Mainos:

Australia on poistanut viidelta terroristilta kansalaisuuden – ”Eivät enää tervetulleita Australiaan”

Julkaistu 10.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Australia on poistanut kansalaisuuden viideltä Lähi-itään taistelemaan matkustaneet IS-taistelijan kansalaisuuden. Lehden mukaan kyseiset henkilöt eivät enää ole tervetulleita Australiaan. Viranomaisten mukaan kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä on matkustanut Lähi-itään, taistelemaan terroristijoukko IS:n puolesta.

Australian sisäministeri Peter Duttonin mukaan, terroristien rinnalle taisteluun matkustaneet henkilöt ovat kääntäneet selkänsä Australialle sillä, että liittyivät tähän kauhistuttavaan terroristiryhmään.

"Minä en halua, että nämä ihmiset ovat tulossa takaisin tänne. Minä haluan, että he pysyttelevät niin kaukana meidän rannoiltamme, kuin se vain on mahdollista", Dutton toteaa ja muistuttaa, että hallituksen päällimmäinen prioriteetti on varmistaa maan kansalaisten turvallisuus.

Australialla on erityisesti terrorismiin osallistuvien henkilöiden kansalaisuuden poistoon laadittu laki. Tämä toki sillä ehdolla, että yksilöllä on kaksoiskansalaisuus, sillä kansainvälinen oikeus kieltää henkilöltä tämän ainoan kansalaisuuden viemisen. Maa on poistanut maan kansalaisuuden tähän mennessä kuudelta ihmiseltä niin, että kansalaisuuden poiston perusteluna on ollut "Australian etujen vastainen toiminta terrorismiin osallistumisesta".

Kontrasti Eurooppaan on melkoinen. Esimerkiksi Ruotsissa paikallisen Keskustapuolueen poliitikot ovat halunneet tarjota palaaville IS-terroristeille työtä ja terapiaa. Maassa on myöskin viime vuosien aikana ollut tapetilla terroristeille tarjottavat ilmaiset ajokortit ja asunnot, ynnä muut ”ohituskaistat” avustuksien äärelle.

Mainos:

Lähde: SMH , Fria Tiden

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
reali elämän faktat ristiriidassa mielikuviin
reali elämän faktat ristiriidassa mielikuviin
8 years ago

Yle mainostaa jasper pääkösen elokuvaa poliitista syistä
vaikka faktat ovat hitusen karumpaa kertomaa
kuka siellä amerikassa eniten niitä väkivalta huume rikoksia tekevät
eli falls naaration YLE

Mustille miehille jaetaan ahkerasti tuomioita USA:ssa

ULKOMAAT 29.6.2008
MIKÄHÄN TILANNE VUONNA 2018
GANSTÄ RAPIN KULTA AIKOINA USAN HUUME EPIDEMIAN AIKANA

JOKAISESSA VAKAVAMASSA RIKOKSESSA MELKEIN USASSA TEKIJÄ ON MUSTA
PAHIMAT HUUME JENGIT OVAT MUSTIEN HALUSSA TAI MEXIKAANIEN KUTEN M 13

MUTTA 2018 KLUX KLUX KLAANI ON PAHIN UHKA USASSA

NÄIDEN PUNA VIHER VASURI LIBERAALI SUVAKKI TOIMITAJIEN MIELENVIKAISISSA PÄISSÄ

KUTEN SUOMESSA Heidän mielestään
valhelisella uutisoinilla — ÄÄRI OIKEISTO

Vaikka suomessa ei ole aktiivista äärioikeisto liikehdintää tutkimus tulos fakta

Amerikkalainen oikeusjärjestelmä jakaa erilaista oikeutta riippuen siitä, onko oikeuden käytön kohteena musta tai valkoinen. Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestön raportin mukaan epätasa-arvo on räikeimmillään huumerikoksista epäiltyjen kohtelussa.
Sen mukaan mustat miehet joutuvat lähes 12 kertaa todennäköisemmin vankilaan huumerikoksista kuin valkoiset. Tämä siitä huolimatta, että huumeiden käyttö on suurin piirtein yhtä yleistä niin valkoisten kuin mustienkin parissa.

Synkkien tilastojen taustalla on useita selittäviä tekijöitä. Yksi niistä on poliisin toimintaan tiukasti juurtunut tapa harrastaa laitonta rotuprofilointia. Valkoisia yksinkertaisesti pysäytetään rutiinitarkastuksiin murto-osa verrattuna mustiin.

