Mainos:

Auratun lumen sijoittamista mereen ei tarpeen kieltää lainsäädännössä

Julkaistu 31.10.2020 – Kirjoittaja Toimitus

Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan auratun lumen mereen tai vesistöön kaatamista ei kannata kieltää lailla ympäristöhaittojen torjumiseksi. Lunta ei sijoiteta sisävesiin lainkaan ja mereen vain Helsingissä, minkä vuoksi koko Suomea koskeva kielto tai vaatimus ympäristöluvasta tai ympäristövaikutusten seurannasta ei ole tarpeen. Ympäristönsuojelumääräykset ja jätelaki mahdollistavat tarvittaessa puuttumisen lumen mereen sijoittamiseen.

Ympäristöministeriö ja Helsingin kaupunki:

Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa selvityksessä perehdyttiin lumenhallinnan tilanteeseen erikokoisissa kunnissa ja kaupungeissa ympäri Suomen. Kunnat ja kaupungit kuljettavat kaduilta auratut lumet kuorma-autoilla maalla sijaitseville lumen vastaanottopaikoille odottamaan luonnollista sulamista. Poikkeus on Helsinki, jolla on käytössään yksi merellä sijaitseva lumen vastaanottopaikka ja kuusi maalla sijaitsevaa lumen vastaanottopaikkaa.

Laissa säädettävän täyskiellon tai ympäristölupa- ja ympäristövaikutusten seurantavelvollisuuden sijaan lumen mereen kaatamiseen on sopivampaa puuttua tarvittaessa ympäristönsuojelulain mukaisilla ympäristönsuojelumääräyksillä paikalliset olosuhteet huomioiden. Myös jätelain roskaamiskiellon nojalla on mahdollista puuttua lumen mereen sijoittamiseen.

Mainos:

Merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät roskaantumiseen – haitallisista tai rehevöittävistä aineista ei riskiä

Selvityksen mukaan lumen sijoittaminen mereen tai vesistöihin aiheuttaa roskaantumista ja toimii mikromuovien reittinä vesistöön tai mereen. Helsingissä mereen päätyy lumen mukana normaalilumisena talvena useita tuhansia kiloja roskaa ja arviolta yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia.

Haitallisten tai rehevöittävien aineiden pitoisuudet lumessa ovat pienet, eivätkä siksi aiheuta merkittävää riskiä meriympäristölle. Lumen sisältämä tiesuola aiheuttaa korkeintaan paikallisen ja ajallisesti rajoittuneen ekologisen riskin erityisesti sulamiskauden alussa. Raskasmetallien määrä lumessa on niin vähäinen, ettei se aiheuta ympäristöriskiä. Lumen rehevöitymistä lisäävä vaikutus on kokonaisuuden kannalta merkityksetön.

Helsinki pyrkii vähentämään lumen käsittelyn ympäristöhaittoja

Helsingin kaupunki pyrkii vähentämään lumen käsittelyn ympäristöhaittoja monella tapaa. Helsingin kaupunki selvittää mereen päätyvän lumen sisältämän roskan määrää ja laatua. Vähälumisen talven vuoksi selvityksen teko siirtyi vuodella alkavaan talvikauteen. Tiedon avulla roskaantumisen haittoja voidaan saada hallintaan, ennen kuin lumen käsittelylle saadaan mahdollisesti muita pysyviä ratkaisuja.

Kaupungilla on käynnissä myös lumen käsittelyn innovaatiopilotti, jossa kokeillaan erilaisia teknologioita:

  • Lumen mereenkaadon ympäristöhaittoja pyritään vähentämään verhopuomiratkaisun avulla. Verhopuomilla estetään roskien, muovien ja muiden epäpuhtauksien leviämistä mereen.
  • Yhtenä kokeilukohteena on lumen sulatusteknologioiden selvittäminen. Tarkoitus on tutkia kaukolämpöä energialähteenä käyttävää lumen sulatuskonttia.
  • Lisäksi kehitetään sulaneen lumen haitallisuuden seurantamenetelmää, joka välittää tietoa lumen seassa tulleista mahdollisista haitta-aineista.

