L'Apocalypse, 210 kiloa painava taidekirja, jonka pronssikannen on veistänyt Salvador Dalí, varastettiin taidekeskuksesta Issoiressa Keski-Ranskassa. Tämä vuoden 2011 arkistokuva esittää kaupunkia, ei ryöstön kohteena ollutta taidekeskusta.
Varkaat ovat varastaneet L'Apocalypse-teoksen, 210 kiloa painavan taidekirjan, jonka pronssikannen on veistänyt Salvador Dalí, taidekeskuksesta Issoiressa Keski-Ranskassa. Teos on arvoltaan useita miljoonia euroja, ja se on viimeisin sarjassa maan korkean profiilin museovarkauksia.
Varkaus tapahtui sunnuntain 4. lokakuuta ja maanantain 5. lokakuuta välisenä yönä Centre d'art contemporainissa Issoiressa, Puy-de-Dômen departementissa. Clermont-Ferrandin syyttäjänvirasto kutsuu kirjaa "poikkeukselliseksi ja ainutlaatuiseksi teokseksi" ja on aloittanut esitutkinnan, TF1info raportoi.
Tutkinta on siirretty Clermont-Ferrandin rikospoliisin tutkintayksikölle. Pelkkä kansi painaa 150 kiloa. Se on valettu pronssiin ja koristeltu jalokivillä.
Neljätoista nimeä maailmanlopun äärellä
Kirja on taidekustantaja Joseph Forêt’n elämäntyö. Hän aloitti projektin vuonna 1958 käyttäen pohjana Ilmestyskirjaa ja värväsi siihen seitsemän maalaria ja seitsemän kirjailijaa, mukaan lukien Dalín, Foujitan, Leonor Finin, Bernard Buffet’n, Jean Cocteaun, Ernst Jüngerin, Jean Gionon ja Emil Cioranin. François Mauriac kieltäytyi.
Auki levitettynä kirja on 150 metriä pitkä. Kirjailijat kirjoittivat käsin 150 pergamenttiarkille, ja työhön osallistui 25 käsityöpajaa. Vuosien 1961 ja 1972 välillä se oli esillä 146 näyttelyssä ympäri maailmaa.
Keräilijä Christian Karoutzosin mukaan kirjan arvoksi arvioitiin kaksi miljoonaa frangia sen valmistuessa, mikä teki siitä hänen mukaansa tuolloin maailman kalleimman kirjan, TF1info/AFP raportoi. Vuonna 2003 Karoutzos, issoirelaisen taiteenkunnostusyrityksen toimitusjohtaja, osti sen japanilaisilta omistajilta.
— Tämä universaali teos aiottiin myydä huutokaupassa ja hajottaa ympäri maailmaa, mikä oli minulle sietämätöntä. Joten päätin ostaa sen, hän kertoi AFP:lle tuolloin.
Jälleen yksi ryöstö sarjassa
Lokakuussa 2025 Ranskan kruununjalokivistä varastettiin kahdeksan osaa, joiden arvo on noin 88 miljoonaa euroa, Louvresta Pariisissa. Heinäkuussa Lalique-museoon Koillis-Ranskassa kohdistui ryöstö, jossa varastettiin noin neljän miljoonan euron arvosta koruja, vaikka museota oli pidetty suojeltuna kohteena Louvren ryöstön jälkeen.
Pormestarin mukaan turvayhtiö ei hälyttänyt santarmeja välittömästi. Sen sijaan siivooja soitti poliisille.
Cagnes-sur-Merin Renoir-museossa syyskuussa tapahtuneen taideryöstön aikana kaksi naamioitunutta varasta vei neljä teosta.
Ranskan parlamentaarinen tutkimus toukokuussa toi esiin maan museoiden vanhentuneen infrastruktuurin, henkilöstöpulman ja riittämättömän videovalvonnan. Hallitus on esittänyt 33 toimenpidettä turvallisuuden tiukentamiseksi, mukaan lukien halutuimpien teosten väliaikainen poistaminen näytteiltä.
Siirtolaisia kokoontuneena Trampolin-rannan läheisyyteen Ceutassa 15. elokuuta 2026, sen jälkeen kun turvatoimia Marokon vastaisella rajalla oli tiukennettu.