Poliisien huumevalvonta myös keskittyy nimenomaan mustien ja muiden rotuvähemmistöjen asuinalueille samalla kun valkoisissa naapurustoissa esimerkiksi marihuanan polttelua katsotaan helpommin läpi sormien.

Toinen syy mustien ja valkoisten valtavaan epäsuhtaan huumerikoksista vankilaan tuomittujen joukossa on oikeuslaitoksen tapa kohdella valkoisia lempeämmin kuin mustia.

Sentencing Project -järjestön mukaan kun valkoiset jäävät kiinni samoista huumerikoksista kuin mustat, heille langetetaan selvästi lievempiä tuomioita ja he selviävät huomattavasti mustia todennäköisemmin ehdonalaisella ilman päivänkään istumista vankilassa.

Noin neljä viidesosaa kaikista huumetuomioista Yhdysvalloissa annetaan laittomien huumeiden hallussapidosta.

Yhdysvalloissa tehtiin vuonna 2006 yhteensä 1,89 miljoonaa huumeisiin liittyvää pidätystä. Määrä on lievässä kasvussa, edellisenä vuonna luku oli 1,85 miljoonaa. Vielä vuonna 1980 huumepidätyksiä tehtiin vain 581 000.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan rotuprofiloinnista johtuen mustien huumepidätysten määrä on kolminkertaistunut vuoden 1980 jälkeen verrattuna valkoisten amerikkalaisten huumepidätyksiin.

Yhdysvallat on edelleen maailman innokkain vangitsija. Tilastojen mukaan joka sadas amerikkalaisaikuinen istuu parhaillaan vankilassa.

Mustista 20-34-vuotiaista amerikkalaismiehistä joka yhdeksäs on kalterien takana.

ro
ro
8 years ago

Vai on kansalaisuuden poistoon laki,mitä sitten.Hengen poistolaki, siis kuolemantuomio ainut toimiva laki,tälläisissä tapauksissa,ählämit,muslimit hoitavat pois päiviltä terroristit äärimmäisen tehokkaasti.

juha.
juha.
8 years ago

Suomessa SDP:n mielestä tälläiset ”hemmot” ”ansaitsevat” mitä parhaimman kohtelun ja suojelun Hölmölässä, sillä heidän kaltaisiaan Suomi juuri tarvitsee ikääntyvien suomalaisten perseen pyyhkijöiksi.
Sanonpahan vain, että tiedätte miten käy kun SDP:stä tulee seuraava hallituspuolue. Aivan samoin kuin Epsajanssa sikäläisen sosialistipuolueen päästessä valtaan, johon nyt noiden umpi-hullujen maailmanparantajien takia tunkee varsinainen pidikkeetön Afrikan neekereiden tulva kun Italian oikeistohallitus on tukkinut sikäläiset rajat. On sanomattakin selvää, että jo tähänastiset villit apinanraivoiset nekrut ovat saaneet Espanjan kaupungit kaaoksen valtaan keskellä päivää tapahtuneiden rikosaallon vuoksi ja heidän selkäänsä vielä turvaten kommunisti-suvakkien armeija, joka huutaa hysteerisesti rasismia, jos noita apinoita edes yrittääkään saada minkäänlaiseen rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan kantaväestöä ja valkoisia turisteja kohtaan tekemistään räikeistä ryöstöistä ja murhista.
On selvää, että Espanjan turismi tulee kokemaan saman jättiläismäisen romahduksen kuin Ranskan ja Saksan kohdalla on myös v. 2015 alkaneen haittamaahanmuutto -tsunamin jälkeen on tapahtunut.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Petteri Orpo ja Juha Sipilä lennättävät ne viisi tuota pikaa Suomeen muun terroristi rahdin mukana. Sipilän hallituksen ja vihervasemmiston mielestä muslimien ihmisoikeus on tulla Suomeen elätiksi ja suorittamaan terrori-iskuja.

huugo
huugo
8 years ago
Reply to  Röhkäle

Ja sipilä lupaisi vielä kaikkea hyvää totemalla kameroille, tätähän tämä nyt on ympäri maapallon. Samaan lähetykseen pääsee myös liuhupartainen Jihadisti joka suoltaa satuja ja tarinoita isosta pahasta sudesta joka oli puhkunut talon nurin kotimaassa. Kaikki maksetaan, kultahampaista lähtien.

