Mainos:

Alkuvuoden tilastot osoittavat: Viranomaisille välitetyt kiireelliset tehtävät lisääntyneet

Julkaistu 3.5.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Hätäkeskuslaitoksen ensimmäisen vuosineljänneksen tilastojen perusteella hätäilmoitusten kokonaismäärä on hieman laskenut vuoden 2016 vastaavaan aikaan verrattuna. Sen sijaan hätäilmoituksista seuranneet tehtävien välitykset eri viranomaisille ovat nousseet. Suurin tehtäväkasvu on sosiaalitoimella.

Tammi-maaliskuun aikana Hätäkeskuslaitos vastaanotti 600 000 hätäilmoitusta. Muille viranomaisille välitettiin kyseisellä ajanjaksolla yhteensä noin 286 000 tehtävää. Viranomaisille välitettyjen tehtävien määrä nousi viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 3,9 prosenttia. Eniten tehtäviä välitettiin terveystoimelle (59 %).

Sosiaalitoimelle välitettyjen tehtävien kokonaismäärä kasvoi jopa 33 % viime vuodesta. Sosiaaliviranomaisten hälytykset kasvoivat erityisesti Turun ja Keravan hätäkeskusten yhteistoiminta-alueilla.

Hätäilmoituksista 21 % oli virheellisiä ilmoituksia, jotka eivät olisi kuuluneet hätäkeskuksen hoidettavaksi. Vaikka määrä on edelleen suuri, virheellisten ilmoitusten määrä on viime vuosina laskenut tasaisesti. Tammi-maaliskuun 2017 tilastojen mukaan suunta on edelleen oikea ja hätäkeskuksiin kuulumattomat puhelut jatkavat edelleen laskuaan.

Mainos:

Hätäpuheluiden vastausaikatavoitteissa ei ensimmäisellä vuosineljänneksellä saavutettu aivan viime vuoden vastaavan ajan tasoa. Vastausajat ovat kuitenkin tavoitteen mukaisella tasolla, sillä 92 % hätänumeroon soittaneista sai vastauksen 30 sekunnissa.

Lähde: 112.fi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Asiat järjestykseen
Asiat järjestykseen
9 years ago

Se mikä tässä oikeasti mietiyttää on matujen hylky-päätökset. Kun tiedetään että korkeimman oikeuden- sekä korkeimman hallinto-oikeuden ikeudenkäyntimaksu on 500e, niin kuka sen maksaa näiden matujen hylkypäätöksistä?

On aivan varmaa että matut eivät sitä maksa. Hehän ovat saaneet hylkäävän päätöksen jolloin rahantulo loppuu ja heidät karkoitetaan Suomesta. Tai ainakin pitäisi. Mutta että jos 10 000 matua kuormittaa oikeusjärjestelmäämme, ja tulee 10 000 hylkäävää päätöstä mikä tarkoittaa 50 miljoonan euron laskua, niin kuka sen maksaa? Juoksevatko ulosottomiehet olemattomien henkilötietojen varassa matujen perässä ja koittavat ulosmitata rahaa? Eikös siitäkin tule lisää kuluja?

Mikä on Luterilaisen seurakunnan vastuu tässä asiassa? Sen edustajat kun sanovat ettei maksuja tarvitse maksaa. Entäs SPR:n? Se on pääsyyllinen siihen että matuja on Suomessa. Maksaako SPR Suomalaisen oikeusjärjestelmän kulut?

Entäs alioikeuden kulut sitten? Kuka ne maksaa? En usko että korkeimmassa on käytössä järjestelmä jossa alioikeuden maksut pitää olla maksettuina ennenkuin voi valittaa korkeimpaan. Mutta sellainen voisi olla. Samalla tavalla kuin verottajallakin, eli verot pitää maksaa ennenkuin voi valittaa.

Tämä kuluerä on niin suuri ja jatkossa kasvava, että asiaan pitäisi ottaa kantaa nyt. Halla-Aho voi pitää mielipiteensä omanaan. Hänestä ei kuitenkaan ole mihinkään näissä asioissa. Jokos muuten EU:n palkka on palautettu? Eikös sitä pitänyyt olla palkatta ja kulukorvauksitta töissä?

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
9 years ago

Tähänkin huomattavaan matu-kuluerään voidaan pääsyyllisenä suoraan osoittaa PettUri Orpo, joka Dublinin sopimuksen perusteella olisi voinut syksyllä 2015 käännyttää kymmenet tuhannet Tornionjoen sillan yli marssineet partalapset välittömästi takaisin turvalliseen maahan Ruotsiin. Näiden aiheuttamista lähes miljardin euron vuosittaisista lisäkustannuksista tämä 50 miljoonaa euroa tietysti on pienehkö osa vaikka ei ollenkaan merkityksetön kuluerä. PettUri Orpon tähtäimessä on ilmeisesti politrukin virka Brysselin lihapatojen äärellä, joka on jo tähän mennessä tullut hyvin kalliiksi suomalaisille veronmaksajille – kuten tuli toisen kokoomusjohtaja Käteisenkin politrukin virka.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu tänään 08:14 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.