Kreikka haluaa EU-maiden voivan keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen tilapäisesti, kun kymmenet tuhannet ihmiset saapuvat samanaikaisesti. Ehdotus esiteltiin Luxemburgissa torstaina, ja se sai välittömästi tukea useilta suurilta jäsenvaltioilta.
Kreikan maahanmuuttoministeri Thanos Plevris esitteli ehdotuksen EU:n sisäministerien kokouksessa Luxemburgissa. Hän uskoo, että kesäkuussa voimaan tullut EU:n maahanmuuttosopimus on parantanut kykyä hallita muuttovirtoja, mutta se ei ole mennyt tarpeeksi pitkälle, Reuters raportoi.
— Tällaisissa tapauksissa pitäisi olla vahvempi rajavalvonta ja turvapaikkahakemusten keskeyttäminen, Plevris sanoo.
Päätöstä ei ole vielä tehty. Ateena haluaa EU:n tulevan kriisikehyksen sisältävän erityisiä hätätilamääräyksiä, jotka voidaan aktivoida vain poikkeuksellisissa olosuhteissa: laittomien saapumisten nopea lisääntyminen, paikalliseen infrastruktuuriin kohdistuva vakava paine sekä näyttö siitä, että EU:n ulkopuoliset maat järjestävät tai edistävät muuttovirtoja, Euronews kirjoittaa.
Mainos:
Jos nämä määräykset aktivoidaan, turvapaikkahakemukset voitaisiin keskeyttää tilapäisesti, palautuksia nopeuttaa ja rajaturvallisuusvirasto Frontex kutsua paikalle välittömästi.
Ceuta toimi esimerkkinä
Kreikka viittaa Ceutaan. Espanja arvioi, että yli 72 000 siirtolaista saapui Espanjan Pohjois-Afrikassa sijaitsevaan enklaaviin heinäkuun lopussa. Suurin osa on palannut, mutta noin 10 000 on jäänyt.
Ateena on jo kokeillut tätä lähestymistapaa omin päin. Kreikka keskeytti turvapaikkahakemusten käsittelyn kuukaudeksi maaliskuussa 2020 ja kolmeksi kuukaudeksi heinäkuussa 2025 Libyasta tulleiden venesaapumisten jälkeen. Puola otti käyttöön vastaavan toimenpiteen Valko-Venäjän vastaisilla rajanylityspaikoilla maaliskuussa 2025.
Tukea Berliinistä ja Wienistä
Kokouksessa käyty keskustelu oli lyhyt. Puola, Saksa, Itävalta ja Tanska ilmaisivat tukensa, ja Alankomaiden maahanmuuttoministeri Bart van den Brink haluaa, että Ceutan kaltaisia tilanteita käsitellään rajavalvonta-asioina, ei turvapaikka-asioina.
— Meidän on löydettävä laillinen tapa pitää heidät turvapaikkaprosessin ulkopuolella, van den Brink sanoo.
— Normaaleja turvapaikkamenettelyjä ei voida suorittaa, kun on selvää, ettei massasaapumisessa ole kyse humanitaarisesta tilanteesta, vaan se johtuu salakuljetuksesta ja disinformaatiosta, sanoo Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt.
— Jos 70 000 ihmistä, erityisesti nuoria miehiä, saapuu yhden päivän aikana, sillä ei selvästikään ole mitään tekemistä turvapaikanhaun kanssa, eikä vanhojen sääntöjen mukaan voida toimia, sanoo Itävallan sisäministeri Gerhard Karner.
Belgian maahanmuuttoministeri Anneleen Van Bossuyt sanoi, ettei tabuja saisi olla.
Ehdotusta tullaan käsittelemään osana Euroopan komission ilmoittamaa kriisikehystä.
Mellakkapoliiseja ja kyynelkaasua Saint-Denis’ssä ja Lycée Diderot’n ulkopuolella Pariisissa torstain lukiosaartojen aikana. Sisäministeriö kirjasi 1 949 pidätystä.
Lähes 2 000 ihmistä pidätettiin Ranskassa torstaina lukio-opiskelijoiden saartojen yltyessä katuväkivallaksi. Yli 400 koulua on suljettuna perjantaina, ja hallitus syyttää vasemmistopuolue LFI:tä liikkeen käynnistämisestä.