Mielienpahoittaja
Mielienpahoittaja
8 years ago

Mutta silti Australiassa ainoana maana maapallolla valkoisen lääkärin/hoitajan pyydettävä lain mukaan anteeksi kun potilaaksi tulee n*****i, joten ko maassa on kaikkein isoin muslimi-infaasio menossa, jopa paljon pahempi kun ruotsissa, jos etitte uutisia netistä, huomaatte että Australissa on halalteurastomoja lähes vieri vieressä ja katukuva on muslimipaskoilla täytettyä.

Punainen Puolikuu: Iranissa raunioista pelastettu yli 7 250 ihmistä

Lähi-idän eskalaatio

Julkaistu 3.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Teheranissa esiteltiin torstaina uusia pelastusajoneuvoja, jolloin Punaisen Puolikuun johtaja kertoi, että yli 7 250 ihmistä on pelastettu elävänä raunioista sodan aikana.

TEHERAN, 2. lokakuuta (Xinhua) -- Yli 7 250 ihmistä on vedetty elävänä raunioista Iranissa Yhdysvaltojen ja Israelin aloittaman 40 päivää kestäneen sodan aikana, kertoi iranilainen pelastusviranomainen.

Iranin Punaisen Puolikuun (IRCS) johtaja Pirhossein Kolivand esitti lausunnon torstaina Teheranissa pidetyssä tilaisuudessa, jossa järjestölle luovutettiin uusia pelastus- ja avustusajoneuvoja sekä laitteita, kertoi Iranian Labour News Agency.

Kolivand katsoi pelastussaavutuksen olevan nykyaikaisten laitteiden käytön ansiota operaatioissa.

Hän kuvaili IRCS:n kaluston ja laitteiston kehitystä viime vuosina "ennennäkemättömäksi" ja lisäsi, että järjestöllä on yli kuusi miljoonaa vapaaehtoisjäsentä valtakunnallisesti.

Mainos:

Israel ja Yhdysvallat käynnistivät 28. helmikuuta yhteisiä ilmaiskuja Teheraniin ja muihin Iranin kaupunkeihin. Iran vastasi ohjus- ja lennokki-iskujen aalloilla, jotka kohdistuivat Israeliin sekä Yhdysvaltojen tukikohtiin ja kohteisiin alueella, ja tiukensi otettaan Hormuzinsalmesta.

Tilapäinen tulitauko saavutettiin huhtikuussa, vaikka Yhdysvallat ja Iran vaihtoivat useita iskuja sen jälkeen.

Puhuessaan lehdistötilaisuudessa New Yorkissa viime kuun lopulla Iranin ulkoministeri Seyed Abbas Araghchi sanoi, että yli 5 000 ihmistä, mukaan lukien satoja naisia ja lapsia, sai surmansa Yhdysvaltojen ja Israelin "aggressiossa" Irania vastaan.

Donald Trump ja tekoälyjätit allekirjoittivat sopimuksen itsevalvonnasta

Tekoälyn tulevaisuus

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Trump, Musk ja Huang Valkoisen talon pöydän ääressä tiistaina, kun johtajat allekirjoittivat vapaaehtoisen turvallisuussopimuksen.

Donald Trump ja tekoälyjätit, Yhdysvaltojen suurimpien yritysten johtajat, allekirjoittivat tiistaina sopimuksen omien järjestelmiensä tarkastamisesta. Trump kutsuu sopimusta moraalisesti sitovaksi, mutta toteaa sen olevan vapaaehtoinen ja ettei tällä hetkellä ole suunnitelmia uuden valvontaviraston perustamiseksi.

Elon Musk (xAI), Mark Zuckerberg (Meta), Sundar Pichai (Google) ja Jensen Huang (Nvidia), joka on puhunut sääntelyä vastaan, kokoontuivat Valkoiseen taloon tiistaina. Dario Amodei (Anthropic) ja Greg Brockman (OpenAI:n johtaja) osallistuivat myös kokoukseen.

Kokous merkitsi Muskin paluuta Valkoiseen taloon sen jälkeen, kun hän oli jonkin aikaa erimielisyyksissä Trumpin kanssa. Presidentti ja yritysjohtajat allekirjoittivat kokouksessa Valkoisen talon superälysopimuksen (White House Accord on Super Intelligence).

Yritykset sitoutuvat nelitasoiseen tarkastusjärjestelmään. Näihin kuuluvat niiden omat suojatoimet kyberhyökkäyksiä, biologisia riskejä ja kemiallisia uhkia vastaan, sekä sisäinen arviointiryhmä.