Tärkeässä roolissa on riittävien lumen vastaanottoalueiden varmistaminen erityisesti Helsingin kantakaupungin alueella. Helsingin kaupunki on hyvin tietoinen siitä, että lumen merivastaanotto ei ole ympäristön kannalta ongelmatonta. Kaupunkiympäristölautakunnan 29.10.2019 tekemän päätöksen mukaisesti Helsinki selvittää aktiivisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja lumen merivastaanoton lopettamiseksi ja pyrkii lopettamaan lumenkaadon mereen ottaen kuitenkin huomioon kokonaisvaikutukset ympäristöön. Nykyisessä toimintaympäristössä Helsingin kaupungilla ei toistaiseksi ole mahdollisuuksia luopua lumen mereenkaadosta. Lyhyet kuljetusmatkat aiheuttavat vähemmän hiilidioksidipäästöjä sekä häiriötä, ruuhkautumista ja melua tiiviisti asutussa kantakaupungissa.

Ympäristöministeriö seuraa tilanteen kehittymistä Helsingissä.

Lähde: Ympäristöministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Puolueeton
Puolueeton
6 years ago

Vihreän ympäristöpolitiikan vikana on suuri tietämättömyys luonnosta ja vallanhaluinen pyrkyryys

Suomen ympäristöpoliitiikka on paradoksaalista vihreää politiikkaa. Tutkitaan ja pohditaan teiltä poistetun lumen aiheuttamia ympäristöriskejä. Ei tajuta, että vesien mukana vesistöihin purkautuu samoja aineita kuin lumien mukana. Kaiken lisäksi lumi poistetaan kulkuväylitä melko nopeasti, joten se ei pahasti ehdi edes roskaantua. Vasta sataneen lumen sulaminen vesistöissä jopa vähentää päästöjä, koska lumen sulamisvesi ei aiheuta huuhtoutumista.

Vihreä politiikka ei kiinnitä ainakaan näkyvästi huomiota todellisiin ympäristöongelmiin. Avohakkuut aiheuttavat luonnon tuhoontumista ja ympäristön rehevöitymistä. Sitä tekee myös soiden kaivelu ja turvetuotanto. Tästä toiminnasta aiheutuvat orgaaniset päästöt kuluttavat vesistöjen happea ja aiheuttavat fosforipäästöjä. Ravinnepäästöistä syytetään kansalaisia ja elintarviketuotantoa, vaikka näiden päästöt eivät riitä rehevöittämään järviä eikä meriä.

juha II
juha II
6 years ago

Mielestäni olellisesti suurempi ja vahingollisempi ongelma on kannetun veden kaataminen kaivoon, koska se ei tunnetusti pysy siellä! Tämä olisi ehdottomasti kiellettävä ämpäristö -lainsäädännöllä kaikilta kantasuomalaisilta ja tataareilta (joista ei ole ongelmia), mutta sen sijaan poiikkeuslailla salittava muslimeille, Yhdysvaltain demokratuuriselle puolueelle, BLM:lle, ANTFA:lle, ”Elon -kärsijöille” ja Vihreille. Feministit on jätettävä valitettavasti tämän kattavan poikkeusluvan ulkopuolelle, koska heitä ei voi auttaa edes aivoleikkaus, jossa ne poistetaan ja tilalle laitetaan Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin kloonatut aivot, joista on rajattu ainoastaan hitsipillin käyttöön tarvittava synapsi.

Demokraturiumi
Demokraturiumi
6 years ago
Reply to  juha II

Milloin teet stand-up -esiintymisen?

Nyt on lock down, mikä on tavallaan stand-up in vastakohta.

Stand up for what is your birthright – or covid -crime will remove ALL you human rights, including right to work in order to aquire property and the free speech.

Kyrvän syylä
Kyrvän syylä
6 years ago

Se on yks vitun sama mihinkä lumen tungetaan kun hesa täynnä muurareita jotka pyllistää jutikoille!

satusetä
satusetä
6 years ago

Hölmölandia Suomen kunnallispäättäjien viimeinen älyn väläys. Mihin menee se lumien sulamisista syntynyt vesimassa? . Mitä niin erikoisen vaarallista on auratussa lumessa ? Saattaahan siinä olla joku tupakantumppi ja renkaista irronnutta kumia, ehkä jokunen hiekanmurukin. Ei ole enää lyijypäästöjäkään. Miten lie viina-autojen alkojäämiä ? Pyytäkää hyvät päättäjät se kuuluisa hölmöläisiä opastanut ”viisas-Matti” apuun. (ei vanhasen mattia) , niin saataisiin vanha maalaisjärki takaisin päätöksen tekoon.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu tänään 08:18 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.