Sisäministeriö kirjasi torstaina 1 949 pidätystä, pääasiassa poliiseihin ja muihin virkamiehiin kohdistuneista hyökkäyksistä, väkivallasta ja laittomista kokoontumisista. Päivän aikana loukkaantui 305 poliisia ja santarmia, RFI raportoi.
Sisäministeri Laurent Nuñez tuomitsi sen, mitä hän kutsui hillittömäksi väkivallaksi. Hän viittasi ilotulitteiden ampumiseen, julkisten rakennusten paloihin ja ryöstettyihin kauppoihin.
— Eskalaatio, jolla ei ole enää mitään tekemistä lukiolaisten oikeutettujen vaatimusten kanssa, vaan siinä on nyt kaikki kaupunkiväkivallan tunnusmerkit, Nuñez sanoi tiedotteessa torstaina.
Liikehdintä on jatkunut yli kymmenen päivää. Opiskelijat vaativat lisää resursseja ja parempia olosuhteita kouluihin. Heidän valituksiinsa kuuluvat Parcoursup-valintajärjestelmän aiheuttamat paineet, sijaisten puute opettajien poissaollessa, rappeutuneet koulurakennukset ja ylikuormitetut lukujärjestykset.
Turvallisuuslähteen mukaan torstaina kirjattiin noin 900 mielenosoitusta, ja kaikki departementit, Ranskan hallintoalueet, ovat nyt vaikutuspiirissä. Liike on levinnyt myös yliopistoihin.
Kyynelkaasua Saint-Denis’ssä ja Pariisissa
Saint-Denis’ssä, Pariisin pohjoispuolella, lukiolaiset ja poliisi ottivat yhteen poliisiaseman ulkopuolella uutistili CLPRESSin mukaan. CLPRESSin mukaan poliisi käytti kyynelkaasua väkijoukon hajottamiseen.
Ilotulitteita ja kyynelkaasua käytettiin torstaiaamuna yhteenotossa Diderot-lukion luona Pariisin 19. kaupunginosassa CLPRESSin mukaan.
Visegrád 24 -tili julkaisi videon torstain yhteenotoista. Saatetekstissä tili kirjoitti, että nuoret toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajat heittelivät poliiseja pulloilla ja kivillä, rakensivat barrikadeja ja sytyttivät niitä myöhemmin tuleen.
Marseillessa julkinen liikenne pysäytettiin busseihin kohdistuneiden hyökkäysten jälkeen. Silminnäkijöihin viitaten AlertesInfos-tili kertoi lukiolaisten sytyttäneen bussin tuleen.
Marseillen Saint-Exupéry-lukion ulkopuolella paloauto ryöstettiin ja sytytettiin tuleen. Koko Bouches-du-Rhônen departementin alueella pidätettiin 68 ihmistä, ja prefektuuri kirjasi noin 100 roskiskipaloa.
Nantesissa tuhopoltto tuhosi Nelson Mandela -lukion sisääntuloaulan.
Hallitus syyttää LFI-puoluetta
Pääministeri Sébastien Lecornu johti kriisikokousta asianomaisten ministereiden kanssa torstaina. Tämän jälkeen pääministerin kanslia Matignon ilmoitti, että liikehdintä oli eskaloitunut kaupunkiväkivallaksi.
Kanslia viittasi myös tiedustelupalveluihin, jotka Matignonin mukaan pitävät saartoja "LFI:n ja sen äärivasemmistolaisten edustajien järjestämänä manööverinä". LFI (La France insoumise) on vasemmistopuolue, jota hallitus syyttää.
Puolueen koordinaattori Manuel Bompard torjui syytöksen.
— Kehotan hallitusta olemaan vajoamatta salaliittoteorioihin tai kohtelematta lukiolaisia kuin lapsia. Tämä spontaani liike syntyi turhautumisesta täysin kestämättömiin koulutusolosuhteisiin, Bompard sanoi uutistoimisto AFP:lle antamassaan lausunnossa.