Mainos:

Riippumattomat tarkastajat ja hallituksen valiokunta käyvät raportit läpi. Yritykset tulevat myös tapaamaan säännöllisesti keskustellakseen yhteisistä säännöistä.

— Sovimme useista asioista, mukaan lukien yhteisestä seurannasta, erityisistä hallituksen valiokunnista ja yksinkertaisesti toistemme kotitehtävien arvostelusta, Elon Musk korosti.

Sopimuksen viimeinen kappale jättää oven auki myöhemmälle lainsäädännölle: ”Ajan myötä saattaa olla järkevää kirjata nämä vaiheet lakeihin tai asetuksiin”.

Donald Trump sanoi, että vallalla on uskomus, jonka mukaan alan tulisi pitkälti säännellä itseään, ja vertasi asiakirjaa johonkin perustuslakia lähestyvään. Hän vastasi kieltävästi kysymykseen siitä, tarvitaanko ihmisten suojelemiseen tekoälyltä muutakin kuin rakkautta isänmaata kohtaan.

Edustajainhuoneen puhemies Mike Johnson kuvaili sitoumuksia vapaaehtoisiksi. Varapresidentti JD Vance torjui nimenomaisesti valtion valvonnan, joka olisi mallinnettu elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) tai ilmailuhallinnon (FAA) mukaan.

— Ratkaisu joihinkin tekoälyn riskeihin on se, että otatte riskit vakavasti, ei se, että tulette hallituksen luokse pyytämään sääntelyjärjestelmää, joka voisi pahentaa asioita, Vance sanoi.

Varapresidentti korosti, että liittovaltion kauppakomissio (FTC) ja oikeusministeriö voivat jo nyt saattaa kehittäjiä vastuuseen tuotteista, jotka vahingoittavat kuluttajia.

Uusi nimi, sama laki

Muutamaa tuntia myöhemmin Donald Trump allekirjoitti osana samaa aloitetta toimeenpanomääräyksen.

Valkoinen talo julkaisi tekstin, joka velvoittaa toimeenpanovallan virastoja käyttämään termejä superäly (Super Intelligence) ja SI termien tekoäly (artificial intelligence) ja AI sijasta.

Nimenmuutos koskee virallista kirjeenvaihtoa, verkkosivustoja, raportteja ja toimintaohjeita lain sallimissa rajoissa.

Virastojen ei tarvitse kirjoittaa uudelleen vanhoja säädöksiä, sopimuksia tai historiallisia asiakirjoja. Raporttien mukaan termeillä säilyy niiden aiempi oikeudellinen merkitys.

Superäly tarkoittaa sitä, minkä laki määrittelee jo nyt tekoälyksi. Presidentin tiedeneuvonantajalla on 60 päivää aikaa ehdottaa muutoksia lakisääteiseen kieleen.

Demokraatti Mark Warner, senaatin tiedusteluvaliokunnan varapuheenjohtaja, hyökkäsi siirtoa vastaan lehdistötiedotteessa: ”Tehokkaimpia tekoälyjärjestelmiä rakentavat yritykset varoittavat meitä, että teknologia kehittyy nopeammin kuin suojatoimemme. Presidentin vastaus? Nimetä se uudelleen ja kehottaa sitä kehittäviä yrityksiä sääntelemään itseään”.

Republikaanien vastustus senaatissa esti Warnerin oman tekoälyriskejä koskevan lakiesityksen samana päivänä.

Yhdysvaltojen raportoidaan odottavan välivaalien yli ennen uusia iskuja Iraniin

Lähi-idän eskalaatio

Julkaistu 30.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Axios raportoi, että Yhdysvaltain viranomaiset uskovat laitojen iskujen Iraniin voivan odottaa välivaalien yli.

Qatarin välitystoiminta Yhdysvaltojen ja Iranin välillä on Axioksen mukaan pysähtynyt. Sivusto raportoi, että Yhdysvaltain viranomaiset uskovat Donald Trumpin voivan määrätä paluun laajoihin taisteluihin Irania vastaan välivaalien jälkeen.

Axios väittää kolmeen neuvottelut tuntevaan lähteeseen viitaten, ettei kumpikaan osapuoli ole valmis joustamaan. Sivusto kirjoittaa, että Qatarin tämänviikkoiset yritykset saavuttaa diplomaattinen läpimurto ovat tuottaneet laihoja tuloksia. Raportin mukaan umpikuja vahvistaa molempien osapuolten näkemystä siitä, että uusi sotilaallinen konflikti on käymässä yhä todennäköisemmäksi.

