitusten jälkeen jäljellä oli vain yksi rikos: Haleyn pahoinpitely Weinsteinin Manhattanin asunnossa.

Haley oli työskennellyt lyhyen aikaa "Muodin huipulle" (Project Runway) -tosi-tv-sarjassa, jota Weinstein tuotti.

Weinsteiniä uhkasi jopa 25 vuoden vankeustuomio. Hän on ollut vangittuna alkuperäisestä tuomiostaan lähtien ja on istunut jo yli kuusi vuotta, joten uudesta tuomiosta on jäljellä noin yhdeksän vuotta. Hänen asianajajansa sanovat valittavansa päätöksestä.

Mainos:

Tuomari: Weinstein kieltäytyy ottamasta vastuuta

Tuomari Curtis Farber sanoi Weinsteinin käyttäneen valtaansa Hollywoodin vaikutusvaltaisena tekijänä hyväksikäyttääkseen alalle pyrkiviä naisia ja kohdelleensa heitä esineinä, joilla hän saattoi leikkiä ja jotka hän saattoi hylätä rangaistuksetta. Farberin mukaan entinen elokuvamoguli oli vakiinnuttanut maineensa kirjaimellisesti #MeToo-liikkeen kasvoina.

Weinsteinin kieltäytyminen ottamasta vastuuta ja hänen tapansa esittää itsensä uhrina vankilasta käsin annetuissa haastatteluissa painoivat raskaasti tuomiota harkittaessa, tuomari sanoi.

Pyörätuolissa ollut Weinstein vetosi ikäänsä ja terveyteensä, mukaan lukien syöpään ja sydämen vajaatoimintaan.

— Elän monien katumusten kanssa ja pyydän vilpittömästi anteeksi kaikilta, joihin olen toimillani vaikuttanut, hän sanoi useiden syyttäjiensä pudistaessa päätään.

— Tunnen todella katumusta Miriam Haleyn puolesta. En ole väkivaltainen mies. Pyydän armoa, hän lisäsi.

Samassa lausunnossa hän kuitenkin vakuutti, ettei ollut koskaan raiskannut tai käyttänyt ketään seksuaalisesti hyväksi.

— Minun on toistettava syyttömyyteni, Weinstein sanoi.

Haley: Minulle tämä on elinkautinen

49-vuotias Haley taisteli kyyneleitä vastaan puhuessaan oikeudelle. Tämä oli toinen kerta, kun hän kohtasi Weinsteinin tuomionluvussa, annettuaan todistajanlausuntonsa sekä alkuperäisessä oikeudenkäynnissä että viime vuoden uusintaoikeudenkäynnissä.

— Harvey Weinsteinin tekemällä seksuaalisella väkivallalla on ollut tuhoisa vaikutus elämääni ja turvallisuudentunteeseeni, joka ei ehkä koskaan palaa, hän sanoi.

Hän kertoi Weinsteinin palkanneen yksityisetsiviä tarkkailemaan häntä ja sanoi, että tämän asianajajat ja tukijat olivat pilkanneet häntä mediassa.

— Se on minulle elinkautinen tuomio, hän sanoi.

Jälkikäteen Haley sanoi olevansa tyytyväinen tuomioon, mutta Weinsteinin sanat osoittivat, ettei tämä tunnustanut tekojaan.

— Luulen, että hän tuntee yhä olevansa oikeutettu kaikkeen, ja se on osa ongelmaa, hän sanoi oikeustalon ulkopuolella.

Los Angeles voi ratkaista loput

Weinstein tuomittiin 23 vuodeksi vankeuteen vuonna 2020: 20 vuotta Haleyn hyväksikäytöstä ja kolme vuotta Jessica Mannin raiskauksesta. New Yorkin ylin oikeusaste kumosi tuomiot vuonna 2024 todeten, että muiden naisten todistukset, joiden syytökset eivät olleet osa kyseistä tapausta, olivat vaikuttaneet häneen epäoikeudenmukaisesti.

Viime vuoden uusintaoikeudenkäynnissä hänet tuomittiin jälleen Haleyn seksuaalisesta hyväksikäytöstä, mutta hänet vapautettiin syytteistä Kaja Sokolan tapauksessa. Valamiehistö ei päässyt yksimielisyyteen Mannia koskevasta raiskaussyytteestä. Kun toinen oikeudenkäynti tyssäsi toukokuussa, syyttäjät luopuivat syytteestä Mannin sanottua, ettei hän kestäisi todistaa uudelleen.

Weinsteinia odottaa nyt uusi tuomioistuinistunto Los Angelesissa, jossa hänet tuomittiin aiemmin 16 vuodeksi vankeuteen vuonna 2013 tapahtuneesta raiskauksesta. Siellä oleva tuomioistuin päättää, suoritetaanko tuomiot samanaikaisesti. Farber sanoi, että hän olisi lisännyt New Yorkin tuomion Kalifornian tuomioon, mikä voisi käytännössä tarkoittaa elinkautista vankeutta.