Samana iltana hallitus perääntyi asiassa, joka oli suututtanut monet nuoret. Torstaiaamuna esiteltyyn vuoden 2027 budjettiesitykseen sisältyi maksuja opiskelijoille, jotka eivät saa apurahaa BTS-ammattikorkeakoulutusohjelmissa ja eliittikorkeakouluihin valmentavilla luokilla (prépa). Vuosimaksut olivat 178 ja 270 euroa. Opetusministeri Édouard Geffray ilmoitti France 2 -kanavalla, että esitys vedetään pois.
Poliisin huostaanottoja ja mielenosoituskieltoja
Maanantaista lähtien 1 793 ihmistä on otettu poliisin huostaan saartojen yhteydessä oikeusministeriön mukaan. Oikeusministeri Gérald Darmanin kutsui maan pääsyyttäjät koolle torstaina ja vaati tiedotteessaan "suurta päättäväisyyttä rikosoikeudellisissa vastatoimissa".
Geffray sanoi France 2 -kanavalla, että yli 400 koulua on suljettuna perjantaina, BFMTV raportoi. Maan prefektit ovat kieltäneet mielenosoitukset suljettujen koulujen ympärillä, mukaan lukien 13 nimettyä lukiota Pariisissa.
Perjantaina Geffray tapaa opiskelijajärjestöjä, vanhempainyhdistyksiä ja henkilöstöliittoja.
Liettuan pääministeri Mindaugas Sinkevičius sanoo, ettei ole olemassa todellisia todisteita siitä, että Venäjä "valmistelisi jotakin", vaikka useat Euroopan johtajat varoittavat toistuvasti Venäjän hyökkäyksestä NATO-maahan.
Samaan aikaan muun muassa Puolan pääministeri ja Tanskan sotilastiedustelu sanovat edelleen, että Venäjä voisi hyökätä NATOn alueelle lähitulevaisuudessa.
Sinkevičius esitti kommenttinsa tiistaina yhteisessä lehdistötilaisuudessa Mark Rutten kanssa Brysselissä.
Varoitus uhan liioittelemisesta tulee siten Baltian NATO-jäsenmaalta, ei liittokunnan kriitikolta.
Mainos:
— Mielestäni on sanottava, jos yhteiskuntaan kohdistuu uhka, mutta ei saa liioitella ja sanoa: Voi, jotain tapahtuu tulevina kuukausina tai viikkoina, Sinkevičius sanoi Liettuan yleisradioyhtiö LRT:n mukaan.
— Nostin pääsihteerin kanssa esiin myös sen, onko olemassa mitään todisteita, todellisia todisteita? Esittävätkö tiedustelupalvelut mitään, mikä osoittaisi Venäjän valmistautuvan johonkin? Eikä niitä todellakaan ole. Riski on siis olemassa, mutta se ei ole muuttunut suuntaan eikä toiseen, Sinkevičius sanoi.
Liettuan pääministeri ei kuitenkaan ollut täysin kritiikitön Moskovaa kohtaan. Hän kuvaili Venäjää yhä vihamielisemmäksi ja vähemmän hillityksi.
Hänen mukaansa tiedustelupalvelut eivät kuitenkaan ole esittäneet todellisia todisteita siitä, että Venäjä valmistelisi mitään uhkaavampaa kuin hybridi-iskuja, joiden hän sanoo olevan jo käynnissä.
Varoitukset Venäjän hyökkäyksestä jatkuvat
Sinkevičiuksen huomiot ovat jyrkässä ristiriidassa useiden Euroopan pääkaupunkien sävyn kanssa.
Puolan pääministeri Donald Tusk sanoi Puolan parlamentille aiemmin syyskuussa, että tiedustelutietojen mukaan Venäjä voisi toteuttaa lennokki- tai ohjusiskun NATOn alueelle muutaman kuukauden sisällä.
Suomen presidentti Alexander Stubb on myös toistuvasti varoittanut venäläisistä lennokeista. Tanskan sotilastiedustelu DDIS julkaisi hiljattain arvion, jonka mukaan Venäjä voisi aloittaa rajoitetun sotilaallisen hyökkäyksen NATO-maahan tulevina kuukausina.
DDIS arvioi rajoitetun hyökkäyksen riskin pieneksi mutta kasvavaksi ja viittaa erillisiin pitkän kantaman iskuihin infrastruktuuria vastaan, joka on elintärkeää Ukrainalle annettavalle tuelle. Palvelu pitää täysimittaista invaasiota erittäin epätodennäköisenä, mutta ei sulje sitä pois.