Qatar aikoo jatkaa yrittämistä, mutta Axioksen mukaan se on yhä turhautuneempi sekä Washingtoniin että Teheraniin.

Ilmoitus, joka tuli qatarilaisten ollessa vielä paikalla

Qatarilainen välittäjä Ali al-Thawadi tapasi Iranin ulkoministerin Abbas Araghchin ja tämän valtuuskunnan New Yorkissa useiden tuntien ajan maanantaina. Erään lähteen mukaan he keskustelivat Qatarin kaksisivuisesta kompromissiehdotuksesta.

Mainos:

Kahden muun lähteen mukaan ehdotus käsittelisi sekä Iranin vaatimusta, että Yhdysvallat purkaa merisaartonsa, että Yhdysvaltojen vaatimusta Iranin myönnytyksistä ydinohjelmakysymyksessä.

Samana iltana al-Thawadi tapasi Trumpin lähettilään Jared Kushnerin ja muita Yhdysvaltain viranomaisia Washingtonissa. Varapresidentti JD Vance liittyi seuraan hetkeksi. Valkoinen talo kieltäytyi kommentoimasta.

Samana aamuna sävy Valkoisesta talosta oli ollut hyvin erilainen. Yhdysvaltain viranomaiset kertoivat useille medioille, mukaan lukien Axio Selle, että keskustelut olivat positiivisia ja rakentavia ja että Iran oli osoittanut joustavuutta ydinkysymyksissä. Heidän mukaansa Trump oli valmis tarjoamaan pakotteiden lieventämistä ja jäädytettyjen varojen vapauttamista vastineeksi konkreettisista askeleista ydinohjelman supistamiseksi.

Muutamaa tuntia myöhemmin, Qatarin viranomaisten ollessa yhä Valkoisessa talossa, Trump kirjoitti Truth Socialissa, ettei hän ollut tarjonnut Iranille mitään.

Molemmat osapuolet odottavat toistensa liikkeitä

Yksi lähteistä sanoo, etteivät maanantain keskustelut tuottaneet merkittävää edistystä. Lähteen mukaan tilanne on umpikujassa: Iran esittää vaatimuksia, joita Yhdysvallat ei voi hyväksyä, kun taas Yhdysvallat uskoo olevansa voitolla eikä siksi näe tarvetta kompromisseille.

Axiosin mukaan myös Pakistan ja Egypti, jotka toimivat myös välittäjinä alueella, ovat kehottaneet Irania tekemään myönnytyksiä ydinohjelmansa suhteen. Toinen lähde kertoo iranilaisten vastanneen, että he voisivat harkita sitä vasta sen jälkeen, kun Yhdysvallat palaisi kesäkuun yhteisymmärryspöytäkirjaan.

Iranin korkeimman kansallisen turvallisuusneuvoston sihteeri Mohsen Rezaei sanoi tiistaina Iranin lehdistön mukaan, että Iran oli esittänyt ehtonsa Yhdysvalloille, mutta Trump oli kykenemätön tekemään päätöstä. Rezaein mukaan presidentti on juuttunut suohon, kykenemättömänä joko neuvottelemaan tai taistelemaan.

Trump itse sanoi toimittajille samana päivänä, että iranilaisilla menee erittäin huonosti. Hän ei tiennyt, olivatko he vielä valmiita antamaan periksi, mutta sanoi heidän tekevän niin. Trumpin mukaan kyse on Iranin estämisestä hankkimasta ydinasetta, jollaista sille ei saa sallia.

Axios raportoi 27. syyskuuta, että Trump oli hylännyt Iranin ehdotuksen Hormuzinsalmen avaamisesta ja ydinkeskustelujen jatkamisesta, jos Yhdysvallat purkaisi saarron, poistaisi öljynmyyntiin kohdistuvat pakotteet ja palauttaisi tulitauon. Kysyttäessä, harkitseeko hän iskujen jatkamista Irania vastaan, Trump vastasi ajattelevansa sitä jatkuvasti.

Milei antoi Lontoolle kaksi viikkoa aikaa keskeyttää Falklandinsaarten öljyhanke

Julkaistu 29.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Javier Milei Davosissa tammikuussa 2025. Maanantaina hän antoi Britannialle kaksi viikkoa aikaa keskeyttää Sea Lion -öljyshanke.

