Ruotsin pelloilla kasvatetut bataatit voisivat saavuttaa markkinat vuonna 2029. Ensin Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) ja Lundin yliopiston tutkijat karsivat lajikkeet kolmeen tai neljään.
Kesällä 2025 tutkijat istuttivat yli 5 000 geneettisesti ainutlaatuista siementä 22 risteytyksestä pellolle Borgebyssä, Etelä-Ruotsissa, yhteistyössä alueellisen maatalousseuran Hushållningssällskapet Skånen kanssa. Tulokset ylittivät odotukset, SLU kirjoittaa. Jatkotutkimuksiin on valittu yli 400 korkean suorituskyvyn lajiketta.
Ensi vuonna testataan 40 lajiketta, tavoitteena löytää kolme tai neljä kaupalliseen viljelyyn sopivaa, Epoch Times raportoi. Projektin johtaja Dennis Eriksson toivoo todella korkeita satoja.
— Toivon ja uskon, että jotkin lajikkeistamme voivat tuottaa jopa 35–40 tonnia hehtaarilta. Ja silloin puhutaan siitä, että se kannattaa maanviljelijälle, SLU:n tutkija Dennis Eriksson kertoo maatalousjulkaisu ATL:lle Epoch Timesin toistamassa lainauksessa.
Lajikkeita testaa myös noin 60 viljelijää Etelä-Ruotsista aina pohjoiseen Kiirunaan asti. Yli 1 400 ihmistä osoitti kiinnostusta, kun tutkijat etsivät osallistujia. Pohjoisessa lyhyt kasvukausi on suurin haaste, sillä bataatit tarvitsevat noin 95–100 päivää kehittyäkseen kunnolla.
Ensi vuonna tutkijat arvioivat myös lajikkeiden varastointiominaisuuksia ja ravintosisältöä. Tavoitteena on tunnistaa kaupallisesti kannattavat lajikkeet vuonna 2028, mutta vielä yksi vuosi kenttäkokeita saatetaan tarvita ennen markkinoiden avaamista vuonna 2029.