Näkymä Vilnasta on erilainen. Pääministerin mukaan Venäjän hyökkäyksen riski on pysynyt vakaana.
Vastauksessaan Mark Rutte kehotti malttiin ja korosti, että liittokunnalla on vastausvaihtoehtoja, joita ei aina paljasteta julkisesti.
— Meillä on kaikki tarvittavat vastausvaihtoehdot. Niitä ei aina näe julkisuudessa. Ne eivät aina ole symmetrisiä. Se ei ole aina silmä silmästä, Rutte sanoi.
Pääsihteeri viittasi myös Venäjän taloudelliseen tilanteeseen.
— Yleisemmin kehottaisin tiettyyn rauhallisuuteen, koska investoimme puolustukseemme. Venäjä ei ole hyvässä asemassa. Sen talous ei ole hyvässä asemassa. Joten tietty rauhallisuus on perusteltua, samoin kuin työn jatkaminen, Rutte sanoi.
Rutte sanoi myös, että sana hybridi voi kuulostaa hieman kotoisalta.
Mark Rutten mukaan vastauksen Venäjän hybridi-iskuihin tulisi olla enemmän tukea Ukrainalle, ei vähemmän. Tuon tuen maksavat suurelta osin sitä antavien maiden veronmaksajat.
Mindaugas Sinkevičius ja NATOn pääsihteeri Mark Rutte yhteisessä lehdistötilaisuudessaan Brysselissä tiistaina. Kuva: NATO
Samana päivänä Viron suojelupoliisi KAPO syytti Venäjää elokuussa Tallinnassa sijaitsevaan puolustusyhtiö Milrem Roboticsiin kohdistuneen tuhopolton tilaamisesta. KAPO sanoo Venäjän turvallisuuspalveluiden tilanneen iskun, Breaking Defense raportoi.
Viron pääministeri Kristen Michal kuvaili tulipaloa osaksi pelottelukampanjaa. Mark Rutte puolestaan kiitti Viroa Venäjän nimeämisestä.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov torjui syytöksen perusteettomana. Toistaiseksi julkisuuteen ei ole esitetty riippumatonta näyttöä siitä, että Moskova olisi ollut palon takana.
Tallinnan palo on juuri sellainen hybridi-isku, jonka Sinkevičius erottaa Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä. Hän sanoo, että tuollainen uhka on olemassa. Todisteita Venäjän hyökkäyksestä hän ei ole nähnyt.
Liettua jatkaa puolustuksensa vahvistamista
Samaan aikaan Sinkevičius ei halua arvionsa tarkoittavan, että Liettua laskisi varuillaanoloaan Venäjän hyökkäyksen varalta.
Rutte sanoi Liettuan odotettavasti käyttävän tänä vuonna 5,38 prosenttia BKT:sta varsinaiseen puolustukseen. Vilnassa sijaitsevan geopolitiikan ja turvallisuustutkimuksen keskuksen johtaja Linas Kojala toteaa, että menot pysyvät yli viiden prosentin.
He korostavat toiveensa siitä, että maahan sijoitettava saksalainen prikaati on täydessä toimintavalmiudessa vuoden 2027 loppuun mennessä.
— Venäjä yrittää levittää pelkoa ja jakaa yhteiskuntia. Mutta se ei onnistu. Me emme vapise. Teemme sen, mikä on tehtävä, ja investoimme voimakkaasti sotilaalliseen suorituskykyyn, Sinkevičius sanoi.
Useat liettualaiset analyytikot tukevat pääministerin arviota.
Turvallisuustutkija Deividas Šlekys sanoi LRT:lle keskiviikkona, ettei kukaan valmistele Liettuan valloittamista nyt eikä tänä vuonna.
Kansallisen kriisinhallintakeskuksen Vilmantas Vitkauskas huomautti, etteivät hybridi-iskut ole mitään uutta, kun taas Martinaitis arvioi raporttien mukaan uhkatason pysyneen muuttumattomana.