Argentiinan presidentti Javier Milei antaa Britannialle kaksi viikkoa aikaa keskeyttää Sea Lion -öljyshanke Falklandinsaarten pohjoispuolella. Muussa tapauksessa Argentiina vie kiistan kansainväliseen merioikeustuomioistuimeen.

Ilmoitus annettiin maanantaina. Milein hallitus totesi Argentiinan aloittavan kansainvälisen välimiesmenettelyn Britanniaa vastaan saarten lähellä tapahtuvasta öljyntuotannosta. Argentiina kutsuu saaria Malviinoiksi ja vaatii niitä itselleen, Buenos Aires Times raportoi.

Milei kirjoitti X-palvelussa ohjeistaneensa ulkoministeriötä ja valtion lakimiehiä aloittamaan välimiesmenettelyn Britanniaa vastaan koskien "resurssiemme laitonta ryöstöä Sea Lion -hankkeen kautta Pohjois-Falklandin altaalla".

Hän ilmoitti määräajan yhtä suorasti: "Jos Britannia ei lopeta laitonta hyödyntämistä kahden viikon kuluessa, menemme kansainväliseen merioikeustuomioistuimeen".

Mainos:

Merioikeus aseena

Hallitus haluaa käyttää Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) liitteen VII mukaista välimiesmenettelyä. Jos Lontoo ei noudata vaatimusta määräaikaan mennessä, Argentiina hakee välittömästi väliaikaisia toimenpiteitä merioikeustuomioistuimelta (ITLOS). Menettelyllä pyritään myös estämään uudet etsintäluvat alueella, jota Argentiina pitää omana mannerjalustanaan.

Presidentin kanslia viittaa kahteen YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan. Päätöslauselma 2065 tunnusti suvereniteettikiistan olemassaolon ja kehotti osapuolia neuvottelemaan. Argentiinan mukaan päätöslauselma 31/49 kehottaa molempia osapuolia pidättymään yksipuolisista toimista. Hallitus sanoo Britannian öljyntuotannon rikkovan kansainvälistä oikeutta ja aiheuttavan korvaamatonta vahinkoa Argentiinan suvereeneille oikeuksille.

Edellisenä päivänä alueellinen argentiinalainen tuomari oli määrännyt öljyhankkeen keskeytettäväksi sotaveteraanien ja ympäristöjuristien pyynnöstä.

Esiintymä sisältää 1,7 miljardia tynnyriä

Sea Lionia operoivat brittiläinen Rockhopper ja israelilainen Navitas. Kenttä sijaitsee hieman yli 220 kilometriä saarilta pohjoiseen, ja sen arvioidaan sisältävän 1,7 miljardia tynnyriä öljyä, Reuters kertoo. Tuotannon odotetaan alkavan vuonna 2028. Yhtiöt sanoivat syyskuun alussa, että niillä on voimassa olevat luvat, eivätkä ne odota viimeaikaisten tapahtumien vaikuttavan merkittävästi hankkeen aikatauluun.

Lontoo on puolustanut saarelaisten oikeutta kehittää luonnonvarojaan ja tukenut yhtiöitä. Britannia, joka on hallinnut saaria vuodesta 1833, ei tunnusta Argentiinan lainkäyttövaltaa alueella.

Syyskuun 4. päivänä, ennen uhkavaatimusta, ulkoministeri Ed Miliband kirjoitti X-palvelussa, että "saaret ovat brittiläisiä ja pysyvät sellaisina, koska se on saarelaisten ylivoimainen kanta".

Trump avasi oven

Milei sanoo Donald Trumpin rohkaisseen häntä elvyttämään Argentiinan vaatimuksen sanomalla, että Yhdysvallat voisi harkita uudelleen puolueettomuuttaan kiistassa. Trump sanoi GB Newsille, ettei hän ole varma, olisiko Britannia valmis taistelemaan saarista uudelleen.

Syyskuussa Milei esitteli lakiesityksen saarten luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuvien pakotteiden tiukentamisesta ja määräsi sotilastukikohdan rakentamisen jatkamisesta Tulimaassa.

Argentiina hävisi saarista käydyn sodan vuonna 1982 sen jälkeen, kun sen sotilasdiktatuuri yritti vallata ne takaisin. Taistelut kestivät 74 päivää, ja yli 900 ihmistä kuoli. Milein määräaika umpeutuu lokakuun puolivälissä.