Kansallinen liittouma (Rassemblement national) on ylittänyt kynnyksen oman ryhmän muodostamiseksi Ranskan senaattiin ensimmäistä kertaa. Sunnuntain vaalit antavat Marine Le Penin puolueelle enemmän tilaa ja resursseja parlamentin ylähuoneessa, kuusi kuukautta ennen presidentinvaaleja.
Kansallisella liittoumalla ja sen liittolaisilla on nyt 14 paikkaa sunnuntaina 27. syyskuuta pidettyjen välillisten senaatin vaalien jälkeen. Virallisen ryhmän muodostamiseen vaaditaan kymmenen jäsentä.
Puolueesta valittiin yhdeksän uutta senaattoria. Yhdessä vuonna 2023 valittujen kolmen edustajan kanssa kokonaismäärä nousee kahteentoista. Kaksi lisäpaikkaa menee Éric Ciottin johtamalle Union des droites pour la République (UDR) -liittolaisryhmälle. Ciotti jätti Les Républicains -puolueen vuonna 2024 vaadittuaan liittoutumista Kansallisen liittouman kanssa.
Le Monde raportoi, että puolueen edustus 348-paikkaisessa, oikeistovaltaisessa ylähuoneessa on näin ollen käytännössä nelinkertaistunut. Public Sénat arvioi blokin saaneen kymmenen lisäpaikkaa.
Mainos:
Lisää resursseja vuotta 2027 silmällä pitäen
Oma ryhmä antaa puolueelle enemmän näkyvyyttä ja rahoitusta senaatissa ennen kevään 2027 presidentinvaaleja, The Guardian raportoi. Muiden valtaoikeuksien ohella ryhmänjohtaja voi vaatia äänestyksiä.
Marine Le Pen kirjoitti X-palvelussa, että tulos oli "historiallinen voitto ja tärkeä virstanpylväs, kun senaattiin saadaan ensimmäistä kertaa oma ryhmä" ja että "tulokset ylittivät odotuksemme".
Kansallisen liittouman kansalliskokouksen jäsen Sébastien Chenu kuvaili menestystä piristysruiskeeksi presidentinvaalikampanjalle ja sanoi, ettei lasikattoa ole enää olemassa.
Tukea maaseudun pormestareilta
Senaattoreita ei valitse kansa suoraan, vaan ensisijaisesti paikalliset luottamushenkilöt, kuten pormestarit ja kunnanvaltuutetut sekä kansalliskokouksen jäsenet. Puolet ylähuoneesta valitaan kolmen vuoden välein kuusivuotiskausille. Tänä vuonna jaossa oli 178 paikkaa.
Tulos heijastaa puolueen saavuttamia voittoja keskisuurissa kaupungeissa maaliskuun paikallisvaaleissa sekä sen nauttimaa tukea riippumattomien maaseutupormestarien keskuudessa.
Kansallinen liittouma nousi senaattiin vuonna 2014 kahdella paikalla, tuolloin nimellä Kansallinen rintama (Front national). Nykyään se on suurin yksittäinen oppositiopuolue kansalliskokouksessa, ja sillä on enemmän ranskalaisia Euroopan parlamentin jäseniä kuin millään muulla puolueella.
Oikeisto säilyttää otteensa
Senaatin hallinta säilyy oikeistolla ja keskustalla. Les Républicains säilyy suurimpana puolueena 125 paikallaan, mikä on kuusi vähemmän kuin aiemmin. Puolueen Gérard Larcher, 77, on toiminut senaatin puhemiehenä yli vuosikymmenen ajan, ja hänen odotetaan tulevan valituksi uudelleen ensi viikolla.
Sosialistisenaattori Laurence Rossignol kysyi, siirtyvätkö oikeisto ja keskusta nyt lähemmäs Kansallista liittoumaa maahanmuutto- ja sosiaalipolitiikassa.
Vasemmistopopulistinen La France Insoumise sai myös ensimmäisen senaattipaikkansa Gabriel Amardin myötä Rhônessa. Puoluejohtaja Jean-Luc Mélenchon kutsui tätä hyväksi enteeksi omalle ehdokkuudelleen vuonna 2027.
Emmanuel Macron ei voi asettua ehdolle kolmannelle kaudelle. Reuters viittaa mielipidemittauksiin, joiden mukaan Kansallinen liittouma johtaa ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta.
